Nuorten tekemät rikokset etenkin pääkaupunkiseudulla ovat viime päivinä olleet kuuman keskustelun aiheena. Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston tietokantataulukoista ei suoraan voi tarkastella epäiltyjen henkilöiden lukumäärää rikoksittain, sillä tilastossa yksi henkilö voi esiintyä – joko samasta tai eri rikoksesta epäiltynä – useamman kerran vuoden aikana.

Nuorten osuus kaikista rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä on pienentynyt vuoden 2011 vajaasta 22 prosentista vuoden 2019 noin 18 prosenttiin, vaikka nuorten osuus liikenneturvallisuuden vaarantamisista on hieman kasvanut. Näissäkin epäiltyjen määrä on kuitenkin laskenut.

Tarkastelen lyhyesti nuorten rikollisuuden kehitystä vuodesta 2006 lähtien. Tarkastelun lähtökohta poikkeaa hieman tietokantaulukoissa esitetystä: Epäillyt lasketaan vain kerran vuoden ajalta, joko rikosten kokonaismääränä tai eri rikoslajeittain. Tarkastelussa ovat mukana vain poliisin selvittämiksi merkitsemät rikokset selvittämisvuoden mukaan. Näin saadaan mukaan ne rikokset, joissa epäilty on tiedossa ja joissa esitutkintaviranomaisen mukaan tapahtunut rikos.

Tarkastelussa huomioidaan toteutuneet teot ja niiden yritykset. Henkilötunnuksettomat epäillyt puuttuvat, sillä heidän yksilöimisensä on epäluotettavaa. Henkilötunnuksettomien nuorten määrä on kuitenkin vähentynyt vuoden 2011 vajaasta kolmesta tuhannesta vuoden 2019 noin tuhanteen.

Rikollisuus keskittyy aiempaa pienempään joukkoon nuoria

Koko maan tasolla rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on ollut pääosin laskussa koko 2010-luvun (kuvio 1). Erityisesti 15–20­-vuotiaiden epäiltyjen määrä on pienentynyt vuoden 2011 noin 24 700:sta vuoden 2019 noin 14 500:aan.

Myös 10–14-vuotiaiden epäiltyjen määrä on pääosin vähentynyt, vaikka muutamina vuosina onkin ollut pientä kasvua. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, ainoastaan vahingonkorvausvastuussa.

Vuoden aikana vain kerran epäiltynä olleiden osuus on hieman pienentynyt etenkin 10–14-vuotiailla. Toisaalta kolmesta tai useammasta rikoksesta epäiltyjen osuus on kasvanut 10–14-vuotiailla 13 prosentista 20 prosenttiin. Myös 15–20-vuotiailla useampaan rikokseen epäiltyjen osuus on lisääntynyt mutta maltillisemmin kuin tätä nuoremmilla.

Tilastot viittaavatkin siihen, että rikollisuus keskittyy aiempaa pienempään joukkoon nuoria. Sama ilmiö on havaittu myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin nuorisorikollisuustutkimuksissa.

Kuvioissa 1 ja 2 ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamista (RL 23:1), liikennepakoa tieliikenteessä (RL23:11) eikä liikennerikkomusta. Näiden huomioiminen ei muuta kuvion 1 osoittamaa kehitystä vaan epäiltyjen lukumäärät ainoastaan kasvavat: 15–20-vuotiailla noin kaksinkertaisiksi ja 10–14-vuotiailla luvut pysyvät käytännössä samoina.

Näyttäisi sen sijaan siltä, että 15–20-vuotiaiden liikennekäyttäytyminen on parantunut: useampaan rikokseen syyllistyneiden osuus on vähentynyt alle viidennekseen (kuvio 3).

Varkauksista epäiltyjen määrä puolittunut vuoden 2011 tilanteesta

Varkausrikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pudonnut vuoden 2011 huipusta noin puoleen, vaikka viime vuonna positiivinen kehitys näyttää pysähtyneen (kuvio 4).

