Lokakuussa 2018 ilmastonmuutos­paneeli IPCC julkaisi raportin, jossa esitettiin keinoja rajoittaa ilmaston globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen. Liikenteen päästöt tuottavat noin 20 prosenttia Suomen kaikista kasvihuone­kaasupäästöistä. Tie­liikenteessä syntyy puolestaan 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä.

Liikennesektorin osalta ilmasto­tavoitteeseen pääseminen edellyttää mittavia ja moni­puolisia teknologisia ja rakenteellisia toimen­piteitä.

Yksi merkittävistä tavoista on tehostaa liikkumista ja kuljetuksia sekä ohjata niitä ympäristölle suotuisimpiin liikenne­muotoihin. Tätä voidaan seurata esimerkiksi tarkastelemalla liikenne­suoritteiden kehitystä sekä niiden jakaantumista eri kuljetus­muotoihin.

Tieliikenteen suoritteiden kasvu talous­kasvua hitaampaa

Tuoreiden laskelmien mukaan tie­liikenteen suoritteiden kokonais­kuvassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Vuonna 2018 Suomessa rekisteröidyillä ajo­neuvoilla ajettiin 50 436 miljoonaa kilometriä, mikä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Henkilöautojen liikenne­suorite oli 40 718 miljoonaa kilo­metriä, mikä oli noin 0,3 prosenttia enemmän kuin edellis­vuonna.

Eniten liikennesuorite kasvoi paketti­autojen (1,5 %) ja kuorma-autojen (1,2 %) osalta. Ainoastaan linja-autojen (-2,5 %) suorite väheni edellis­vuoteen verrattuna.

Liikennesuoritteiden määrä on perinteisesti korreloinut melko hyvin yleisen talous­kasvun kanssa. Aivan viime vuosina suoritteiden kasvu on ollut hitaampaa kuin Suomen talouden kasvu, mitä voidaan pitää rohkaisevana joskin riittämättömänä suuntana ympäristö­näkökulmasta.

Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuorokaudessa henkeä kohden 2,7 kotimaanmatkaa, joiden yhteis­pituus oli 41 kilo­metriä. Tutkimuksen mukaan työ­matkailu on vähentynyt, mutta toisaalta vapaa-ajan matkailu on lisääntynyt.

Lähteet: Luvut perustuvat Tilasto­keskuksen tekemiin liikennesuorite­laskelmiin, jossa tärkein lähde­aineisto on Traficomin liikenne­asioiden rekisteri ja sinne 31.12.2018 mennessä katsastuksen yhteydessä tallennetut matkamittari­lukematiedot. Väylä­virasto julkaisee myöhemmin tarkemmat tulokset ja kuvauksen laskenta­menetelmästä.

Henkilöautoja poistetaan liikenne­käytöstä tila­päisesti aiempaa enemmän

Henkilöautojen osalta yksityis­henkilöiden liikenne­suoritteet lisääntyivät hieman (0,2 %), kun taas yritys­autoilla suorite väheni (-2,9 %) edellis­vuoteen verrattuna.

Suurin kasvu suoritteissa oli tila­päisesti liikenne­käytöstä poistetuilla autoilla (4,2 %). Näiden autojen kokonais­määrä kasvoi 5,4 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna, ja oli jo 26 prosenttia kaikista henkilö­autoista.

Näyttäisi siis siltä, että autoilijat ovat oppineet hyödyntämään tilapäistä liikennekäytöstä poistamista kulujen vähentämiseksi.

Taksien määrä ja ajo­kilometrit kasvussa

Taksiliikennettä säätelevä laki liikenteen palveluista uudistui 1.7.2018, minkä seurauksena taksi­alan säätely väheni merkittävästi. Muutos näkyi myös taksien liikenne­suoritteissa.

Taksien lukumäärä lisääntyi huomattavasti, ja vuoden lopussa rekisterissä oli 11 435 autoa. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli peräti 16,6 prosenttia. Saman­aikaisesti taksien keski­määräinen ajo­suorite pienentyi 11,5 prosenttia.

Keskimäärin takseilla ajettiin 61 725 kilometriä vuoden aikana. Taksien kokonais­suorite kasvoi 3,2 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna.

Perinteiset käyttövoimat jyräävät edelleen

Henkilöautojen liikenne­suoritteiden jakaantuminen eri käyttö­voimille on pysynyt melko stabiilina viime vuosina.

Vuonna 2018 diesel­autojen suoritteet (16 809 miljoonaa kilo­metriä) kasvoivat aavistuksen verran, kun taas bensiini­käyttöisten henkilö­autojen suoritteet (23 521 miljoonaa kilometriä) vähenivät hieman.

Muiden käyttövoimien liikenne­suoritteet (388 miljoonaa kilometriä) tuplaantuivat edellis­vuoteen verrattuna, mutta näiden osuus kokonais­suoritteesta on toistaiseksi vain noin prosentin verran.

Lähde: ks ed.

Keskimäärin henkilö­autoilla ajettiin 13 794 kilometriä vuodessa. Lukema on hieman edellis­vuotta (13 951 km) pienempi.

Selvästi eniten kilometrejä ajettiin diesel­autoilla (20 327 km), joissa ajo­kilometrit painottuivat uusimpiin autoihin. Bensiini­käyttöisillä autoilla ajettiin selvästi vähemmän eli keski­määrin 11 205 kilo­metriä vuodessa.

Yritysautoissa selvästi suosituimpia olivat diesel­autot (61 % kaikista suoritteista), kun taas yksityis­käytössä suhde oli päinvastainen bensiini­käyttöisten autojen (61 % kaikista suoritteista) hyväksi.

Yritysautoilla ajettiin myös keski­määrin selvästi enemmän (18 480 km) kuin yksityis­omisteisilla (14 199 km) autoilla. 

Lähde: ks ed.

Tehokkaammat kuljetukset kuormittavat vähemmän

Kuorma-autojen liikenne­suoritteiden kasvu johtui pääsiassa ammattimaisen liikenteen alle neljä vuotta vanhojen ajoneuvo­yhdistelmien liikenne­suoritteiden kasvusta. Kasvua edes­auttoi hyvä talous­suhdanne.

Myös kuorma-autoissa vanhempien kuorma-autojen liikenne­käytöstä poisto on yleistynyt henkilö­autojen tapaan. Vähintään kerran poistetuilla kuorma-autoilla ajettiin peräti 14,6 prosenttia enemmän liikenne­suoritteita edellis­vuoteen verrattuna.

Yksi mielenkiintoinen trendi on ollut myös keveiden eli 3,5–6 tonnia painavien kuorma-autojen liikenne­suoritteiden lasku (-4,7 %). Samaan aikaan paketti­autojen suoritteet ovat kasvaneet (1,5 %).

Osasyynä muutoksen lienevät olleet kasvaneet vaatimukset ammatti­autoilussa esi­merkiksi ammatti­pätevyyden osalta. Kehityksen voisi olettaa jatkuvan kaupungistumisen ja kevyiden jakelu­autojen yleistyessä.

Toisaalta liikenteeseen on tullut erikois­luvilla entistä enemmän sallitut raja-arvot ylittäviä ajoneuvo­yhdistelmiä. Lisäksi tammi­kuusta 2019 lähtien ajoneuvo­yhdistelmien suurin sallittu pituus kasvoi 34,50 metriin.

Isommat ajoneuvo­yhdistelmät tehostavat kuljetuksia ja mahdollistavat paremmin esimerkiksi meri­konttien kuljetuksen. Ne myös vähentävät päästöjä sekä polttoaineen­ kulutusta.

Miten tulevaisuudessa liikutaan?

EU:n ja Suomen tavoitteena on vähentää päästöjä tuottavan liikenteen suoritteita ja parantaa liikenne­järjestelmän energia­tehokkuutta. Tärkeää on myös siirtyä vähä­päästöisen tai päästöttömän teknologian ja/tai poltto­aineiden käyttöön.

Tieliikenteessä tämä tarkoittaa ensinnäkin sähkö­autojen, ladattavien hybridien, kaasu­autojen ja uusiutuvilla biopoltto­aineilla kulkevien autojen määrän kasvattamista.

Toisekseen henkilöautojen liikenne­suoritteet eivät saisi enää kasvaa siirtymä­vaiheen aikana. Sen sijaan kestävien liikenne­muotojen eli jalan­kulun, pyöräilyn ja bussi- ja raide­liikenteen osuuden suoritteista tulisi kasvaa merkittävästi.

Myös tavaraliikennettä tulisi siirtää entistä enemmän raiteille.

Uudet säännökset haastavat tilastointia

Katsastuslainsäädännön uudistus harvensi yksityiskäytössä olevien henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaiden nelipyörien määräaikaiskatsastusväliä. Uudistus astui voimaan 20.5.2018.

Uusien säännösten tultua voimaan em. ajo­neuvot on katsastettava ensimmäisen kerran vasta neljäntenä vuotena ja siitä eteenpäin joka toinen vuosi aina kymmenenteen vuoteen asti. Tästä seuraa, että aineistosta on saatavana vähemmän matkamittari­lukemia etenkin uudemmilta autoilta, joilla ajetaan iso osa suoritteista.

Tällä hetkellä aineiston kattavuus on varsin hyvä, sillä mittari­lukemat löytyvät noin 70 prosentista autoista ajoneuvo­luokasta riippuen. On mahdollista, että laskenta­menetelmää on päivitettävä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on kehittämis­päällikkö Tilasto­keskuksen yritys­tilastot-yksikössä.