Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kriittisten ammattien työntekijöistä 67 prosenttia on naisia

8.12.2020
Twitterissä: @JuhoKeva
Kuva: Shutterstock

Yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisissä ammattiryhmissä työskentelee 735 000 henkilöä. Miten he sijoittuvat eri aloille ja alueille Suomessa?

Koronaviruspandemia on tänä vuonna ajanut etätyöhön, mutta suurella osalla työllisistä etätyöskentely ei ole työtehtävien kannalta mahdollista ja työ on sidottu aikaan ja paikkaan. Useissa välttämättömissä tehtävissä työskennellään olosuhteissa, joissa on paljon kontakteja ihmisiin, ja niissä on turvallisuusohjeiden noudattamisesta huolimatta kohonnut riski altistua tartunnalle.

Suurimmat toimialat, joilla työskentelee huoltovarmuuden kannalta kriittisiä ammatteja, ovat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Naisia kriittisissä ammateissa näillä aloilla oli 90 prosenttia vuonna 2018. Yhteensä kaikissa kriittisissä ammateissa työskenteli 735 000 henkilöä, joista naisten osuus oli 67 prosenttia.

Koronarokotukset voidaan näillä näkymin aloittaa vuoden 2021 alussa. Ensimmäisiä rokotettavia ovat todennäköisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset. Rokotusjärjestystä ja rokotteiden kohdentamista mallinnetaan ja esitystä valmistellaan parhaillaan. Muissa maissa rokotusjärjestyksessä on priorisoitu ammattiryhmiä kuten ruoka- ja lääketuotannon sekä poliisin ja armeijan henkilökuntaa.

Valtioneuvosto julkaisi listan kriittisistä ammateista keväällä. Ammateista osa oli määritelty 100-prosenttisesti, osa 50-prosenttisesti kriittisiksi. Tässä artikkelissa käsitellään kokonaan kriittisiksi luokiteltuja ammattiluokkia työllisten päätyösuhteista vuoden 2018 viimeiseltä viikolta.

Tässä tarkasteltavat ammatit perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriössä laadittuun listaan. Tiedot perustuvat vuoden 2018 työssäkäyntitilaston lukuihin, jotka on toteutettu rekisteriaineistojen perusteella.

Yleisimmät kriittisten ammattien toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (42 % kriittisten ammattien työllisistä), koulutus (17 %) ja hallinto- ja tukipalvelutoiminta (10 %). Myös maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden sekä julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialoilla oli kymmeniätuhansia kriittisiä ammattilaisia. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kriittisten ammattien työlliset toimialoittain, lukumäärä
Kuvio Kriittisten ammattien työllisistä määrästä toimialoittain. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Terveys- ja sosiaalipalveluissa eniten

Kun tarkastellaan Toimialaluokitusta 2008 sen nelinumerotasolla, eniten kriittisiksi luokiteltuja työntekijöitä työllistävät terveydenhuollon laitospalvelut, 75 000 henkeä, mikä on 3,1 prosenttia koko maan työllisistä. (Kuvio 2)

Seuraavaksi suurimmat alat ovat lasten päivähoitopalvelut (63 000, 2,6 %), vanhusten ja vammaisten asumispalvelut (35 000, 1,5 %) terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut (35 000, 1,5 %) sekä vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon avopalvelut (31 000, 1,3 %).

Ikääntyneiden hoivakodeissa työskenteli 20 000 henkilöä, joista 18 000 on määritelty kriittisiksi. Kolme yleisintä ammattiryhmää olivat lähihoitajat (13 000), sairaanhoitajat (2 400) ja siivoojat (1 500).

Terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi 20 suurimman toimialan joukossa olivat muun muassa kiinteistöjen siivous, alemman perusasteen koulutus, ylemmän perusasteen koulutus ja lukiokoulutus ja tieliikenteen tavarankuljetus.

