Vuonna 2019 käräjäoikeuden tuomioissa oli yhteensä 14 400 syyksiluettua huumausain­erikosta. Näistä osa on voinut olla lievempänä rikoksena jossain muussa tuomiossa, sillä huumausainerikoksista annettiin yhteensä 5 100 tuomiota, joista 3 700 tuli perusmuotoisesta huumausainerikoksesta (50:1§).

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto perustuu päärikos­sääntöön, eli tilasto tehdään tuomion törkeimmän rikoksen mukaan.

Kaikissa syyksiluetuissa huumausaine­rikoksissa mainittiin huumausaineita yhteensä 27 900, joten keskimäärin yhdessä syytetekstissä oli maininta kahdesta eri aineesta. (Taulukko 1)

Kannabis (ICD-10 luokka T40.7) mainittiin 7 000 syytteessä. Amfetamiini (T43.6) mainittiin 6 800 syytteessä ja klonatsepaami (T42.4) 2 300 syytteessä. Neljänneksi yleisin aine oli buprenorfiini (T40.4). 

Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto

Virallisesti klonatsepaamia käytetään epilepsian hoitoon sekä joissain tapauksissa ahdistuneisuus­häiriöiden hoitoon. Klonatsepaami kuuluu bentsodiatsepiineihin. Erilaisista bentsodiatsepiineista oli yhteensä 5 600 mainintaa. Yleisesti bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia ja osaa niistä käytetään mm. unilääkkeenä.

Buprenorfiini on voimakas kipulääke ja opioidi­riippuvaisten korvaushoito­lääke. Sen ja bentsodiatsepiinien tai alkoholin yhteiskäyttö on hengenvaarallista.

Amfetamiini puolestaan kuuluu piristeisiin.

Kannabis on hamppukasvista (Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden (marihuana, hasis, kannabisöljy) yleisnimitys.

Käytettyjen huumausaineiden määriin vaikuttaa jonkin verran se, että tarkastelussa oli mukana vain käräjäoikeudessa ratkaistut huumausaineiden käyttörikos­tapaukset. Huumausaineen käyttörikoksesta voidaan tuomita myös rangaistusmääräys­menettelyssä, jolloin asiaa ei käsitellä käräjäoikeudessa, mikäli vastaaja ei vastusta rangaistusta. Näitä rangaistusmääräys­sakkoja oli yhteensä 5 000 vuonna 2019.

Huumausaineen käyttörikos

Huumausaineiden käyttörikoksissa eniten mainintoja oli amfetamiinilla, 4 700 kertaa. Toiseksi eniten mainintoja oli kannabiksella, 4 000, ja kolmanneksi eniten klonatsepaamilla, 1 700.

Rangaistusmääräysmenettelyllä ratkaistujen asioiden puuttuminen todennäköisesti näkyy käytettyjen aineiden määrissä ja suhteissa.

Amfetamiini oli yleisin huumausaine sekä miehillä että naisilla. Tosin se oli hieman yleisempi aine naisilla (30 prosenttia) kuin miehillä (26 prosenttia).

Kannabis puolestaan oli yleisempi miehillä (23 prosenttia) kuin naisilla (17 prosenttia).

Amfetamiini vaikuttaisi olevan hieman vanhemman käyttäjäryhmän aine, sillä amfetamiini mainittiin useimmiten 30–34-vuotiaiden tuomittujen kohdalla (kuvio 1). Mainintoja oli tässä ikäryhmässä yhteensä 920.

Kannabiksen osalta yleisin käyttäjäryhmä oli 21–24-vuotiaat. Yhteensä 890 mainintaa. Kannabis-maininnoista 63 prosenttia on alle 30-vuotiailla, kun amfetamiinimaininnoista 43 prosenttia on alle 30-vuotiailla. Kaikista huumausaine­maininnoista 60 prosenttia oli alle 30-vuotiailla.

Huumausaineen käyttörikoksia koskevissa teonkuvauksissa vajaassa puolessa tapauksista mainittiin vain yksi huumausaine. Kaksi eri huumausainetta manitiin 22 prosentissa kuvauksista.

Huumausainerikos ja törkeä huumausainerikos

Perusmuotoisessa huumausaine­rikoksessa yleisin aine oli kannabis 2 700 ja amfetamiini 1 800. Kolmanneksi eniten oli mainintoja buprenorfiinista, 680.

Kannabismaininnoista 62 prosenttia oli alle 30-vuotiailla. Myös klonatsepaami ja amfetamiini -maininnoista noin 60 prosenttia oli alle 30-vuotiailla. Toisaalta buprenorfiini-maininnoista puolet oli yli 30-vuotiailla.

Törkeissä huumausaine­rikoksissa yleisin aine oli jälleen amfetamiini 320 (24 %). Toisena oli kannabis 280 (21 %). Kolmantena oli kokaiini 200 (15 %).

Noin 65 prosentissa sekä huumausaine­rikoksen että törkeän huumausaine­rikoksen teonkuvauksissa mainittiin vain yksi huumausaine. Kaksi huumausanetta mainittiin alle 20 prosentissa kuvauksista. Näyttäisi siltä, että huumausaineen käyttörikosta koskevissa syytteissä oli useampia huumausaineita kuin törkeämmissä tekomuodoissa.

Virtuaalivaluutasta ja Tor-verkosta useita mainintoja

Järjestäytynyt rikollisryhmä tai laaja oheisrikollisuus mainittiin 54 syyksiluetun rikoksen syyteteksteistä.

Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan viittavia sanoja esiintyi useimmiten amfetamiinin (42 kertaa) yhteydessä. Buprenorfiinin yhteydessä oli 28 mainintaa järjestäytyneestä rikollisryhmästä. Ekstaasin, klonatsepaamin, kannabiksen, metamfetamiinin ja kokaiinin yhteydessä oli myös noin 20 järjestäytyneeseen rikollisryhmään viittaavaa ilmaisua. Eli rikollisryhmän toimintaan liittyvissä teonkuvauksissa on yleensä mainittu useampi eri huumausaine.

Internetiin viittaavia sanoja oli 630 syytetekstissä. Näissä teksteissä oli yhteensä 440 tapauksessa viitteitä Tor-verkkoon (sipulikanava, silkkitie, Tor-verkko).  Wickr-pikaviestisovelluksesta oli runsaat 110 mainintaa, mutta Whatsappista vain runsaat 10 mainintaa.

Posti tai postitus mainitaan vajaassa tuhannessa teonkuvauksessa, eli ainakin näin monessa tapauksessa huumausaineita on joko tilattu, toimitettu tai ainakin yritetty tilata tai toimittaa postin tai muun pakettifirman avulla. Postiin ja internettiin viittaavat hakusanat esiintyivät yhdessä runsaassa 330 tapauksessa, eli huumeita oli tilattu tai myyty internetin välityksellä.

Bitcoin tai muu virtuaalivaluutta mainittiin maksuvälineenä 175 teonkuvauksessa. Virtuaalivaluutta mainittiin lähes 120 tapauksessa yhdessä postiin ja internettiin viittaavien sanojen kanssa.

Kannabiksen kasvatukseen viittaavia syytetekstejä oli runsaat 1 000 ja kannabiksen hallussapito mainittiin 2 600 kuvauksessa.

Myynti- tai levitystarkoitus mainittiin yhteensä runsaassa 2 100 teonkuvauksessa. Useimmiten kannabiksen (1 200), amfetamiinin (930) ja eri bentsodiatsepiinien (650) yhteydessä. 

Ensimmäinen kokeilu aineiston koneellisesta lukemisesta

Aineiston koneellista lukemista kokeiltiin nyt ensimmäisen kerran. Prosessin kehittyessä sitä tullaan soveltamaan myös muihin rikostyyppeihin ja mahdollisesti syvällisempään analysointiin yksittäisten hakusanojen lisäksi.

Aineistoon poimittiin kaikki käräjäoikeudessa syyksiluetut huumausaine­rikokset vuodelta 2019. Syyttäjän teonkuvaus­tekstistä poimittiin jokaisen syytteen kohdalta maksimissaan kymmenen syytetekstissä esiintynyttä huumausainetta. Sama huumausaine tai vaikuttava aine poimittiin vain kerran syytettä kohden.

Monissa syytteissä oli esimerkiksi kannabiksen kohdalla myös maininnat veristä löytyneestä tetrahydrokannabinoli- ja karboksitetrahydro­kannabinoli-pitoisuuksista. Tällaisissa tapauksissa kannabiksesta kirjataan vain yksi havainto.

Samoin monien lääkevalmisteiden kohdalla esiintyi käytetyn valmisteen nimi ja vaikuttava ainesosa esimerkiksi subutex ja buprenorfiini T40.4.

Huumausaineiden luokittelussa on hyödynnetty ICD-10 tautiluokitusta.

Analyysi on tehty pääosin koneellisesti tekstiä lukemalla. Varsinaisesta koneoppimisesta ei voida puhua, sillä tekstistä on etsitty haluttuja sanoja osittain valmiiden listojen avulla. Hakusanalistoja on täydennetty, kun tekstiä manuaalisesti lukemalla on löydetty ”uusia” termejä. Nämä uudet hakusanat on lisätty aiempien sanojen jatkoksi.

Poimintojen oikeellisuutta on tarkasteltu huumausaineiden osalta lukemalla 150 tekstiä ja tarkistamalla, poimiko ohjelma huumausaineet oikein. Tästä 150 otoksen tekstistä löytyi kolme ainetta, joita ohjelma ei ollut löytänyt. Näistäkin kaksi oli huumausaineen aineenvaihdunta­tuotteita ja varsinainen huumausaine oli poimittu oikein.

Syyttäjän teonkuvauksia on analysoitu myös perinteisesti lukemalla törkeitä pahoinpitelyjä, raiskauksia ja törkeitä petoksia koskevia teonkuvauksia. Tästä tehty raportti löytyy Tilastokeskuksen Working Papers -sarjasta.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­­­keskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeino­­­­tilastosta.