Työvoimatutkimus

Tiedonkeruun kuvaus

Työvoimatutkimus on tiedustelu, jonka perusteella laaditaan virallisia tilastoja muun muassa työllisyydestä ja työttömyydestä. Siihen perustuu esimerkiksi Suomen virallinen työllisyys- ja työttömyysaste. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) perustuu EU:n asetuksiin ja siinä noudatetaan kansainvälisen työjärjestön (ILO) käsitteitä ja määritelmiä.

Työvoimatutkimuksen kysymykset koskevat työtä, josta saa palkkaa tai ansiotuloja, työaikaa, työn etsimistä ja työnhakutapoja. Kysymyksiä on myös koulutuksesta. Osalle vastaajista tehdään lisäkysymyksiä, joiden aihe vaihtelee vuosittain. Aiheina on ollut esimerkiksi työtapaturmat ja työperäiset sairaudet, nuoret työmarkkinoilla, työaikajärjestelyt, perheen ja työn yhteensovittaminen sekä työstä eläkkeelle siirtyminen.

Tiedot kerätään verkkokyselyllä ja puhelimitse, ja samaa vastaajaa haastatellaan kaikkiaan viisi kertaa puolentoista vuoden aikana. Vastaamisen kesto sekä verkkolomakkeella että puhelimessa on keskimäärin 5–10 minuuttia.

Elo-syyskuun 2023 työvoimatutkimuksen yhteydessä osalta palkansaajista kerätään tietoja työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometriin. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee ja julkaisee barometrin tulokset. Tutkimusaineisto luovutetaan myös Tampereen yliopiston yhteydessä toimivaan Tietoarkistoon.

Syksyllä 2023 osalta palkansaajista kerätään tietoja Tilastokeskuksen työolotutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään laajasti palkansaajien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työympäristöä. Kyselyyn vastataan verkossa.

Vuonna 2023 Tilastokeskus toteuttaa Valtioneuvoston toimeksiannosta Kansalaispulssi-lisäkyselyn osalle työvoimatutkimuksen vastaajista. Kyselyyn vastataan verkossa. Tutkimusaineisto luovutetaan myös Tampereen yliopiston yhteydessä toimivaan Tietoarkistoon. Kutsu lähetetään vastaajille tekstiviestinä. Lisätietoja: www.stat.fi/kansalaispulssi

Keneltä tietoja kerätään?

Tutkimuksen otokseen kuukausittain kuuluvat noin 12 500 iältään 15-89 -vuotiasta henkilöä on poimittu satunnaisesti Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta.

Tietojen antaminen työvoimatutkimukseen on vapaaehtoista. Vastaaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta tutkimus antaa mahdollisimman luotettavan kuvan koko väestön työmarkkinatilanteesta. Jokainen tutkimukseen valittu edustaa kyselyssä ikäisiään ja alueellaan asuvia eikä ketään voi korvata toisella vastaajalla. Vastaaja voi kuitenkin tarvittaessa antaa toiselle henkilölle luvan antaa tiedot puolestaan.

Tutkimus koskee kaikkia väestöryhmiä: palkansaajia, omassa yrityksessä työskenteleviä sekä niitä, jotka eivät ole ansiotyössä, kuten eläkeläisiä, opiskelijoita, omaa kotitaloutta hoitavia ja työttömiä.

Mihin tietoja käytetään?

Työvoimatutkimus antaa ajantasaista tietoa suomalaisten työtilanteesta tutkimuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi niin Suomessa kuin EU:ssa. Tärkeitä tietojen käyttäjiä ovat myös OECD ja ILO sekä useat tutkimuslaitokset Suomessa ja ulkomailla. Työvoimatutkimus tuottaa kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja vuosittaisia tietoja muun muassa työllisyydestä, työttömyydestä, erilaisista työsuhteista, työajoista sekä työpanoksesta.

Myös työvoiman ulkopuolisen väestön toimintaa selvitetään, esimerkiksi työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten määrää kartoitetaan työvoimatutkimuksen avulla. Lisäksi työvoimatutkimus sisältää vuosittain raportoitavia tietoja kotitalouksien työssäkäynnistä.

Ensimmäiset tiedot julkaistaan noin 3–4 viikon kuluttua viiteajankohdasta. Aineistosta toimitetaan myös EU:lle neljännesvuosittain asetuksen mukainen tiedosto, josta EU laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja.

• Työvoimatutkimus

Peruste

Tilastolaki 280/2004, Euroopan yhteisön asetukset

Tietojen käsittely

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskusta käsittelemään tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilasto- ja tutkimuskäyttöön. Tulokset julkaistaan taulukoina ja kuvioina, joista ei voi erottaa yksittäisen henkilön antamia vastauksia.

Muutos

Työvoimatutkimuksen tietosisältöä ja tiedonkeruumallia on uudistettu vuoden 2021 alusta työvoimatutkimusta säätelevän EU-asetuksen mukaiseksi. Tässä yhteydessä tietosisältö laajeni ja joidenkin käsitteiden määritelmät tarkentuivat.

Vuoden 2021 alusta tiedonkeruu siirtyi yhdistelmäkeruumalliin, jolloin myös verkkovastaaminen on mahdollista.

Kuinka usein tietoja kerätään?

Muu säännöllinen