Koronan vaikutukset ja rajoitukset ovat haukanneet ison siivun monien yritysten liiketoiminnasta. Viime vuoden lopulla sekä teollisuudessa että palvelualoilla suurten yritysten liikevaihdon kehitys kääntyi jo laskuun. Kauppaa taas kannatteli enää kuluttajille suunnattu kauppa vähittäiskaupan ja autokaupan kasvun myötä.

Koronakevään edetessä yritysten tilanne on käynyt entistä tukalammaksi ja viime aikojen uutisoinneissa ovat vilkkuneet toimintojen lakkautukset, yt-neuvottelut ja lomautukset. Nämä toimet ovat koetelleet etenkin suuria yhtiöitä. Silti mm. Suomen yrittäjien julkaiseman pk-barometrin mukaan edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Kun yritysten liiketoiminnan kehitystä tarkastellaan eri suhdannetilastojen avulla, suurten yritysten toiminta määrittelee pitkälti indikaattoreiden suuntaa. Kuitenkin pk-yritykset – eli alle 250 henkilöä työllistävät yritykset – tuottavat lähes 60 prosenttia yritysten liikevaihdosta ja toisaalta myös työllistävät 66 prosenttia yritysten henkilöstöstä. Tämän vuoksi kokonaislukujen lisäksi on hyvä tarkastella myös eri kokoisten yritysten kehitystä.

Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä liikevaihdon supistumisesta ovat monella toimialalla kärsineet myös pk-yritykset, vaikkakin ne pärjäävät pääsääntöisesti edelleen suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritysten tilanteen huonontuminen heikentäisi voimakkaasti myös koko kansantalouden tilannetta sekä verokertymien hiipumisen että kuluttajien ostovoiman heikentymisen kautta.

Palvelualojen pienillä yrityksillä sujuu yhä suuria paremmin

Kaikkien palvelualojen liikevaihto putosi toisella neljänneksellä peräti 15,8 prosenttia. Samaan aikaan alan yritysten maksama palkkasumma pieneni 9,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tämä vaikuttaa laajalti kuluttajien ostovoimaan, kun palvelualojen yrityksissä työskentelee lähes 530 000 henkilöä ja niistä noin 70 prosenttia alan pk-yrityksissä.

Koronarajoitteet iskivät kevään ja kesän aikana palvelualoista voimakkaimmin juuri paljon työllistäville aloille kuten kuljetuksen ja varastoinnin toimialan yrityksiin tai majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Niissä työskentelee yhteensä reilu kolmannes (noin 35 %) palvelutoimialojen henkilöistä. Myös taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialat kärsivät ymmärrettävästi pahasti koronan sulkutoimista.

Vuoden toisella neljänneksellä voimakkaimmin supistui majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto, jossa työpäiväkorjattu liikevaihto väheni jopa 53,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan työpäiväkorjattu liikevaihto pieneni 27,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kaikkien palvelualojen osalta on nähtävissä selvästi, että suurimmilla, yli 250 henkilöä työllistävillä yrityksillä, liikevaihto supistui merkittävästi enemmän kuin pk-yrityksissä. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten liikevaihto tippui toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, kun taas pienemmissä yrityskokoluokissa selvittiin 12–15 prosentin vähennyksillä. Myös ulkomaankauppaa harjoittavien palvelualojen yritysten liikevaihto väheni vuoden toisella neljänneksellä enemmän kuin ainoastaan kotimaassa toimintaansa harjoittavien.

Esimerkiksi kuljetus- ja varastointialan yritysten suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto supistui lähes puolella (50 %) edellisvuodesta, kun taas vaikkapa alle 10 henkeä työllistävillä yrityksillä liikevaihto väheni 14,7 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksissä voi havaita samansuuntaisen kehityksen. Siinä missä suurten yritysten liikevaihto tippui yli 66 prosenttia, pienten yritysten liikevaihdon lasku jäi 40 prosentin tuntumaan.

Pienistä yrityksistä löytyy myös iloisia yllättäjiä: Vaikka vesiliikenteen yrityksissä liikevaihto romahti toisella neljänneksellä yli 60 prosenttia viimevuotisesta, niin pienet, alle 10 henkeä työllistävät yritykset onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan 7,3 prosenttia kotimaan matkailun siivittämänä.

Myös ohjelmisto- ja tietopalvelualan toimialoilla juuri pk-yritykset onnistuivat vielä kasvattamaan liikevaihtoaan toisella neljänneksellä, kun suurten yritysten kasvu oli jo painunut nollan tuntumaan tai miinukselle.

Päivittäistavarakaupassa liikevaihtoaan kasvattivat eniten alle 50 henkeä työllistävät yritykset

Koronapandemian vaikutukset liikevaihdon kehitykseen vaihtelevat suuresti kaupan toimialojen välillä. Autokauppaa ja useita erikoiskaupan toimialoja korona runteli pahasti, mutta sen sijaan päivittäistavarakauppa onnistui kasvattamaan liikevaihtoa lisäämällä ruoan verkkokauppaa ja panostamalla kotiinkuljetuspalveluihin. Myös useat erikoiskaupan toimialat kuten rautakauppatavarat, kodin tekniikka ja puutarha-ala kasvattivat liikevaihtoaan etätöiden ja lisääntyneen kotona oleskelun ansiosta.

Koronarajoitukset iskivät kaupan toimialoista voimakkaimmin autokauppaan. Koko autokaupan liikevaihto putosi toisella vuosineljänneksellä viidenneksen, ja palkkoja maksettiin autokaupan alalla 6,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.  Rajojen sulkeutuminen vaikutti erityisesti yrityksiin, jotka harjoittavat ulkomaan kauppaa.

Autokaupan toimialalla liikevaihto kehittyi suotuisimmin nuorissa pk-yrityksissä, joita koko toimialan yrityksistä on noin neljännes, mutta niiden vaikutus koko toimialan liikevaihtoon on alle prosentin. Koronakriisi hyydytti autokaupan läpi toimialan, mutta vähiten siitä kärsivät sekä ihan pienimmät, alle 10 henkeä työllistävät yritykset, että suurimmat, vähintään 250 henkeä työllistävät yritykset.

Koko päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä poikkeuksellisen voimakkaasti eli yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Voimakkaimmin kasvoi pienten, alle 50 henkeä työllistävien yritysten liikevaihto. Pieniä yrityksiä on kaupan toimialalla eniten, mutta suurten yritysten vaikutus koko toimialan kehittymiseen on selvästi voimakkaampaa.

Erikoiskaupan toimialoista korona iski kovimmin vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppaan, kun taas rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa menestyi parhaiten. Poikkeuksena muista erikoiskaupan toimialoista rautakauppatavaroiden vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi voimakkaimmin yli 50 henkeä työllistävissä yrityksissä. Toimialan yrityksistä valtaosa on kuitenkin pieniä, alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä.

Teollisuudessa myös pk-yritysten liikevaihto heikkeni toisella neljänneksellä

Teollisuusyritysten liikevaihdon lasku syveni vuoden toisella neljänneksellä pienentyen 10,3 prosentilla edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Teollisuudessa pienet, alle 50 henkilöä työllistävät, yritykset pärjäsivät vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä selvästi paremmin kuin niitä suuremmat yritykset.

Pienillä yrityksillä ensimmäisen neljänneksen liikevaihto vielä kasvoi. Toisella neljänneksellä nekin päätyivät lasku-uralle - liikevaihdon supistuessa kuitenkin maltillisesti noin kolmen prosentin verran.

Suuremmilla, 50–249 henkilöä työllistävillä yrityksillä jo ensimmäinen neljännes oli heikko (–1 prosenttia) ja toisella neljänneksellä liikevaihto väheni jo kuusi prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Suurimmassa vähintään 250 henkilöä työllistävien teollisuusyritysten luokassa tilanne on vielä huomattavasti synkempi. Ensimmäisen neljänneksen kuuden prosentin pudotus syveni toisella neljänneksellä jo 13 prosenttiin.

Kasvettuaan koko edellisen vuoden teollisuuden palkkasumma kääntyi tänä vuonna laskuun. Vuoden toisella neljänneksellä palkkasumma pieneni 6,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Eniten palkkasumma supistui, 7,9 prosenttia, vähintään 250 henkilöä työllistävien teollisuusyrityksillä, mutta pienemmilläkin yrityksillä palkkasumma pieneni.

Työllisyyden näkökulmasta tilanne on sikäli synkkä, että yli 250 henkilöä työllistävät teollisuusyritykset (toimialat B-E) ovat suurin luokka henkilöstön määrällä mitattuna. Toiseksi merkittävin luokka on 50–249 henkilöä työllistävät. Valitettavasti yritykset, jotka työllistävät alle 50 henkilöä ja joiden talouskehitys on ollut alkuvuonna suotuisampaa, työllistävät vähemmän henkilöitä kuin edellä mainitut suuremmat luokat.  

Rakennusalan liikevaihdossa poikkeusolot eivät vielä näy…

Rakentamisesta löytyy alkuvuodelta rohkaisevaa kerrottavaa: työmaat ovat olleet toiminnassa koko vuoden, eikä rakentamisen toimialan liikevaihdossa ole havaittavissa poikkeusoloista johtuvaa romahdusta. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla alkuvuosi oli suorastaan lennokas; liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 15 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen.

Toisella neljänneksellä rakennusalan suuret yritykset kasvattivat liikevaihtoaan 2,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta kaikissa pienemmissä yrityskokoluokissa päästiin tätä suurempaan kasvuun. Eniten liikevaihtoaan kasvattivat 10–49 henkeä työllistävät rakennusalan yritykset, joiden liikevaihto kasvoi 5,1 prosenttia edellisvuodesta.

Rakennusyritykset työllistävät yhteensä noin 170 000 henkilöä, joista hieman yli 50 000 henkilöä työskentelee sekä 10–49 henkilöä työllistävissä yrityksissä että henkilömäärältään alle 10 hengen yrityksissä. 50–249 työntekijän yritykset puolestaan työllistävät 25 tuhatta henkilöä ja suurimmat vähintään 250 henkilön yritykset lähes 40 tuhatta henkilöä. Työntekijämäärän kannalta onkin positiivista, että pienemmissä yrityksissä liikevaihdon kehitys on vielä toisella neljänneksellä ollut vahvaa.

Talonrakentamisen toimialalla liikevaihto kehittyi suotuisasti niin suurimmissa yli 250 työntekijän yrityksissä kuin tätä pienemmissäkin yrityksissä (Kuvio 5.). Heikointa kehitys oli alkuvuonna 50–249 henkilöä työllistävillä yrityksillä, mutta niilläkin kehitys oli positiivinen. Koko toimialan liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 8,9 prosenttia ja toisellakin neljänneksellä vielä 6,3 prosenttia.

Erikoistuneen rakennustoiminnan suurimmat yritykset menestyivät pieniä yrityksiä heikommin ja niiden liikevaihto väheni toisella neljänneksellä neljä prosenttia. Pienemmillä, alle 50 henkilöä työllistävillä yrityksillä toisen neljänneksen kehitys jäi niukasti plussan puolelle. Toimialan suurten yritysten merkitys koko toimialan liikevaihdon kehityksestä on kuitenkin niin vähäinen, että erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla.

Myös maa- ja vesirakentamisen toimialalla suurimpien, vähintään 250 henkilöä työllistävien, yritysten liikevaihto pieneni toisella neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. 10–249 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto oli huimat yli 20 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto kasvoi sekin 10 prosenttia. Toimialan liikevaihdon huimasta kasvusta voikin kiittää erityisesti pk-yrityksiä.

…mutta koronakriisi uhkaa iskeä myöhemmin

Rakentamista ylläpitivät ennen kriisiä aloitetut hankkeet sekä työvoiman riittävyys, kun ulkomainen työvoima jäi rajojen sulkeuduttua Suomeen. Rakennusteollisuudessa pidetään tärkeänä ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen jatkossa.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tietojen perusteella voimme yrittää ennakoida tulevaa kehitystä rakentamisen toimialalla. Myönnetyt rakennusluvat näkyvät viiveellä aloitetuissa rakennushankkeissa ja aloitetut hankkeet taas näkyvät viiveellä rakentamisen volyymissa ja liikevaihdossa.

Aloitettujen rakennushankkeiden kerrosala kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 21 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Toisella neljänneksellä aloitettujen hankkeiden kerrosala oli jo prosentin vuoden takaista alempana. Heinäkuussa aloitusten kerrosala on 9 prosenttia kasvussa, joten vuoden ensimmäisinä seitsemänä kuukautena aloitettujen rakennushankkeiden kerrosala on 7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin

Myönnetyissä rakennusluvissa alkuvuosi on paljon synkempi: kun ensimmäisellä neljänneksellä myönnetyt rakennusluvat vähenivät 12 prosenttia vuoden takaisesta, toisella neljänneksellä ne suorastaan romahtivat 29 prosenttia kerrosalassa mitaten. Vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana myönnettyjen rakennuslupien kerrosalassa päädyttiin miltei neljännes (23 %) pienenpään kuin vuonna 2019.  Näiden lukujen perusteella rakentamisen toimialaa uhkaa kurjistuvat näkymät lähiaikoina.

Pk-yritysten odotukset loppuvuodelle heikon positiivisia

Samoin kuin koko talouden osalta, niin myös pk-yrityksissä odotukset loppuvuoden liiketoiminnan kehityksestä ovat monin paikoin epävarmoja. Suomen yrittäjien julkaiseman pk-barometrin mukaan odotukset myös pk-yritysten liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat hiipuneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Barometrin uusin saldoluku on poikkeuksellisen alhainen, mutta kuitenkin vielä hieman korkeampi kuin finanssikriisin aikana.

Pk-yritykset arvioivat myös vähentävänsä merkittävästi lähiaikojen investointeja. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Erityisesti rakentamisen toimialalla odotukset investointien lähiajan kehityksestä ovat muita toimialoja heikommat.

Aiemmissa talouskriiseissä pk-yritykset ovat pyrkineet sinnittelemään heikon taloustilanteen yli kuitenkin pitämällä kiinni henkilöstöstään. Tämä sama kehitys on nähtävissä pk-barometrin tuloksissa tälläkin hetkellä. Vaikka talous on supistunut ja tulevaisuuden näkymät muuttuneet poikkeuksellisen epävarmoiksi, henkilöstön määrän ei oleteta merkittävästi pienenevän.

Yritystuilla autetaan eniten pieniä ja mikroyrityksiä

Vaikka toistaiseksi pk-yritysten tilanne on liikevaihdolla mitattuna ollut parempi kuin suuryritysten, niiden rahoitustilanne ja puskurit selviytyä pidemmän ajanjakson kriisistä voivat olla suuria yrityksiä heikommat. Hallituksen myöntämillä koronatuilla autetaan erityisesti pk-yrityksiä vaikeimman taloustilanteen yli ja mahdollisesti torjutaan laajempaa konkurssiaaltoa irtisanomisineen.

Juuri ilmestyneiden yritystukitilaston tietojen mukaan vuoden toisella neljänneksellä suurin osa tukea saaneista yrityksistä oli juuri alle 5 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä sekä 5–49 henkeä työllistäviä pienyrityksiä. Pienet yritykset saivat eniten suoraa tukea, lainaa ja takausta. Tämä koskee sekä tavanomaisia tukia että suhdanneheikentymän vuoksi maksettuja tukia.

Kaiken kaikkiaan toisella neljänneksellä maksettiin suoraa yritystukea 840,94 miljoonaa euroa eli kuusi kertaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myönnettyjen takausten määrä kasvoi samaan aikaan 737,25 miljoonaan, kun taas maksettujen lainojen määrä pieneni 68,64 miljoonaan.

Pienet yritykset saivat suoraa tukea 407,4 miljoonaa euroa, lainaa 39,1 miljoonaa euroa ja takausta 352,7 miljoonaa euroa. Keskisuuret yritykset saivat suoraa tukea 75,6 miljoonaa euroa ja takausta 161,2 miljoonaa. Mikroyritykset suoraa tukea 337,7 miljoonaa ja takauksia 173,2 miljoonaa. Suuryritykset saivat suoraa tukea 20,2 miljoonaa euroa.

Puolet maksetuista tuista kohdentui palvelualoille, 15 prosenttia kaupan alalle, noin 18 prosenttia teollisuuteen ja 7 prosenttia rakentamisen alan yrityksiin. Palvelualoilta suurimman tukipotin saivat majoitus- ja ravitsemustoiminnan yritykset.

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet koronakriisissä suuria yrityksiä paremmin, mutta monella alalla niidenkin liikevaihdot ovat toisella neljänneksellä kääntyneet laskusuuntaan. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää kohdistuneen juuri pienille ja keskisuurille yrityksille.

Kenties juuri tukien myötä myös pk-yritysten heikon positiiviset loppuvuoden odotukset saattaisivat toteutua ja laajemmilta yritystoiminnan lakkautuksilta ja irtisanomisilta voitaisiin välttyä.

Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalveluissa.

 

Lähteet: 

Kasvukatsaus, Asiakaskohtainen suhdanne­palvelu

Suomen yrittäjät Pk-yritysbarometri 2/2020