Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Suomalainen hakee vaalitiedon vielä muualta kuin somesta

9.4.2019
Kuva: Shutterstock

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.

Suomessa on eduskunta- ja EU-vaalien häirintä- ja vaikuttamisyritysten mahdollisuus otettu vakavasti huomioon. Oikeusministeriö opastaa puolueita ja ehdokkaita, äänestäjille järjestetään oma tiedotuskampanja. Kokemuksia erilaisten uhkien varalta valmistautumisesta on saatu Ruotsista, jossa järjestettiin viime vuonna parlamenttivaalit.

Myös kansalaisjärjestöt toimivat vaaleihin vaikuttamista vastaan. Jopa Facebook on opastanut ehdokkaita sosiaalisen median käytössä.

Myös osa äänestäjistä pitää vaikutusyrityksiä mahdollisina. Sanomalehtien liiton tammikuussa teettämän tutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalainen pitää erittäin todennäköisenä ja joka neljäs melko todennäköisenä sitä, että joku ulkopuolinen taho, ”vieras valtio tai epäjärjestystä lietsova taho”, pyrkii vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa ei kysytty mielipidettä kotimaisten tahojen epäasiallisten vaikuttamisyritysten todennäköisyydestä.

Uhkia on monenlaisia. Äänestysjärjestelmä voi joutua vaalipäivänä kyberhyökkäyksen kohteeksi. Ruotsissa vaalien tulospalvelu yritettiin lamauttaa palveluestohyökkäyksellä. Ehdokkaiden kampanjoita voidaan häiritä hakkeroimalla heidän sähköpostinsa ja julkaisemalla varastettuja posteja kuten tapahtui Ranskan presidentinvaalien alla Emmanuel Macronille. Vaaleista, ehdokkaista ja vaaleissa esillä olevista kysymyksistä voidaan levittää netissä, lähinnä sosiaalisessa mediassa ja yhteisöpalveluissa, virheellistä informaatiota.

Vaalien häirintä tapahtuu netissä, lähinnä sosiaalisessa mediassa ja yhteisöpalveluissa. Entä mikä on somen ja yhteisöpalvelujen tai ylipäätään netin asema suomalaisten äänestäjien vaalitiedon haussa? Millainen on se netinkäytön maisema, jossa mahdolliset vaaleja häiritsevät tahot toimivat?

Somen hyödyntäminen vaalitiedon lähteenä vähäistä

Yhteisöpalveluja käytetään Suomessa melko vähän vaalitiedon lähteenä. Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Yhteisöpalvelujen käyttäjiä oli tuolloin 53 prosenttia väestöstä.

Taulukko 1. Tiedon hakeminen puolueiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista viimeisen vuoden aikana 2015
  Hakenut tietoa puolueiden vaaliohjelmista ja ehdokkaista
  Yhteisö-
palveluista
Puolueiden ja
ehdokkaiden
kotisivuilta
tai blogeista
Keskustelu-
foorumeilta
Verkko-
lehdistä
Jostain
muualta
netistä
Ikä %-osuus väestöstä        
16-24 25 37 9 30 23
25-34 24 51 13 42 33
35-44 15 40 12 37 36
45-54 8 24 7 27 27
55-64 6 21 8 21 21
65-74 3 12 3 13 13
75-89 1 4 1 4 5
           
Miehet 12 28 9 27 24
Naiset 12 28 7 25 23
Kaikki 12 28 8 26 24

Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

Yhteisöpalveluista tietoa hakeneiden osuus nousi vain neljä prosenttiyksikköä vuoden 2011 vaaleista, vaikka yhteisöpalveluiden käyttö oli samaan aikaan yleistynyt kymmenen prosenttiyksikköä.

Yhteisöpalveluiden käyttö on yleistynyt edelleen sitten vuoden 2015 vaalien. Vuonna 2018 jo 61 prosenttia suomalaisista käytti yhteisöpalvelua.

Myös somen suosio vaalitiedon lähteenä on todennäköisesti kasvanut. Sanomalehtien liiton tutkimuksen mukaan 21 prosenttia suomalaisista ilmoitti hakevansa äänestyspäätöksensä taustaksi tietoa sosiaalisesta mediasta (esim. Facebookista, Youtubesta, Twitteristä, Instagramista). Tosin voi olla, että somessa ja yhteisöpalveluissa enemmänkin seurataan vaalikampanjaa kuin varsinaisesti haetaan tietoa.

Yhteisöpalvelujen käyttö ei sinällään ole Suomessa kovin poliittista. Vuoden 2018 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksessa vain 12 prosenttia suomalaisista vastasi, että heidän yhteisöpalvelujen käyttönsä liittyy yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan. Yhteisöpalvelujen käyttö on Suomessa yleisimmin ystävyys- ja sukulaisuussuhteiden ylläpitämistä.

Vajaa kolmannes etsi tietoa puolueiden ja ehdokkaiden sivuilta

Puolueiden ja ehdokkaiden omat kotisivut sekä blogit olivat ainakin vuoden 2015 vaalien alla suositumpia tiedon lähteitä kuin yhteisöpalvelut. 28 prosenttia suomalaisista oli hakenut niistä vaalitietoa.

