Viime vuosikymmenten tuottavuuskasvun hidastumiseen OECD-maissa on etsitty syitä kasvaneesta tuottavuuden eriytymisestä ja hidastuneesta yritysdynamiikasta. Toisessa päässä loistavat ns. superstar-yritykset, mutta huomio on suuntautunut aiempaa enemmän myös heikosti kannattaviin ns. zombi-yrityksiin ja niiden markkinoita tukahduttaviin vaikutuksiin.

Yrityskuoleman partaalla roikkuvat yritykset voivat estää muiden yritysten markkinoille tuloa sekä toimialan investointeja ja kasvua. Suomessa tuottavuuskasvun eriytymistä ovat tutkineet mm. Pajarinen et al. (2017). Zombi-yritykset määritellään kirjallisuudessa (OECD, 2017) useimmiten niin, että ne ovat vähintään 10-vuotiaita yrityksiä, joiden liiketuloksen (ebit) suhde korkokuluihin on kolmena peräkkäisenä vuotena alle yhden.

Toisin kuin monessa muussa maassa, suomalaisten rekisteriaineistojen avulla pystymme tarkastelemaan koko yrityskantaa ja zombi-yritysten elinkaarta jopa 15 vuoden ajalta. Muutamme zombi-määritelmää niin, että otamme mukaan myös nuoret yritykset, mutta jaamme yritykset kasvaviin ja supistuviin.

Uutena näkökulmana tarkastelemme myös yritysten heikon kannattavuuden zombi-jaksojen alkamista ja päättymistä ja vaihtoehtoisia lopputulemia – toiminnan lopettamista tai elpymistä. Käytämme laskelmissa Euroopan keskuspankin CompNet-hanketta varten Tilastokeskuksen lähteistä muodostettua yritystason aineistoa.

Zombi-yritysten työn tuottavuus selvästi alhaisempi

OECD-maissa on havaittu viime vuosikymmenen aikana melko yleisesti kasvava trendi zombi-yritysten lukumäärässä ja niihin uponneiden resurssien määrässä. Samanlainen mutta vaatimattomampi kasvu on havaittavissa myös Suomessa (kuviot 1 a ja 1 b).

Yritysten lukumäärällä mitattuna zombi-yritysten osuus on kasvanut 2000-luvulla noin kolme prosenttiyksikköä sekä teollisuudessa että yksityisissä palveluissa. Työllisyysosuuksilla mitattuna vaihtelu on ollut suhdanneherkkää ja korkeimmillaan zombi-yritysten osuus työllisyydestä on ollut 18 prosenttia teollisuudessa ja palvelusektorillakin lähes 10 prosenttia. Viime vuosina zombien osuudet ovat kuitenkin olleet laskussa.

Taulukossa 1 on vertailtu zombi- ja ei-zombi-yritysten ominaisuuksia. Zombi-yritykset ovat henkilöstön määrällä mitattuna ei-zombi-yrityksiä suurempia ja iäkkäämpiä. Niiden työn tuottavuus on selvästi ei-zombeja alhaisempi ja mediaani liiketulos on negatiivinen. Ne ovat myös velkaisempia kuin yritykset keskimäärin. Ne eivät siis pääsääntöisesti ole aloittelevia yrityksiä.

Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Kasvavat ja supistuvat zombit on eroteltu kahden vuoden keskikasvun suhteen niihin, joilla on positiivinen työllisyyskasvu ja niihin, joilla kasvu on ollut nolla tai negatiivinen.

Ajatuksena on pyrkiä erottelemaan ns. aidot zombit niistä, joiden tuotot ovat vain tilapäisesti alentuneet esimerkiksi kasvu- tai investointivaiheen vuoksi. Supistuvat zombit ovat iäkkäämpiä, mutta niiden velkaantuneisuus ja työn tuottavuus ovat hieman korkeampia kuin kasvavilla zombeilla.

Kasvavia zombeja kaikissa ikäryhmissä ja kokoluokissa

Kasvavien zombien osuus kaikista zombi-yrityksistä on ajanjaksolla keskimäärin 37 prosenttia ja niiden osuus työllisyydestä on 43 prosenttia.