Varkausrikoksissa noin viisi prosenttia 10–14-vuotiaista epäillyistä on epäiltynä kolmesta tai useammasta varkausrikoksesta. 15–20-vuotiailla puolestaan lähes joka viides epäillyistä on epäiltynä kolmesta tai useammasta varkausrikoksesta.

Pahoinpitelyihin epäiltyjen 10–14-vuotiaiden nuorten määrä on hieman suurentunut viime vuosina (kuvio 5).  Epäiltyjen määrä on tosin vuodesta 2006 lähtien välillä kasvanut ja välillä pienentynyt. Myös kolmeen tai useampaan pahoinpitelyyn epäiltyjen 10–14-vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2006 noin joka viides epäillyistä oli syyllistynyt kolmeen tai useampaan pahoinpitelyyn ja vuonna 2019 jo lähes joka kolmas.

Sen sijaan 15–20-vuotiaiden epäiltyjen henkilöiden määrä on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Useampaan rikokseen epäiltyjen osuus kaikista epäillyistä ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina: noin 17 prosenttia 15–20-vuotiaista epäillyistä syyllistyy kolmeen tai useampaan pahoinpitelyyn.

Ryöstörikoksiin epäiltyjen alle 21-vuotiaiden määrä on ollut hieman kasvussa viime vuosina, mutta niin on myös sitä vanhempien tekemien ryöstöjen määrä. Alle 21-vuotiaat tekevät noin 40 prosenttia ryöstöistä.

Kolmeen tai useampaan ryöstöön syylliseksi epäiltyjen alle 21-vuotiaiden osuus on kasvanut vuoden 2006 runsaasta kymmenestä prosentista vuoden 2019 vajaaseen 25 prosenttiin. Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta.

Nuorten rikollisuus on vähentynyt myös nuorten väkiluvun kehitys huomioiden. Erityisesti 15–20-vuotiaiden nuorten määrään suhteutettu rikollisuus on laskenut. Vuonna 2011 noin kuusi prosenttia 15–20-vuotiaiden ikäluokasta oli epäiltynä rikoksiin, mutta vuonna 2019 osuus oli neljä prosenttia (kuvio 6). Sen sijaan tätä nuoremmilla, 10–14-vuotiailla epäiltyjen osuus ikäluokasta on vaihdellut noin 2,4 ja 1,5 prosentin välillä.

Tyttöjen ja naisten osuus rikoksiin epäillyistä jonkin verran lisääntynyt

Tyttöjen ja naisten osuus rikoksiin epäillyistä on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2006 kaikista rikoslakirikoksiin epäillyistä tyttöjen ja naisten osuus oli noin 17 prosenttia ja vuonna 2019 noin 20 prosenttia. Nuorissa kehitys ei ole yhtä trendinomaista, vaan vuosivaihtelut ovat suurempia.

Alle 21-vuotiailla tytöillä ja naisilla epäiltyjen määrä on vähentynyt kaikissa ikäluokissa, mutta useampaan rikokseen syylliseksi epäiltyjen osuus on kasvanut ja eniten alle 15-vuotiailla. Heillä useampaan rikokseen syyllistyneiden osuus on noussut seitsemästä prosentista 13 prosenttiin. Kyseessä on kuitenkin alle 200 tyttöä. Viidennes 15–20-vuotiaista on epäiltynä kolmesta tai useammasta rikoksesta.

Pahoinpitelyissä nuorten tyttöjen ja naisten osuus epäillyistä on ollut hieman laskusuunnassa. Vuonna 2006 osuus oli reilu viidennes ja vuonna 2019 noin 18 prosenttia. Toki vuosittainen vaihtelu voi olla parikin prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista nuorista pienentynyt

Ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuja monissa rikoslajeissa ja ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä ja osuus epäillyistä on ollut kasvussa. Vuonna 2006 ulkomaalaistaustaisia alle 21-vuotiaita epäiltyjä oli 1 700 ja vuonna 2019 heitä oli 2 300. Osuus epäillyistä on kasvanut kuudesta prosentista runsaaseen 11 prosenttiin.

