Influenssaan kuolleiden määrä on vaihdellut 2000-luvulla Tilasto­keskuksen kuolemansyy­tilaston mukaan. Vuonna 2000 influenssaan kuoli reilut 150 henkeä, minkä jälkeen kuolleiden määrä väheni. Kuolleita oli vuosittain vain 20–60, jolloin jo pohdittiin, onko influenssa taltutettu (Korpi 2011).

Kuolleiden määrä kääntyi nousuun 2010-luvun puoli­välissä (kuvio 1). Vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä.

Influenssaepidemioiden voimakkuuden vaihtelut selittävät kuolleiden määrän vaihtelua. Viime vuosien kasvun taustalla saattaa olla myös muita syitä, kuten influenssa­tietoisuuden ja influenssa­testausten lisääntyminen.

Influenssaan menehtyy Suomessa erityisesti ikääntyneitä (kuvio 2). Influenssaan 2000-luvulla kuolleista 80 prosenttia oli täyttänyt 75 vuotta.

Ikääntyneillä on nuorempia ikäluokkia enemmän perus­sairauksia, ja infektio on useammin kohtalokas juuri perus­sairauksia sairastaville. Lapsia (alle 18-vuotiaita) influenssaan 2000-luvulla kuolleista oli vajaa kaksi prosenttia.  

Kuolemansyytilaston lähdeaineistona käytetään kuolin­todistuksia. Tilastossa julkaistaan kansain­välisen ohjeen mukaisesti vain yksi kuolemansyy, ns. tilaston perus­kuolemansyy. Maailman terveys­järjestön (WHO) ohjeen mukaan influenssa on tilaston perus­kuolemansyy, jos lääkäri on merkinnyt influenssan kuolin­todistukselle joko perus­kuolemansyyksi tai välittömäksi tai välivaiheen kuoleman­syyksi. 

Influenssa voi olla kuolin­todistuksilla myös myötä­vaikuttavana kuoleman­syynä. Viime vuosiin asti influenssa on kuitenkin harvoin mainittu kuolemaan vaikuttavana myötäsyynä. Vuosina 2000-2016 influenssa esiintyi myötä­vaikuttavana syynä vuosittain vain hieman yli kymmenellä kuolin­todistuksella, kun perus-, välivaiheen- tai välittömänä kuoleman­syynä se mainittiin keskimäärin lähes 60 todistuksella.

Vuonna 2018 influenssaa esiintyi kuolin­todistuksilla huomattavasti enemmän: myötä­vaikuttavana 264 kertaa ja muina kuoleman­syinä 436 kertaa eli yhteensä 700 kuolin­todistuksella.

Kuolemansyytilastosta julkaistaan tietoja kuitenkin vain tilaston perus­kuolemansyyn mukaan. Muut kuolemansyyt, myötä­vaikuttavat syyt mukaan lukien, jäävät tietokantaan odottamaan tutkijoita.

Voiko kuolleiden määrän myös arvioida? 

Julkisuudessa esiintyy toisinaan poikkeavia arvioita influenssaan kuolleiden määristä. Tämä johtuu erilaisista tavoista laskea ja arvioida influenssa­kuolleisuutta. Kaikki influenssaan liittyvät kuolemat eivät tule näkyviksi pelkästään kuoleman­syytilastoa tarkasteltaessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat tekevät omia laskelmia selvittääkseen influenssaan liittyvää kuolleisuutta kokonaisuudessaan. He arvioivat influenssan aiheuttamaa ylikuolleisuutta vertaamalla influenssa­kauden aikaista kuolleisuutta kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen sekä aiempiin influenssa­kausiin.

Ylikuolleisuusseuranta tapahtuu osana eurooppalaista EuroMoMo-projektia. Arviot ovat kuitenkin suuntaa-antavia, koska ylikuolleisuus voi johtua muistakin tekijöistä kuin influenssasta, esimerkiksi säästä tai muista tartunta­taudeista. (Ikonen et al. 2019).

THL:n arvion mukaan influenssa­kaudella 2017–2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1 000 henkeä. (Ikonen et al. 2018).

Tunnetko aasialaisen, hongkongilaisen tai moskovalaisen? 

