Kuluttajahintaindeksi
Tiedonkeruun kuvaus
Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Tietyn kuukauden inflaatio ilmaistaan yleisimmin vuosimuutoksena eli hintojen muutoksena edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Indeksistä on saatavilla kokonaisindeksin, hyödykeryhmien ja 300 hyödykkeen hintakehitys.
Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices). Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, koska sen hyödykevalikoima on suppeampi. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Sen kattavuus on 85 prosenttia kansallisen kuluttajahintaindeksin kulutusmenoista.
Keneltä tietoja kerätään?
Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksejä varten noin 18 000 hintatietoa noin 2100 liikkeessä aina kuukausittain yleensä 10. ja 20. päivän välillä joko käyntikeruulla, internet-sivuilta, sähköpostitse tai puhelimitse. Keruuliikkeet on valittu osin satunnaisotannalla ja osin harkinnanvaraisesti. Hinta-aineistoa täydennetään ns. kassapääteaineistoilla, josta saadaan n. 5 miljoonaa hintatietoa laskentaan. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kotimaan ja ulkomaan lentojen hintojen osalta hyödynnetään verkkoharavointia.
Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004, 14§).
Mihin tietoja käytetään?
Tietoja käytetään kuluttajahintojen kehityksen seurantaan ja analysointiin.
Kuluttajahintaindeksi on käytetyin inflaation mittari. Sen avulla pyritään selvittämään, paljonko tietyn kulutusrakenteen mukaisen indeksikorin arvo muuttuu ajassa. Kuluttajahintaindeksiä käytetään muun muassa palkkaneuvotteluissa, kun indeksin avulla pyritään turvaamaan reaaliansioiden kehitys.
Elinkustannusindeksi 1951:10=100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2015=100) ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Esimerkiksi lapsilisät, opintotuki ja kansaneläkkeet on sidottu elinkustannusindeksiin, kuten myös usein asuin- ja liikehuoneistojen sekä maanvuokrat. Työeläkeindeksissä puolestaan kuluttajahintaindeksin osuus on 80 ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.
Peruste
Tilastolaki (280/2004)
Tietojen käsittely
Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin.
Yksittäistä liikettä koskevat hintatiedot ja yksityiskohtaiset tiedot keruun kohteena olevista hyödykkeistä ovat salassa pidettäviä eikä niitä luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.
Kuinka usein tietoja kerätään?
Kuukausittainen