Viime vuosi oli kulttuuri- ja viihdetoiminnan osalta menestyksekäs, ja alkuvuosi 2020 näytti vielä normaalilta. Sitten koronavirus rantautui Suomeen ja maaliskuussa toiminta pysäytettiin lähes kokonaan loppukevääksi ja alkukesäksi.

Teatterit ja tanssiteatterit jouduttiin sulkemaan lähes puoleksi vuodeksi. Suurin osa kesäteatteri­esityksistäkin peruttiin. Teatterien avaamisen jälkeen yleisömääriä rajoitettiin puoleen salien kapasiteetista. Vaikka teatterien virtuaaliesityksiä internetissä lisättiin, tulonmenetyksien arvioitiin jo kesän jälkeen olevan 30 miljoonan euron luokkaa.

Kriisin takia myös sirkusten toimintaa jouduttiin supistamaan keväällä, ja esimerkiksi Suomen suurin sirkus, Sirkus Finlandia, joutui huhtikuussa peruuttamaan kaikki esitykset. Yleisömäärien rajoitukset jatkuivat vielä esitysten alkamisen jälkeenkin.

Suomalainen nykysirkus menettää tänä vuonna noin 300 000 katsojaa, kun normaalivuonna kokonais­yleisömäärä olisi noin 350 000. Esityksiä peruttiin toista tuhatta. Esimerkiksi Race Horse Companyn tuloista korona vei kaksi kolmasosaa.

Suomen Kansallisooppera sekä baletti joutuivat peruuttamaan kaikki esitykset viiden kuukauden ajaksi keväällä ja kesällä. Kriisistä selviämiseen Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille myönnettiin kesällä 2020 runsaan 1,2 miljoonan euron määräraha, mutta menetykset nousivat lähes kolmeen miljoonaan. Syyskaudella esitykset alkoivat uudelleen, mutta lippuja oli myynnissä vain puolet paikkamäärästä.

Myös suurin osa kulttuurifestivaaleista jäi pitämättä. Syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi korona-avustuksia yhteensä 7 157 000 euroa sadalle kesän kulttuuritapahtumien järjestäjälle, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa pandemian aiheuttamista tappioista huolimatta.

Taide, viihde ja virkistys – liikevaihto supistui, tukia tarvittiin ja saatiin

Poikkeustila aiheutti erityisesti palvelualojen liikevaihdon voimakkaan supistumisen maaliskuusta lähtien (kuvio 1). Yksi suurimmista kärsijöistä oli toimialaluokka R; Taiteet, viihde ja virkistyspalvelut. Se sisältää esittävät taiteet ja niitä palvelevan toiminnan, taidelaitosten toiminnan ja taiteellisen luomisen, kirjastojen, museoiden ym. kulttuurilaitosten toiminnan, huvi- ja virkistystoiminnan, rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut sekä urheilutoiminnan.

Yritystukia toimialalle maksettiin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä reilut 1,4 miljoonaa euroa suorina tukina ja toisella neljänneksellä yli 22 miljoonaa euroa, joista reilut 21 miljoonaa oli suhdanneheikentymän suoria tukia.

Suoria tukia toimiala 90, Kulttuuri- ja viihdetoiminta, sai vuoden 2020 toisella neljänneksellä lähes 5,4 miljoonaa euroa, lähes koko summa suhdanneheikentymän suoria tukia (Tilastokeskus, Yritystuet).

Suorat tuet ja myönnetyt takaukset sisältävät kaikki tilastoidut tuet, myös suhdanne­heikentymän vuoksi maksetut. Suhdanne­heikentymän vuoksi maksettuja tukia ovat ELY-keskusten, Business Finlandin ja Finnveran tuet, joihin on saatu erillinen rahoitus koronakriisin vuoksi.

Kulttuuri- ja viihdetoiminnan palkkasumma putosi ja työllisyys heikentyi

Paitsi yritysten liikevaihdon kehityksessä, koronakriisi näkyy myös taidealoilla maksettujen palkkasummien ja työllisyystilanteen heikkenemisessä.

Verohallinnon tulorekisteri sisältää tiedot kaikista työnantajien maksamista palkoista, riippumatta siitä, onko palkanmaksaja yritysmuotoinen tai ei.

Kulttuuri ja viihdetoimintaan kuuluu kulttuuri- ja viihdepalvelujen tuottaminen: esitykset, näyttelyt, tapahtumat sekä näihin liittyvä avustava ja promootiotoiminta. Tähän kuuluu myös kulttuuri- ja viihdelaitosten toiminta. Kulttuuri- ja viihdetoiminta jaetaan näyttämöllä tapahtuvaan esittävään toimintaan ja luovaan taiteelliseen toimintaan. Lisäksi tekniset yms. palvelut luokitellaan erikseen, kun ne tuotetaan erillisenä avustavana toimintana, samoin kulttuuri- ja viihdetoimintaan liittyvien taidelaitosten toiminta, jonka tarkoituksena on kiinteistöjen hallinnointi jne.

Toimialan palkkasumma putosi jyrkästi maaliskuusta lähtien, kun korona aiheutti taidelaitosten ja tapahtumien toiminnan seisauttamisen. Jyrkimmillään romahdus näkyi taidelaitosten toiminnassa touko- ja kesäkuussa, kun palkkasumma laski yli 50 prosenttia edellisen vuoden vastaavista kuukausista.

Esittäviä taiteita palvelevalla toiminnalla, esittävillä taiteilla ja taiteellisen luomisen toimialoilla jyrkin pudotus osui heinäkuulle (kuvio 2). Tämän jälkeen toiminta alkoi virkistyä loppukesän ja syksyn aikana, kun epidemia näytti pysyvän aisoissa ja valtiovallan nopeasti käynnistettyjen tukitoimien vaikutukset alkoivat tehota.

Kulttuuri- ja viihdetoiminnan hiipuminen näkyi myös työllisyydessä. Työvoimatutkimuksen mukaan kulttuurin ja viihdetoiminnan (toimiala 90) sekä toimialan 91, kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten työllisten määrä putosi vuoden toisella neljänneksellä noin 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Toimialoilla 90 ja 91 tehdyt työtunnit putosivat peräti 30 prosenttia (taulukko 1).

TAULUKKO 1. VUODEN 2020 TYÖLLISYYDEN VUOSIMUUTOKSET NELJÄNNESVUOSITTAIN, %

Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden tilaston mukaan taidealan ammattien työttömyys kasvoi erityisesti vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä. Taideammattien työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi lähes 4 000 hengellä (57 prosentilla) vuoden 2020 toisella neljänneksellä vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna ja kolmannella neljännekselläkin yli 2 000 hengellä (33 prosenttia) vuodentaikaisesta. 

Taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli toisella vuosineljänneksellä yli 10 000 ja kolmannella vuosineljänneksellä yli 9 000 (taulukko 2). Luvut sisältävät lomautetut. Lomautettuja oli työttömistä työnhakijoista toisella vuosineljänneksellä 18 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 10 prosenttia. 

TAULUKKO 2. TYÖTTÖMIÄ TYÖNHAKIJOITA* VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 2019 JA 2020

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömät työnhakijat ja lomautetut, neljännesvuoden keskiarvo. 

*Sisältää lomautetut

Striimaukset, lukeminen ja soittaminen valopilkkuina kriisin keskellä

Jotain positiivistakin kriisi on poikinut kulttuurialalle. Kantar TNS:n Helsingin Sanomille tekemän tutkimuksen tuloksista ilmenee, että virtuaalisia teatteriesityksiä on tarjottu sekä katsottu pandemian aikana aiempaa enemmän: 56 prosenttia vastanneista ilmoitti katsoneensa pandemian aikana enemmän striimattuja teatteri-, musiikki- tai muita esityksiä kuin ennen pandemiaa.

Kirjojen lukemisessa havaittiin renessanssia jo keväällä. Lukukeskuksen kyselyssä joka neljäs suomalainen ilmoitti lukeneensa tavallista enemmän kirjoja, Kantar TNS:n vastaava luku lokakuussa oli 23 prosenttia. Äänitteiden kuuntelussa havaittiin niin ikään kasvua, ja myös soitinkauppa vilkastui. (Lukukeskus, Kartastenpää 2020, YLE uutiset 2.12.2020).

Kirjoittaja työskentelee Tieto ja tilastopalveluissa erikoistutkijana.

Tilastolähteet:

Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja

Verohallinnon tulorekisteri

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömät työnhakijat ja lomautetut

Muut lähteet:

Sirkuksen tiedotuskeskus

Teatterin tiedotuskeskus

Suomen Kansallisooppera

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kantar TNS:Tutkimus Helsingin Sanomille  (Kartastenpää 2020.)