Historian tunnetuin influenssa­pandemia, ns. espanjan­tauti, oli 1900-luvun tuhoisin kulkutauti. Suomessa se riehui vuosina 1918–1920, mutta jäi sisällis­sodan varjoon. Espanjan­taudin on arvioitu surmanneen Suomessa noin 20 000 henkeä, mutta sotaan liittyneen ylikuolleisuuden vuoksi tarkan määrän arvioiminen on hankalaa. (Linnanmäki 2005).

Kuolintodistuksiin perustuvaa kuolemansyy­tilastoa on tehty vuodesta 1936 alkaen. Juuri vuonna 1936 Suomessa koettiin poikkeuksellisen suuri influenssa­epidemia. Tuolloin tilastoitiin yli 1 700 influenssa­kuolemaa. (Kuvio 3)

Seuraava suurempi influenssa­epidemia koettiin vuonna 1953, jolloin influenssaan menehtyi Suomessa yli 1 200 henkeä.  

Influenssavirus muuntuu herkästi. Ajoittain se muuttuu niin radikaalisti, että pystyy aiheuttamaan maailman­laajuisen pandemian.

Tilastoidun ajanjakson ensimmäinen influenssa­pandemia, vuosina 1956–1958 riehunut aasialainen näkyy kuolemansyy­tilastossa piikkinä. Suomessa epidemia oli pahimmillaan marraskuusta 1957 tammikuuhun 1958 ja tappoi yhteensä 1 800 henkeä. Suurin osa kuolemista osui vuodelle 1957. (Linnanmäki 2005).  

Vain vuosikymmen myöhemmin, vuonna 1968, puhkesi uusi influenssa­pandemia, ns. hongkongilainen (Linnanmäki 2005). Suomessa se oli edeltäjäänsä lievempi aiheuttaen tuhat kuolemaa, joista suurin osa tapahtui vasta taudin toisessa aallossa vuonna 1969.  

Moskovalaiseksi nimetty influenssa­epidemia riehui maailmalla vuonna 1977. Se muistutti läheisesti kahden vuosikymmenen takaista aasialaista influenssa­pandemiaa, eikä siksi täytä nykyistä pandemia­määritelmää. Vanhemmalla väestöllä oli aiemman epidemian aikana hankittua immuniteettia tautia vastaan. (Linnanmäki 2005). Suomessa influenssa­kuolleisuus ei noussut epidemian aikana poikkeuksellisen suureksi.  

Viimeisin pandeeminen influenssa on ollut vuosina 2009–2010 levinnyt sika­influenssa. Kyseisten kahden vuoden aikana Suomessa tilastoitiin vain 50 influenssa­kuolemaa. Kuolleisuutta vähensi toden­näköisesti se, että noin puolet väestöstä rokotettiin tautia vastaan. Lisäksi vanhemmalla väestön­osalla oli sika­influenssaa vastaan aikaisemmista influenssa­infektiosta hankittua vastustus­kykyä. (Lyytikäinen et al. 2011).  

On mahdoton arvioida, milloin seuraava influenssa­pandemia iskee. Lähes varmaa kuitenkin on, että kausi-influenssa­epidemia koetaan vuosittain, milloin lievempänä ja milloin voimakkaampana.

Kati Taskinen ja Airi Pajunen työskentelevät kuolemansyy­tilastossa Tilastokeskuksen Väestö- ja oikeustilastot -vastuualueella.

Lähteet: 

Ikonen Niina, Murtopuro Satu, Haveri Anu et al.: Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2017-20/2018. Seurantaraportti. Työpaperi 27/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.

Ikonen Niina, Haveri Anu, Luomala Oskari et al.: Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2018-20/2019. Seurantaraportti. Työpaperi 32/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. 

Korpi Helena: Influenssaan kuolee 20–60 henkeä vuodessa. Hyvinvointikatsaus 2/2011. Tilastokeskus 2011. 

Linnanmäki Eila: Espanjantauti Suomessa. Influenssapandemia 1918-1920. SKS 2005. 

Lyytikäinen Outi, Kuusi Markku, Toikkanen Salla et al.: Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta. Suomen lääkärilehti 27.9.2011.