Sen sijaan ajatus netistä yleisesti käytettynä demokraattisen keskustelun paikkana ei näyttänyt toteutuneen. Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista ilmoitti hakeneensa ehdokkaista tai puolueista tietoa netin keskustelufoorumeilta ennen vuoden 2015 vaaleja.

Keskustelupalstoja kyllä seurataan, ainakin verkkolehtien ja televisioyhtiöiden. Vuotta 2017 koskevassa tutkimuksessa 41 prosenttia suomalaisista oli lukenut viimeisen kolmen kuukauden aikana verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivujen keskustelupalstoja.

Keskusteluun osallistumien on harvinaisempaa. Vain kahdeksan prosenttia oli kommentoinut uutisia verkkolehtien tai televisioyhtiöiden uutissivujen keskustelufoorumeilla. Yhtä harva, kahdeksan prosenttia, oli kirjoittanut ylipäänsä millekään keskustelufoorumille viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Netissä julkaistu informaatio, myös virheellinen, leviää nopeastikin, kun netin käyttäjät julkaisevat ja jakavat sitä edelleen. Sisällön jakamisen yleisyydestä vaalien yhteydessä ei ole tietoja, mutta kaiken kaikkiaan netistä löydetyn sisällön edelleen julkaiseminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa on melko yleistä. 37 prosenttia suomalaisista oli vuonna 2016 jakanut viimeisen kolmen kuukauden aikana verkosta löytämiänsä sisältöjä edelleen.

Muiden jakamia sisältöjä luetaan ja katsotaan myös yleisesti. 60 prosenttia oli vuonna 2016 lukenut tai katsonut hänelle edelleen jaetun sisällön.

Vaalikoneet lisäävät kiinnostusta

Vaalikoneet ovat Suomessa suosittuja vaalitiedon lähteitä. 42 prosenttia 18–89-vuotiaista suomalaisista käytti vaalikonetta ennen  2015 eduskuntavaaleja. Yli puolet heistä, eli 24 prosenttia väestöstä, käytti useampaa kuin yhtä konetta. Vaalikoneiden käyttö yleistyi vuonna 2015 hieman edellisistä eduskuntavaaleista.

Taulukko 2. Vaalikoneiden käyttö ennen eduskuntavaaleja 2015
  Käytti vaalikonetta Käytti yhtä
vaalikonetta
Käytti useampaa
vaalikonetta
Ikä %-osuus väestöstä    
18-24 45 17 27
25-34 65 24 40
35-44 60 23 37
45-54 47 20 28
55-64 34 18 16
65-74 21 11 9
75-89 6 2 4
       
Miehet 41 16 25
Naiset 42 19 23
Kaikki 42 17 24

Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

Vaalikoneet myös vaikuttavat jonkin verran äänestäjiin. Ne lisäävät vaalien kiinnostavuutta.  Puolet vaalikonetta ennen 2015 vaaleja käyttäneistä vastasi käytön lisänneen jonkin verran heidän kiinnostustaan vaaleihin. Yhdeksällä prosentilla kiinnostus oli kasvanut paljon.

Vaalikoneet vaikuttavat enemmän ehdokkaan kuin puolueen valintaan. Vuonna 2015 kuusi prosenttia vaalikoneen käyttäjistä koki, että vaalikoneen käyttö oli vaikuttanut paljon puolueen valintaan. Jonkin verran se oli vaikuttanut 29 prosentilla.

Ehdokkaan valintaan vaalikone oli vaikuttanut 17 prosentilla paljon ja 38 prosentilla jonkin verran. Voimakkaimmin vaalikoneet vaikuttavat nuorten ikäryhmien valintoihin.

Vaalitiedon haussa suositaan yhä perinteistä mediaa

Yleisimmin suomalaiset hakevat vaaleihin liittyvää tietoa sanomalehdistä ja televisiosta. Sanomalehtien liiton tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista aikoi hakea vaaleista tietoa sanomalehdistä, joko paperi tai digi-versioista. 63 aikoi hakea tietoa televisiokanavilta tai niiden verkkopalveluista. Luvut vastaavat hyvin tilastoja suomalaisten joukkoviestinten käytöstä.

Suomalaiset uskovat tunnistavansa ulkomaisten tahojen vaikuttamisyritykset. Sanomalehtien liiton tutkimuksen mukaan 62 prosenttia niistä suomalaisista, jotka aikovat äänestää tämän vuoden vaaleissa, uskoo tunnistavansa vaikuttamisyritykset erittäin hyvin tai hyvin. Muihin äänestäjiin ei luoteta yhtä paljon. Vain 35 prosenttia uskoo muiden suomalaisten kykyyn tunnistaa vaikuttamisyritykset erittäin hyvin tai hyvin.

Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa.

Lähteet:

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus

Sanomalehtien liiton tammikuussa 2019 teettämä tutkimus

Lue samasta aiheesta:

tk-icons