Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan kevään 2021 julkistuksissa käyttöön Rakennusluokitus 2018, joka korvaa vuonna 1994 julkaistun vanhan rakennusluokituksen. Uuteen luokitukseen siirtymisen taustoja on käsitelty aiemmin Tieto&trendit-julkaisun artikkelissa Rakennusluokitus uudistuu – ja sen käyttö on entistä helpompaa.

Tässä artikkelissa pyrin havainnollistamaan, miten uuden luokituksen tuomat muutokset näkyvät rakennusten ja asuinolojen tilastoissa. Muutokset tilastoinnissa vaikuttavat myös Suomen kesämökkien laskentatapaan.

Erityisryhmien asuminen osaksi asuinrakennuksia

Asuinrakennusten luokittelun osalta keskeisin muutos liittyy erityisryhmien asumisen tilastointiin. Uusi rakennusluokitus yhtenäistää asumisen luokittelua, sillä myös erityisryhmien asuminen on nyt laskettu osaksi asuinrakennuksia.

Vanhassa rakennusluokituksessa erityisryhmien asuminen sisältyi osaksi liikerakennuksia, ja ne muodostivat yhdessä asuntolarakennusten ja majoitusliikerakennusten kanssa luokan 131 Asuntolat yms. Tässä luokassa oli yhteensä noin 2 800 rakennusta.

Uudessa luokituksessa kyseinen luokka jakaantuu kolmeen luokkaan, ja erityisryhmien asuminen sekä asuntolarakennukset siirtyvät osaksi asuinrakennuksia. Uudet luokat ovat 013 Asuntolarakennukset (700 rakennusta), 014 Erityisryhmien asuinrakennukset (2 000 rakennusta) ja 032 Majoitusliikerakennukset (60 rakennusta). (Taulukko 1)

Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit. *Sisältää luokan 0112 rivitalot. **Loput kolme prosenttia kuuluu luokkaan 032 Majoitusliikerakennukset.

Sekä asuntoloissa että erityisryhmien asuinrakennuksissa on tavallisista asuinrakennuksista poikkeavia tila- ja varusteratkaisuja, kuten yhteisiä keittiö-, saniteetti- tai oleskelutiloja. Tilastokeskuksen rakennuskantaa kuvaavissa taulukoissa ne esitetään summaluokassa 013, 014 Asuntolarakennukset ja erityisryhmien asuinrakennukset.

Muista vanhoista asuinrakennusten luokista suurin osa menee lähes sellaisenaan uusiin luokkiin. Poikkeuksen muodostaa luokka ”013 muut erilliset pientalot”, joka uudessa rakennusluokituksessa jakaantuu pientalojen ja kerrostalojen luokkiin (taulukko 1).

Asuinolojen tilastoinnissa muutoksia talotyypin luokitteluun

Uuden rakennusluokituksen käyttöönotto aiheuttaa pieniä muutoksia myös asuinoloja kuvaavaan talotyyppiluokitteluun.

Taulukoissa 2 a) ja 2 b) näkyvät vanhan ja uuden luokittelun mukaiset talotyypit sekä niiden sisältämät asuntomäärät vuoden 2019 asuntokannassa. Kerrostaloissa olevien asuntojen lukumäärä kasvaa, koska yli puolet vanhasta luokasta ”Muut erilliset pientalot” kuuluu nyt kerrostalojen luokkaan (taulukko 1). Muutos johtuu luhtitalojen ja muiden pienkerrostalojen siirtymisestä kerrostalojen luokkaan.

Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot

Asuinoloja kuvaavissa taulukoissa asuntolat ja erityisryhmien asuinrakennukset kuuluvat talotyyppiluokittelussa muihin rakennuksiin. Samaan luokkaan lasketaan myös muut sellaiset asunnot, jotka sijaitsevat rakennuksissa, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole asuinkäyttöä. Tällaisia asuntoja on rakennettu esimerkiksi kauppakeskusten sekä muiden liike- ja toimistorakennusten yhteyteen.

Kesämökkien laskentatapa muuttuu ­­– mökkejä silti yli puoli miljoonaa

Uuden rakennusluokituksen käyttöönotto tuo muutoksia myös kesämökkikannan tilastointitapaan.

Vanhaan kesämökkikantaan on noin 480 000 vapaa-ajan asuinrakennuksen lisäksi laskettu myös noin 32 000 pientaloa, joilla on rakennus- ja huoneistorekisterissä merkintänä ”käytetään vapaa-ajan asumiseen.”

Jatkossa näitä niin kutsuttuja mummonmökkejä ei enää lasketa osaksi kesämökkikantaa, vaan ne siirtyvät tavalliseen rakennuskantaan.

Uuteen kesämökkikantaan lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten lisäksi noin 15 000 vuokrattavaa lomamökkiä, jotka vanhassa luokituksessa kuuluivat majoitusliikerakennusten luokkaan 124. Uudenkin laskentatavan mukaisesti vapaa-ajan asuntoja on yli puoli miljoonaa, joista noin 9 000 on vakinaisesti asuttuja. Asuttuja vapaa-ajan asuntoja ei lasketa osaksi kesämökkikantaa.

Mökkirikkaimpien kuntien järjestykseen pieniä muutoksia

Luokitusmuutosten seurauksena Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, vaikka niiden keskinäiseen järjestykseen tuleekin pieniä muutoksia. Paraisissa ja Savonlinnassa mökkien määrä kasvaa vuokramökkien suuren määrän vuoksi.

Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

Teollisuusrakennuksille monipuolisempi luokitus

Rakennusluokitus 2018 käsittää 15 pääluokkaa, joista kokonaan uusia ovat 10 Energiahuoltorakennukset ja 11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset, jotka kuuluivat edellisessä luokituksessa Teollisuusrakennusten pääluokkaan. Nämä ovat suurelta osin ryhmittelymuutoksia, joilla pyritään lisäämään luokituksen käytettävyyttä.

Uudessa rakennusluokituksessa kahdella numerolla merkityt pääluokat on jaettu edelleen kolminumero- ja nelinumerotason luokkiin. Tilastokeskuksen rakennuskantaa kuvaavat tilastot julkaistaan tarkimmillaan kolminumerotason mukaan, sillä nelinumerotason luokitteluun ei ollut kaikilta osin luotettavia tietoja. Asuinrakennukset luokitellaan kuitenkin myös nelinumerotasolla.

Uuden rakennusluokituksen mukaiset tiedot voivat tarkentua ja revisoitua tuoreimpien Digi- ja väestötietoviraston lähdeaineistojen perusteella.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.

Asunnot ja asuinolot 2020 julkaistaan 20.5.2021, Rakennukset ja kesämökit 2020 julkaistaan 27.5.2021.

Lisää aiheesta

Rakennusluokitus uudistuu – ja sen käyttö on entistä helpompaa

Rakennusluokitus 2018

Rakennusluokitus 2018: käyttäjän käsikirja

Rakennusluokitin