Pitää muistaa, että samanaikaisesti ulkomaalaistaustaisten alle 21-vuotiaiden määrä väestössä on yli kaksinkertaistunut: vuonna 2019 heitä oli 110 200. Ulkomaalaistaustaisten alle 21-vuotiaiden epäiltyjen osuus vastaavasta väestöstä onkin laskenut neljästä prosentista kahteen prosenttiin. Koko alle 21-vuotiaasta väestöstä 1,6 prosenttia oli epäiltynä rikoksiin vuonna 2019.  

Osa nuorista siirtynyt vakavampiin rikoksiin – tavallisin rikos yhä näpistys

Rikostyypeittäin tarkasteltuna nuorten rikollisuus näyttää muuttuneen (taulukko 1). Vuoden törkeimmän rikoksen eli rangaistusasteikoltaan ankarimman rikoksen mukaan katsottuna vuonna 2006 noin kuudella prosentilla nuorista törkein rikos oli alkoholirikkomus. Osuus oli noin kahdeksan prosenttia vuonna 2012, mutta vuonna 2019 enää alle kolme prosenttia.

Toisaalta samaan aikaan huumausaineiden käyttörikosten osuus törkeimpänä rikoksena on noussut alle kahdesta prosentista noin kuuteen prosenttiin. Alaikäisten juominen on vähentynyt, nuorten huumeiden käyttö lisääntynyt.

Törkeämmistä teoista esimerkiksi ryöstöjen osuus on noussut vuoden 2010 runsaasta prosentista vuoden 2019 runsaaseen kahteen prosenttiin. Osuus on pieni mutta kasvusuunnassa. Samanaikaisesti varkausrikoksien osuus on laskenut 26 prosentista noin viidennekseen.

Onko käynyt niin, että osa nuorista on siirtynyt myymälävarkauksista ryöstöihin?  Yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana: nuorten tyypillisin rikos on näpistys.

Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto

Alle 21-vuotiaiden epäiltyjen määrä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta on tarkastelujaksolla vaihdellut 900 ja 1 100 välillä ilman selkeää trendiä.

Nuorten osuus tuomituista myös laskussa

Nuorten rikollisuuden väheneminen näkyy myös tuomittujen tilastossa. Vuonna 2011 oikeudessa rangaistukseen (myös rangaistusmääräyssakot ja rikesakot) tuomituista 4,4 prosenttia oli 15–17-vuotiaita. Vuonna 2019 osuus oli 2,5 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli tosin 0,2 prosenttiyksikköä.

Kehitys on ollut vastaavaa myös 18–20-vuotiailla: osuus on laskenut 7,6 prosentista 6,2 prosenttiin kaikista tuomituista. Tosin vuonna 2018 ikäluokan osuus tuomituista oli 5,8 prosenttia.

Tilastokeskuksen rikostilastot, kuten muutkin tilastot, kuvaavat vain ilmiön yleistä luonnetta. Jokaisen tilastoluvun taustalla on yksilö ja erilainen tarina. Tilastoista voi kuitenkin päätellä, että vain pieni joukko nuorista tekee rikoksia ja heistäkin harva syyllistyy useampaan rikokseen.

Toisaalta se pieni joukko, joka tekee rikoksia, tekee entistä enemmän ja vakavampia rikoksia. Näiden nuorten auttamiseksi tehdään arvokasta työtä, mikä toivottavasti on käynyt ilmi myös viime päivien keskustelussa. Asiasta vaikeneminen tai tietyn ryhmän automaattinen syyllistäminen ei auta ketään.

Korona-ajan poikkeusolot tulevat näkymään tilastoissa, mutta toivottavasti rikollisuutta pahentava vaikutus jää lyhytaikaiseksi.  

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalvelut yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeinotilastosta.