Uutisia 22.6.2020

Melkein puolet etä-isistä asuu yksin – ainakin osan aikaa

 

Jakautuuko suomalainen vanhemmuus tasa-arvoisesti miesten ja naisten välillä? Yksi tapa tutkia asiaa on se, mitä tapahtuu, jos vanhemmat päätyvät asumaan eri osoitteisiin. Tilastojen mukaan noin 130 000 isää asui vuoden 2019 lopussa eri osoitteessa kuin alle 18-vuotiaat lapsensa. Äitien kohdalla tällainen tilanne on selvästi harvinaisempi. Yli 60 000 etä-isää, 47 prosenttia heistä, asui tilastojen mukaan yksin, eli asunnossa ei ole kirjoilla muita.

Ylipäänsä yksinasuvia miehiä on yksinasuvia naisia enemmän sekä määrällisesti että suhteellisesti ikäryhmässä 25–54, joihin valtaosa alaikäisten vanhemmista kuuluu, kertovat asumistilastot. Miesten yleisempää yksin asumista selittävät osaltaan juuri avio- ja avoerot, joissa lapset jäävät usein äidille – tai yhteishuoltajuustapauksissa lasten osoite on useammin äidin. Näin isästä tulee ainakin tilapäisesti yksinasuva, kertovat Tilastokeskuksen  perhe- ja tasa-arvotilastojen asiantuntijat, erikoistutkija Marjut Pietiläinen ja yliaktuaari Laura Lipasti.

”Näyttää siltä, että sukupuolten välillä on näissä asioissa edelleen eroa, ainakin toistaiseksi”, perhe- ja tasa-arvotilastoihin perehtynyt Pietiläinen tiivistää.

Suomen rekisteripohjaisten tilastojen aineistot ovat maailmanlaajuisessakin vertailussa tarkkoja ja kertovat monista vanhemmuuteen ja perheisiin liittyvistä asioista yksityiskohtia myöten: niiden perusteella voidaan esimerkiksi tietää, kuinka moni suomalainen isä asuu eri osoitteessa kuin hänen alaikäiset lapsensa, minkä ikäisiä etä-isät ovat, kuinka monta lasta heillä on, mikä on heidän perhetilanteensa osoitetietojen perusteella nyt, ja kuinka monta kilometriä on heidän ja lasten kotiosoitteiden välillä.

Kuvio 1: Etä-isät ikäryhmän ja perheaseman mukaan
Isät, joilla alle 18-vuotiaita lapsia eri osoitteessa kuin isä 2019

Eniten etäisiä on ikäryhmässä 40-49, toiseksi eniten ikäryhmässä 30-39. Lähes puolet asuu yksin.
 
Tarkkuudesta huolimatta kuvaan jää myös katvealueita: nämä tiedot eivät kerro vanhempien työnjaosta yhteishuoltajuus- ja vuoroasumistilanteissa, Pietiläinen ja Lipasti kertovat.

”Emme pääse täysin kiinni perheiden arjen käytäntöihin”, Lipasti sanoo.

”Niin kauan kuin lapsella voi olla rekistereissä vain yksi osoite, tilanne on tämä. Jos osoitteita voisi olla kaksi, saisimme enemmän tietoa perheiden järjestelyistä, mutta toisaalta tilastoinnille myös syntyisi uusia haasteita”, Pietiläinen pohtii.

Osoitetiedot eivät myöskään ilman molempien asumishistorian selvittämistä kerro, ovatko erillään asuvat vanhemmat joskus aiemmin asuneet yhdessä.

”Emme tarkkaan tiedä, ovatko nämä isät mukana lastensa elämässä ollenkaan, tai paljonkin”, Pietiläinen tiivistää. 

Enemmistö etä-isistä asuu lähellä lapsiaan

Rekisteritiedoista syntyvää kuvaa on siis täydennettävä jotenkin. Lisävaloa tilanteeseen tuo vuoden 2018 tilanteesta kertova Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lisätutkimus vuoroasumisesta: Tutkimukseen vastanneista miehistä, joilla oli vähintään yksi alle 15-vuotias lapsi, 17 prosentilla oli kahdessa kodissa asuvia lapsia. Lapsia, jotka asuvat kahdessa kodissa, oli yhteensä noin 110 000. Noin 40 000 näistä lapsista asui yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. 92 prosentilla koko joukosta oli kaksi huoltajaa, eli heidän vanhemmillaan oli yhteishuoltajuus. 

Yksinasuvien etä-isien tilanteesta antaa hieman tarkemman kuvan myös se tieto, että he asuvat muita etä-isiä useammin lähellä eri osoitteessa kirjoilla olevia lapsiaan. Tämäkin voi kertoa siitä, että yksinasuvat etä-isät ovat mukana lastensa arjessa enemmän kuin pelkistä osoitetiedoista voi päätellä, arvioivat Pietiläinen ja Lipasti.

”Linnuntietä mitattujen etäisyyksien perusteella ei tosin voida tietää, millainen on matka-aika osoitteiden välillä”, Lipasti taustoittaa.

Kuvio 2: Etä-isien etäisyys toisaalla asuviin lapsiinsa
Isät, joilla alle 18-vuotiaita lapsia eri osoitteessa kuin isä 2019, %

Yksin asuvat etäisät asuvat useammin lähellä muualla asuvia lapsiaan kuin kaikki etäisät.  63% yksin asuvista asuu korkeintaan 10 kilometrin päästä lastensa osoitteesta.

 
Osoitetietojen perusteella nähdään, että 65 prosenttia yksinasuvista etä-isistä asui vuoden 2019 lopussa samassa kunnassa kuin lapset. Etäisyydellä mitattuna 63 prosenttia asui alle 10 kilometrin päässä lapsistaan. 11 prosenttia asui yli 100 kilometrin etäisyydellä, kun kaikkien etä-isien kohdalla osuus oli 18 prosenttia

Viidenneksellä etä-isistä lapsia myös kotona

Runsas puolet etä-isistä ei siis tilastotietojen perusteella asu yksin. Hieman useammalla kuin joka kymmenennellä etä-isällä oli kotona samassa osoitteessa kirjoilla puoliso. Viidennes etä-isistä asui puolison ja lasten kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös uudessa suhteessa on syntynyt lapsia, tai että aiemmassa suhteessa syntyneistä lapsista osa asuu virallisesti toisen ja osa toisen vanhempansa luona.

Suomalaisia perheitä koskevissa tilastoissa on viime vuosina ollut nähtävissä suuria muutoksia, jotka vaikuttavat toisiinsa. Ensinnäkin syntyvyyden lasku on vähentänyt lapsiperheiden määrää. Toiseksi yksinasuminen on Suomessa ylipäätään yleistynyt, ja vuoden 2019 lopussa 22 prosenttia Suomen väestöstä asui yksin – täysi-ikäisistä 27 prosenttia. Yksinasuvien määrä ikäryhmissä 25-39, joihin moni pienten lasten vanhemmista kuuluu, on kasvanut, ja miehillä osuus on siis naisia suurempi.

Perhetilastossa perheet muodostetaan väestötietojärjestelmän tietojen mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Tuloksiin vaikuttaa se, että rekistereillä ei esimerkiksi löydetä vakituisessa parisuhteessa eläviä pareja, jos he eivät asu yhdessä, ja se, että lapsella voi olla vain yksi osoite. Lisäksi saman sukupuolen avopareista ei ole rekisteripohjaista tilastotietoa ainakaan toistaiseksi. Pietiläinen ja Lipasti muistuttavat perhetilastoja tulkitessa huomioimaan myös sen, että avio- tai avopari ilman lapsia ei tarkoita pelkästään aidosti lapsettomia pareja, vaan se sisältää myös parit, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.


Lue lisää: 
Vuoroasuminen -tutkimuksen julkistus
Perheet 2019 -tilastojulkistus
Lisätietoja: Erikoistutkija Marjut Pietiläinen 0295 512 798 (poissa 22.6.), yliaktuaari Laura Lipasti 0295 513 041

Jaa