Kuvio 2. Toimialat, joilla eniten työllisiä kriittisissä ammateissa, lkm
Kuvio Toimialoista, joilla eniten työllisiä kriittisissä ammateissa, lukumäärä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Terveys- ja sosiaalipalvelujen kriittisissä ammattiryhmissä työllisiä oli 306 000 eli 76 prosenttia toimialan työllisistä. Kriittiseksi luokiteltuja työntekijöitä oli eniten lähihoitajissa (72 000, 95 % kaikista kyseisen ammattiryhmän työllisistä), sairaanhoitajissa (69 000, 97 %) ja lastenhoitotyöntekijöissä (35 000, 86 %). (Kuvio 3)

Toimialalla kriittisissä ammateissa työskentelevistä 90 prosenttia on naisia.

Kuvio 3. Terveys- ja sosiaalipalveluiden kriittiset työlliset ammattiryhmittäin, lkm
Kuvio Terveys- ja sosiaalipalveluiden kriittisistä työllisistä ammattiryhmittäin, lkm, lukumäärä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Toiseksi yleisin kriittisten ammattien toimiala oli koulutus, jossa työllisiä oli vuonna 2018 yhteensä 123 000 eli 17 prosenttia kaikista kriittisten ammattien työllisistä.

Koulutuksen yleisin ammattiryhmä nelinumerotasolla oli peruskoulun alaluokkien opettajat, 26 000 henkilöä, ja sen jälkeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat (15 000) sekä ammatillisen koulutuksen opettajat (12 000). (Kuvio 4)

Kuvio 4. Koulutuksen työlliset ammattiryhmittäin, lkm
Kuvio Koulutuksen työllisistä ammattiryhmittäin, lukumäärä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Hallinto ja tukipalvelutoiminta oli kolmanneksi yleisin toimiala 72 000 työllisellä. Toimialan suurimmat ammattiryhmät olivat toimisto- ja laitossiivoojat (40 000) ja vartijat (10 000). (Kuvio 5)

Kuvio 5. Hallinnon ja tukipalvelutoiminnan työlliset ammattiryhmittäin, lkm
Kuvio Hallinnon- ja tukipalvelutoiminnan työllisistä ammattiryhmittäin, lukumäärä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Vähäväkisillä alueilla suhteessa enemmän kriittisten alojen ammattilaisia

Eniten kriittisten ammattien työllisiä oli Uudellamaalla (205 000), seuraavaksi eniten Pirkanmaalla (66 000) ja Varsinais-Suomessa (65 000).

Kriittisiä ammatteja verrattuna asukasmäärään oli suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla (17 %), Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla (16 %) ja Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa (15 %). (Kuvio 6)

Kuvio 6. Kriittisten ammattien työllisten osuudet asukkaista maakunnittain
Kuvio Kriittisten ammattien työllisten osuuksista asukkaista maakunnittain. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Sotilaista kaikki työlliset on määritelty kriittisiksi. Koko maassa sotilaita on 8 000, suhteellisesti eniten Kainuussa ja Kymenlaaksossa sekä Lapissa. (Kuvio 7)

 
Kuvio 7. Kriittiset ammatit maakunnittain 2018, osuus työllisistä
Kuvio Kriittisten ammattien työllisten osuuksista asukkaista maakunnittain. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

