Koronaviruspandemia on tänä vuonna ajanut etätyöhön, mutta suurella osalla työllisistä etätyöskentely ei ole työtehtävien kannalta mahdollista ja työ on sidottu aikaan ja paikkaan. Useissa välttämättömissä tehtävissä työskennellään olosuhteissa, joissa on paljon kontakteja ihmisiin, ja niissä on turvallisuusohjeiden noudattamisesta huolimatta kohonnut riski altistua tartunnalle.

Suurimmat toimialat, joilla työskentelee huoltovarmuuden kannalta kriittisiä ammatteja, ovat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Naisia kriittisissä ammateissa näillä aloilla oli 90 prosenttia vuonna 2018. Yhteensä kaikissa kriittisissä ammateissa työskenteli 735 000 henkilöä, joista naisten osuus oli 67 prosenttia.

Koronarokotukset voidaan näillä näkymin aloittaa vuoden 2021 alussa. Ensimmäisiä rokotettavia ovat todennäköisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset. Rokotusjärjestystä ja rokotteiden kohdentamista mallinnetaan ja esitystä valmistellaan parhaillaan. Muissa maissa rokotusjärjestyksessä on priorisoitu ammattiryhmiä kuten ruoka- ja lääketuotannon sekä poliisin ja armeijan henkilökuntaa.

Valtioneuvosto julkaisi listan kriittisistä ammateista keväällä. Ammateista osa oli määritelty 100-prosenttisesti, osa 50-prosenttisesti kriittisiksi. Tässä artikkelissa käsitellään kokonaan kriittisiksi luokiteltuja ammattiluokkia työllisten päätyösuhteista vuoden 2018 viimeiseltä viikolta.

Tässä tarkasteltavat ammatit perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriössä laadittuun listaan. Tiedot perustuvat vuoden 2018 työssäkäyntitilaston lukuihin, jotka on toteutettu rekisteriaineistojen perusteella.

Yleisimmät kriittisten ammattien toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (42 % kriittisten ammattien työllisistä), koulutus (17 %) ja hallinto- ja tukipalvelutoiminta (10 %). Myös maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden sekä julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialoilla oli kymmeniätuhansia kriittisiä ammattilaisia. (Kuvio 1)

Terveys- ja sosiaalipalveluissa eniten

Kun tarkastellaan Toimialaluokitusta 2008 sen nelinumerotasolla, eniten kriittisiksi luokiteltuja työntekijöitä työllistävät terveydenhuollon laitospalvelut, 75 000 henkeä, mikä on 3,1 prosenttia koko maan työllisistä. (Kuvio 2)

Seuraavaksi suurimmat alat ovat lasten päivähoitopalvelut (63 000, 2,6 %), vanhusten ja vammaisten asumispalvelut (35 000, 1,5 %) terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut (35 000, 1,5 %) sekä vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon avopalvelut (31 000, 1,3 %).

Ikääntyneiden hoivakodeissa työskenteli 20 000 henkilöä, joista 18 000 on määritelty kriittisiksi. Kolme yleisintä ammattiryhmää olivat lähihoitajat (13 000), sairaanhoitajat (2 400) ja siivoojat (1 500).

Terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi 20 suurimman toimialan joukossa olivat muun muassa kiinteistöjen siivous, alemman perusasteen koulutus, ylemmän perusasteen koulutus ja lukiokoulutus ja tieliikenteen tavarankuljetus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen kriittisissä ammattiryhmissä työllisiä oli 306 000 eli 76 prosenttia toimialan työllisistä. Kriittiseksi luokiteltuja työntekijöitä oli eniten lähihoitajissa (72 000, 95 % kaikista kyseisen ammattiryhmän työllisistä), sairaanhoitajissa (69 000, 97 %) ja lastenhoitotyöntekijöissä (35 000, 86 %). (Kuvio 3)

Toimialalla kriittisissä ammateissa työskentelevistä 90 prosenttia on naisia.

Toiseksi yleisin kriittisten ammattien toimiala oli koulutus, jossa työllisiä oli vuonna 2018 yhteensä 123 000 eli 17 prosenttia kaikista kriittisten ammattien työllisistä.

Koulutuksen yleisin ammattiryhmä nelinumerotasolla oli peruskoulun alaluokkien opettajat, 26 000 henkilöä, ja sen jälkeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat (15 000) sekä ammatillisen koulutuksen opettajat (12 000). (Kuvio 4)

Hallinto ja tukipalvelutoiminta oli kolmanneksi yleisin toimiala 72 000 työllisellä. Toimialan suurimmat ammattiryhmät olivat toimisto- ja laitossiivoojat (40 000) ja vartijat (10 000). (Kuvio 5)

Vähäväkisillä alueilla suhteessa enemmän kriittisten alojen ammattilaisia

Eniten kriittisten ammattien työllisiä oli Uudellamaalla (205 000), seuraavaksi eniten Pirkanmaalla (66 000) ja Varsinais-Suomessa (65 000).

Kriittisiä ammatteja verrattuna asukasmäärään oli suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla (17 %), Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla (16 %) ja Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa (15 %). (Kuvio 6)

Sotilaista kaikki työlliset on määritelty kriittisiksi. Koko maassa sotilaita on 8 000, suhteellisesti eniten Kainuussa ja Kymenlaaksossa sekä Lapissa. (Kuvio 7)

TAULUKKO 1. KRIITTISET AMMATIT* MAAKUNNITTAIN 2018, LUKUMÄÄRÄ

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. *Luku on lihavoitu, kun osuus on maan keskiarvoa suurempi.

Kriittisiin ammatteihin kuuluvia johtajia koko maassa oli 36 000. Johtajia oli maan keskiarvoa enemmän Ahvenenmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Koko maassa suurimmat ammattiryhmät nelinumerotasolla olivat vähittäis- ja tukkukaupan johtajat (8 800), hankinta- ja jakelujohtajat (3 500) sekä opetusalan johtajat (3 200).

Erityisasiantuntijoita kriittisissä ammateissa työskenteli 168 000 työllistä. Suhteessa työllisiin heitä oli eniten Pohjois-Pohjanmaalla (14 000, 3,4%), Ahvenanmaalla (1 000, 3,4 %) ja Uudellamaalla (56 000, 3,3 %). Erityisasiantuntijoiden suurimmat ammattiryhmät olivat peruskoulun alaluokkien opettajat (26 000), lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat (22 000) ja lastentarhanopettajat (20 000).

Asiantuntijoita oli yhteensä 106 000. Suurimmat ammattiryhmät olivat sairaanhoitajat ym. (69 000), sosiaaliturvaetuuksien käsittelijät (6 600) ja terveydenhuollon bioanalyytikot (5 100).

Kaikki maanviljelijät on määritelty kriittisiksi, vuonna 2018 heitä oli koko maassa 54 000. Suhteessa väestöön eniten viljelijöitä on Pohjanmaalla, vähiten Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Yhteiskuntatilastojen -osaston Työelämä ja palkat -ryhmässä.