Maaliskuussa Suomeen rantautuneen koronakriisin myötä vienti pysähtyi ja palveluiden kysyntä supistui. Koko talouden liikevaihdon kasvu hidastui lähelle nollaa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta rakennus­yritysten liikevaihtoon korona­kriisillä ei näyttäisi olleen vielä vaikutusta.  

Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2019 alussa kolmen prosentin vuosivauhtia, mutta kasvu hidastui jo ennen koronakriisiä. Viime vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto kasvoi enää prosentin edellis­vuodesta. (Kuvio 1)

Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi lähes kaikissa Suomen maakunnissa vielä vuoden 2019 alussa, mutta kasvu hidastui vuoden loppua kohden ja kääntyi vuodenvaihteen jälkeen laskuun useissa maakunnissa.   

Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdossa, kun enää vain alle puolessa Suomen maakuntia yritysten liikevaihto kasvoi ja osassa liikevaihto supistui jopa lähes 10 prosenttia edellisvuodesta. (Kuvio 2)  

Yleinen taloustilanne heijastuu viiveellä rakennus­yritysten kehitykseen 

Rakennusalalla pitkään jatkuneen hyvän suhdanne­kehityksen ansiosta liikevaihdon kasvu jatkui viime vuonna rakentamisen toimialalla muita toimialoja nopeampana ja keskittyi erityisesti Pohjanmaalle ja Uudellemaalle.  

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa liikevaihto kasvoi viime vuonna viidenneksen edellisvuodesta, ja kasvu jatkui edelleen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Liikevaihdolla mitattuna vähiten kärsivät maakunnat, joissa rakennetaan paljon. (Kuvio 3)

Vaikka viime vuoden lopussa vaikutti siltä, että kasvu rakennusalalla olisi pysähtynyt, vuoden alussa rakennusalan ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 9 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun taustalla oli pienten, alle 10 henkeä työllistävien yritysten liikevaihdon kasvu. Pienet yritykset, joita on toimialan kaikista yrityksistä noin 90 prosenttia, vetivät mukanaan koko toimialan liikevaihdon voimakkaaseen kasvuun.  

Taloustilanteen heikkeneminen näkyy rakentamisessa yleensä hieman hitaammin kuin muilla päätoimialoilla. Voi olla siis liian aikaista sanoa, ettei koronalla olisi vaikutusta rakennus­yritysten liikevaihtoon, vaikka se kasvoi vuoden alussa kaikissa maakunnissa jopa edellisvuotta enemmän.   

Teollisuuden kasvu ulkomaan­kauppaa harjoittavien yritysten varassa 

Parhaimmin kehittyneiden maakuntien kasvu näyttää olevan teollisuus­yritysten varassa. Teollisuus­valtaisissa maakunnissa liikevaihdon kasvu oli erityisesti ulkomaan­kauppaa harjoittavien yritysten ansiota. 

Koronakriisin myötä viennin pysähtyminen näkyy kasvumaakunnissakin teollisuusyritysten liikevaihdon heikentyneenä kehityksenä. Suurin vaikutus näyttää kuitenkin olevan Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa, joissa teollisuusyritykset ovat keskimääräistä enemmän riippuvaisia viennistä. (Kuvio 4) 

Muista maakunnista poiketen Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan teollisuuden myönteinen kehitys oli viime vuonna nimenomaan kotimarkkinoilla toimivien teollisuus­yritysten ansiota. Varsinais-Suomessa teollisuuden myönteinen kehitys oli pitkälti valmistavan teknologia­teollisuuden varassa. Niinpä Varsinais-Suomen teollisuusyritysten liikevaihdossa ei näy myöskään koronakriisin aiheuttamaa laskua.  

Pohjois-Savossa teollisuuden vienti pitää talouskasvua yllä  

Pohjois-Savon teollisuusyritysten liikevaihto ja vienti kasvoivat viime vuonna hieman muuta Suomea nopeammin. Viennin veturina ovat toimineet alueen metalli­teollisuuden yritykset.  

Vuoden 2019 aikana Pohjois-Savon teollisuusyritysten vienti veti edellisvuotta paremmin, kun vientiliikevaihto kasvoi yli 8 prosenttia ja sen siivittämänä myös liikevaihto kasvoi lähes viisi prosenttia edellisvuodesta.  

Pohjois-Savossa on suhteellisesti enemmän ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin ja niiden vienti­liikevaihdon osuus teollisuuden liikevaihdosta on noin 45 prosenttia.  Aiemmin ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten liikevaihto on kasvanut voimakkaasti, mutta vuonna 2019 myös kotimarkkinoilla toimivien teollisuus­yritysten liikevaihto lähti kasvuun ja niiden siivittämänä Pohjois-Savon teollisuus­yritysten liikevaihto kasvoi voimakkaasti erityisesti alkuvuonna. (Kuvio 5) 

Pohjois-Savon teollisuusyrityksistä nopeimmin kasvavat nuoret pk-yritykset, joiden liikevaihto kasvoi voimakkaasti kaikilla vuosineljänneksillä. Voimakkaasta kasvusta huolimatta nuorten pk-yritysten vaikutus koko toimialan kehitykseen on kohtuullisen pieni, koska niiden osuus kaikista teollisuusyrityksistä on Pohjois-Savossa 15 prosenttia. 

Asiakaskohtaisesta suhdanne­palvelusta tietoja yritysten kehityksestä 

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tekemään erityis­selvitykseen, jonka osana tuotettiin myös kasvukatsaus. Kasvukatsaus kertoo, millaiset yritykset ovat kehityksen takana ja millaisella pohjalla toimialan ja tarkasteltavan muuttujan kehitys on. 

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa alueellisia suhdannetietoja koko talouden, teollisuuden, rakentamisen, kaupan sekä palveluiden päätoimialoilta erityis­selvityksinä. Aluetasona voidaan kuvata maakunnan, seutukunnan tai kunnan kehitystä. 

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelupäällikkönä Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

palvelut.suhdanne@stat.fi

Lähde: Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tilastokeskus