TAULUKKO 1. KRIITTISET AMMATIT* MAAKUNNITTAIN 2018, LUKUMÄÄRÄ

Maakunta 0 Sotilaat 1 Johtajat 2 Erityis-
asiantuntijat
3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja
asiakaspalvelu-
työntekijät
5 Palvelu-
ja myynti-
työntekijät
6 Maanviljelijät,
metsätyöntekijät
ym.
7 Rakennus-,
korjaus- ja valmistus-
työntekijät
8 Prosessi- ja
kuljetus-
työntekijät
9 Muut
työntekijät
Yhteensä
Uusimaa 1 818 13 305 55 646 29 146 4 903 58 047 4 364 878 15 148 21 301 204 556
Varsinais-Suomi 753 2 853 15 250 9 468 1 027 18 543 5 106 477 5 129 6 718 65 324
Satakunta 335 1 095 4 943 4 248 377 8 950 2 696 591 3 119 2 968 29 322
Kanta-Häme 499 1 017 4 514 3 261 304 6 816 1 846 371 2 071 2 159 22 858
Pirkanmaa 647 2 875 16 082 10 356 1 174 18 933 3 771 406 5 104 6 400 65 748
Päijät-Häme 221 1 010 4 857 3 536 366 7 153 1 695 225 2 398 2 190 23 651
Kymenlaakso 838 852 3 862 3 395 316 7 141 1 591 120 2 905 2 330 23 350
Etelä-Karjala 289 621 3 114 2 525 234 4 377 1 283 124 1 823 1 969 16 359
Etelä-Savo 157 919 3 459 2 831 269 6 517 2 604 115 1 785 1 810 20 466
Pohjois-Savo 386 1 478 7 929 5 739 510 10 284 4 335 206 2 932 3 167 36 966
Pohjois-Karjala 103 853 4 837 3 511 317 6 277 2 360 243 1 750 2 150 22 401
Keski-Suomi 674 1 440 8 801 5 002 557 10 467 2 759 220 3 109 3 698 36 727
Etelä-Pohjanmaa 101 1 240 5 141 3 598 444 7 971 4 840 1 258 2 445 2 640 29 678
Pohjanmaa 35 1 309 5 744 3 742 286 7 854 3 663 294 1 893 2 766 27 586
Keski-Pohjanmaa 10 484 2 014 1 434 100 3 076 1 755 81 942 1 042 10 938
Pohjois-Pohjanmaa 124 2 422 14 059 8 506 860 16 237 5 428 247 4 771 5 266 57 920
Kainuu 362 446 1 950 1 531 159 3 056 993 41 983 1 010 10 531
Lappi 655 997 5 068 3 729 334 7 506 1 957 165 2 348 2 801 25 560
Ahvenanmaa . . 328 1 002 571 129 1 665 487 59 236 612 5 097
Yhteensä 8 015 35 544 168 272 106 129 12 666 210 870 53 533 6 121 60 891 72 997 735 038

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. *Luku on lihavoitu, kun osuus on maan keskiarvoa suurempi.

Kriittisiin ammatteihin kuuluvia johtajia koko maassa oli 36 000. Johtajia oli maan keskiarvoa enemmän Ahvenenmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Koko maassa suurimmat ammattiryhmät nelinumerotasolla olivat vähittäis- ja tukkukaupan johtajat (8 800), hankinta- ja jakelujohtajat (3 500) sekä opetusalan johtajat (3 200).

Erityisasiantuntijoita kriittisissä ammateissa työskenteli 168 000 työllistä. Suhteessa työllisiin heitä oli eniten Pohjois-Pohjanmaalla (14 000, 3,4%), Ahvenanmaalla (1 000, 3,4 %) ja Uudellamaalla (56 000, 3,3 %). Erityisasiantuntijoiden suurimmat ammattiryhmät olivat peruskoulun alaluokkien opettajat (26 000), lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat (22 000) ja lastentarhanopettajat (20 000).

Asiantuntijoita oli yhteensä 106 000. Suurimmat ammattiryhmät olivat sairaanhoitajat ym. (69 000), sosiaaliturvaetuuksien käsittelijät (6 600) ja terveydenhuollon bioanalyytikot (5 100).

Kaikki maanviljelijät on määritelty kriittisiksi, vuonna 2018 heitä oli koko maassa 54 000. Suhteessa väestöön eniten viljelijöitä on Pohjanmaalla, vähiten Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Yhteiskuntatilastojen -osaston Työelämä ja palkat -ryhmässä.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons