Henkilöitä, jotka olivat työllisenä sekä vuonna 2013 että 2017, oli 1,9 miljoonaa. Heille voidaan asuin- ja työpaikan koordinaattien avulla laskea työmatkan pituudet teitä pitkin kuljettuna.

Vuodesta 2013 vuoteen 2017 työmatkojen keskipituus kasvoi kevyen­liikenteen väyliä pitkin kuljettuna yli 700 metriä eli 4,3 prosenttia. Autoillen työmatkat pitenivät hieman yli 900 metriä (+5,1 %). (Taulukko 1)

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti­tilasto.

Tässä artikkelissa käsitellään vakituisesti Suomessa asuvia henkilöitä, joiden työmatkojen pituudet on rajattu alle 200 kilometriin. Matkojen laskemisessa on hyödynnetty Digiroadia, Liikenneviraston tie- ja katuverkon tietojärjestelmää.

Pyöräilymatkat on laskettu lyhintä reittiä kevyen­liikenteen väyliä pitkin, kun matkoilta on poistettu metsä­autotiet, moottori­liikennetiet ja moottori­tiet.

Autoillen reitit on laskettu käyttäen Digiroadin tausta­muuttujia eri tieluokkien avulla, joissa tiet on jaettu erillisiin luokkiin yksityis­teistä moottori­teihin. Automatkoissa on mallinnettu nopeimmat reitit, isoimpia teitä käyttäen, joten auto­matkat ovat pidempiä kuin pyörämatkat.

Vain joka kolmannella työmatka ei muuttunut

Yli 1,1 miljoonan työllisen työ- tai toimipaikan etäisyys kotoa muuttui vuosina 2013-2017. Työmatkojen muutoksia aiheuttavat työllisen muuttaminen toiseen asuin­paikkaan, työpaikan vaihto sekä työpaikan sijainnin muutos tai työllistyminen toiseen toimi­pisteeseen.

Työmatkassa ei tapahtunut muutosta noin 34 prosentilla työllisistä, he asuivat samassa asunnossa ja työskentelivät samassa työpaikassa vuosina 2013 ja 2017.

Työpaikkaa vaihtaneita, mutta samassa asunnossa asuvia oli 53 prosenttia työllisistä.

Vuosina 2013-2017 työllisenä olleista henkilöistä muuttaneita oli 13 prosenttia. Muuton jälkeen 46 000 työskenteli samassa toimi­paikassa, 178 000 oli vaihtanut työpaikkaa tai toimi­pistettä. Valtaosa muuttaneista, 88 prosenttia, asui vuonna 2017 eri kunnassa kuin vuonna 2013.

Kuviosta 1 näkyvät muutosten vaikutukset eri ryhmillä (autolla); osalla työmatka on toki lyhentynytkin tai pysynyt ennallaan, mutta keskimäärin matkat ovat siis pidentyneet.

Sama kehityssuunta pidemmällä jänteellä ja linnuntietä kuljettuna

Pidemmällä aikajaksolla etäisyyttä kodin ja työpaikan välillä voidaan tarkastella linnuntietä kuljettuna. Kymmenessä vuodessa, 2007-2017, etäisyydet kasvoivat koti­kunnassaan töissä käyvillä 870 metriä (21 %) ja kotikuntansa ulkopuolella töissä käyvillä 2,14 kilometriä (7 %).

Teitä pitkin estimaatti matkasta on noin 1,3-kertainen, jolloin koti­kunnassa työmatka oli pidentynyt autoillen noin 1,1 kilometriä ja pendelöivillä 2,8 kilometriä.

Sitten hyvät uutiset: joka toinen voisi pyöräillä, joka kymmenes kävellä

Pyöräilyä on pidetty alle seitsemän kilometrin matkoilla nopeimpana tapana liikkua kaupungeissa. Jos ajonopeutena käytetään 17 km/h, seitsemän kilometrin matka ilman pysähdyksiä taittuu 25 minuutissa.

Kotikunnassaan työskentelevillä alle seitsemän kilometrin pyöräily­matka oli 69 prosentilla kaikista koti­kunnassaan työskentelevistä, 920 000 hengellä.

Pendelöijillä puolestaan alle seitsemän kilometrin matka pyöräillen kevyen­liikenteen väyliä pitkin oli 41 000 hengellä, eli 5 prosentilla pendelöijistä.

Kaikista työllisistä yhteensä 46 prosentilla työmatka oli pyöräillen alle 7 kilometriä. (Kuvio 2)

Jos enimmillään kilometrin työmatkaa pidettäisiin sopivana taittaa kävellen, 7 prosenttia eli yli 150 000 työllisistä asuu kävely­matkan päässä työpaikastaan.* Työmatkaan kuluisi heillä kävellen 10-12 minuuttia.

Autoillen 10-50 km etäisyydellä töistä asui yhteensä 517 000 pendelöijää (61,7% kaikista pendelöijistä).

Etäisyydet vaihtelevat luonnollisesti koti­kunnassaan työskentelevien ja oman asuin­kuntansa ulkopuolella työskentelevien eli pendelöijien välillä runsaasti. Suurin selittävä tekijä työmatkojen pituuksissa ei kuitenkaan ole kunta vaan aluetyyppi.

Iso potentiaali ja koronan takia tarvekin

Liikenne ja viestintävirasto Traficomin mukaan joka kolmas työmatka tehdään tätä nykyä kestävillä liikkumismuodoilla eli kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

Työmatkojen pitenemisestä huolimatta olisi siis kestävästi liikkuvien työmatkaajien osuutta mahdollista lisätä reilusti ilman että työmatkaan kuluva aika kasvaa kohtuuttomasti.

Koronakriisin aikana voi kokeilla, kuinka oma työmatka on taitettavissa lihasvoimin, varsinkin kun julkista liikennettä on suositeltu välttämään ja kuntoilu­mahdollisuudet ovat rajoitettuja. Liikkuminen pyörällä tai kävellen on edelleen luvallista, jopa suotavaa.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä työssäkäynti­tilastojen parissa.

*Lihavoituja lukuja päivitetty 1.4.