Voisi olettaa, että kasvavia zombeja on pääasiassa nuorissa yrityksissä, mutta kuvioista 2 a) ja 2 b) voidaan havaita, että kasvaviksi zombeiksi tulee määriteltyä yrityksiä kaikissa ikäryhmissä ja kokoluokissa. Ylipäänsä zombien osuus kaikista yrityksistä kasvaa melko tasaisesti yrityksen iän ja koon myötä.

Vaikka kasvavien zombien osuus zombi-yrityksistä on korkein alle 10 vuoden ikäluokassa (44 %), lähes kolmasosa zombi-yrityksistä on itse asiassa kasvavia yrityksiä muissa ikäluokissa. Näin ollen 10 vuoden ikärajan käyttäminen ehtona zombi-yrityksen määritelmässä ei riitä erottelemaan aidosti taloudellisessa ahdingossa olevia yrityksiä. Lisäksi yrityksen iän määrittelyyn liittyy haasteita johtuen yritysjärjestelyistä.

Rahoituskriisin jälkeen zombeja syntyi enemmän kuin poistui 

Zombien osuutta taloudessa voidaan tarkastella demografian näkökulmasta, jolloin pystytään erottamaan alkavien ja päättyvien zombi-jaksojen merkitys zombi-kannan muutoksissa.

Kuvioissa 3 a) ja 3 b) erotellaan uusien ja poistuvien zombien virrat laskemalla zombi-yritysten syntymis- ja poistumisasteet niiden työllisyydellä painotettuna. Havaitaan, että erityisesti teollisuudessa rahoituskriisin jälkeen zombeja syntyi enemmän kuin niitä poistui, mikä on johtanut zombien osuuden kasvamiseen.

Kuvio 3 b) Zombi-yritysten syntymis- ja poistumisasteet yksityisissä palveluissa

Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Vaikka kriisin jälkeisinä vuosina zombi-poistumia on ollut ajoittain suhteessa enemmän kuin zombi-syntymiä, osa zombeista on jäänyt pidempiaikaisiksi. Palveluissa kehitys on ollut jossain määrin erilainen johtuen ulkomaankaupan ja kilpailun epäsuoremmista vaikutuksista.

Kaikkiin yrityskuolemiin verrattuna zombien markkinoilta poistumisaste on tavallista korkeampi. Tämä tukee ajatusta, että tuottavuuskasvun mekanismit taloudessa toimivat kuten pitääkin ja heikommin kannattavat antavat tilaa muille yrityksille. Aineiston viimeisinä vuosina zombien poistumisaste on korkeampi kuin syntymisaste.

Zombien elinkaaren pituus vaihtelee: noin puolet zombeista täyttää määritelmän vain juuri kolme vuotta, neljäsosa pysyy zombeina neljä vuotta ja lopuilla neljäsosalla yrityksistä zombi-jakso kestää viisi vuotta tai pidempään.

Jopa kahdella prosentilla aineiston yrityksistä zombi-jakso kestää 10 vuotta tai pidempään. Useimmilla yrityksillä on vain yksi erillinen zombi-jakso, mutta joillakin yrityksillä on jopa useita zombi-jaksoja.

Kaksi kolmesta toipuu 

Zombi-jakso voi päättyä joko yrityksen tervehtymiseen kannattavaksi yritykseksi tai yritystoiminnan lopettamiseen. Kuviossa 4 on eroteltu elpyneet yritykset toimintansa lopettaneista.

On erityisesti merkille pantavaa, että heikosti kannattavista yrityksistä kaksi kolmasosaa toipuu ja jatkaa toimintaansa zombi-jakson jälkeen. Osuudessa ei ole ollut kovin suuria muutoksia tarkasteluperiodilla lukuun ottamatta pientä notkahdusta vuonna 2008.

Elinaika-analyysin perusteella (kuvattu tarkemmin Satu Nurmi, Juuso Vanhala, Matti Virén 2020) havaitsimme myös merkittäviä eroja toipuneiden ja toimintansa lopettaneiden zombien välillä.

Kuviosta 5 voidaan havaita, että zombi-jakson pidentyessä toipumisen mahdollisuudet ovat huonommat. Lopettamisen riskiin jakson pituus ei sen sijaan vaikuta, kun keskeiset taustatekijät, kuten koko, ikä ja toimiala, on kontrolloitu.

Tulostemme mukaan heikomman tuottavuuden yrityksillä lopettamisriski on suurempi ja toipuminen on epätodennäköisempää. Julkisia yritystukia saaneilla riski lopettaa on pienempi kuin ei-tukea saaneilla, vaikkakaan syy-seuraussuhdetta ei voida aineistolla osoittaa. Toisaalta julkisia yritystukia saaneilla ei näyttäisi olevan muita korkeampi elpymistodennäköisyys.

Suuremmat ja pääomaintensiivisemmät yritykset roikkuvat markkinoilla heikosti kannattavina pidempään eli niillä on sekä alhaisempi lopettamisriski että alhaisempi toipumisen todennäköisyys. Tämä voi johtua jäykistä rahoitusrakenteista ja julkisista tuista merkittävien työllisyysvaikutusten vuoksi.

Taustalla suhdannetekijät – pelättyä pienempi ongelma

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa zombi-ilmiö ei näytä aiempaa tarkemmin tarkasteltuna niin pahalta kuin voisi muiden maiden tulosten perusteella aavistella. Tulostemme mukaan zombit ovat etupäässä yrityksiä, joilla on vain tilapäisesti alhaiset tuotot korkomenoihin nähden.

Ennen kaikkea kolmasosa zombeista on kasvavia yrityksiä.  Lisäksi kaksi kolmesta zombi-yrityksestä itse asiassa toipuu zombi-statuksesta terveeksi toimintaansa jatkavaksi yritykseksi, kun kolmasosa lopettaa toimintansa.

Matalien korkojen on nähty olevan yhteydessä heikosti kannattavien yritysten määrän lisääntymiseen. Matalien korkojen yhteys zombien määrään ei ole niin selkeä kuin voisi luulla, sillä toisaalta tällöin yritysten korkomenot ovat alhaisemmat, mikä edesauttaa toiminnan jatkamista mutta myöskään zombi-määritelmä ei välttämättä enää täyty.

Matalien korkojen aikana velanotto on ollut helpompaa talouden heikentyessä, mikä näkyy erityisesti zombien poistumien lykkääntymisenä mutta myös uusien zombi-yritysten osuuksissa. Toisaalta zombi-yritykset ainakin Suomessa maksavat korkeampia korkoja kuin muut yritykset.

Heikosti kannattavien yritysten osuuteen näyttäisivät kuitenkin vaikuttavan ennen kaikkea suhdannetekijät. Suomen osalta ilmiö vaikuttaa ennemmin tilapäiseltä kuin pysyvältä. Aiempien tutkimusten Pajarinen et al. (2017) sekä Nurmi, Satu, Vanhala, Juuso ja Virén, Matti (2018) johtopäätösten mukaan myöskään tuottavuuden eturintamassa ei ole tapahtunut samanlaista tuottavuuden eriytymistä kuin muissa maissa on havaittu.

Nähtäväksi jääkin koronakriisin vaikutukset yritysten velkataakkaan ja zombi-yritysten kehitykseen. Erilaisten julkisten tukitoimien vaikutuksia yritysten markkinoilla pysymiseen on myös mahdollista tarkemmin tutkia koronakriisistä saatujen havaintojen avulla.

Satu Nurmi työskentelee Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa tutkimuspäällikkönä. Juuso Vanhala on vanhempi neuvonantaja Suomen Pankissa. Matti Virén on emeritusprofessori Turun yliopistossa ja konsultti Suomen Pankissa. 

Lähteet:

Adalet McGowan, Muge, Andrews, Dan ja Millot, Valentine, 2018, "The Walking Dead? Zombie Firms and Productivity Performance in OECD Countries", Economic Policy 33(96), 685-736. 

Nurmi, Satu, Vanhala, Juuso ja Virén, Matti, 2020,”The life and death of zombies – evidence from government subsidies to firms?”, Bank of Finland Research Discussion Papers, 8/2020. 

Nurmi, Satu, Vanhala, Juuso ja Virén, Matti, 2018. ”Jarruttavatko heikosti menestyvät yritykset talouskasvua?”, Euro ja talous 3/2018: Talouden näkymät, 19.6.2018.

Pajarinen, Mika, Rouvinen, Petri ja Ylhäinen, Ilkka, 2017, ”Tuottavuuskasvun eriytyminen – Karkaavatko eturintaman yritykset muilta?”, ETLA Raportit 77.