Vuoden 2020 maaliskuussa Suomessa alkanut koronapandemia heikensi monien yritysten toimintamahdollisuuksia. Monien yritysten toimintaa rajoitettiin joko omaehtoisesti tai viranomaisten päätöksellä. Lisäksi toimitusketjuissa on ollut maailmanlaajuisia ongelmia ja tautitartunnat tai pelko niistä ovat vaikuttaneet monien työntekijöiden ja asiakkaiden elämään.

Pandemian seuraukset ovat merkittävä syy sille, että lopettaneiden yritysten määrä kasvoi huomattavasti verrattuna koronapandemiaa edeltäviin vuosiin. Sen sijaan konkurssien lukumäärä kääntyi laskuun koronapandemian alettua Suomessa.

Vuodesta 1986 alkaneessa konkurssitilastoinnissa yhtenäkään vuonna ei ole ollut vähemmän konkurssiin haettuja yrityksiä kuin vuonna 2020. Syitä konkurssihakemusten normaalia pienempään määrään on monia: konkurssiin hakemista rajoitettiin lakimuutoksella 1.5.2020 alkaen, yritystukia maksettiin yli 1,3 miljardia euroa pelkästään koronapandemian vuoksi ja lisäksi monet velkojat rajoittivat omaehtoisilla toimillaan konkurssiin hakemista.

Konkurssiin hakemista rajoittanut lakimuutos päättyi 1.2.2021, minkä myötä konkurssihakemusten määrä kasvoi hieman tavanomaista korkeammaksi. Lakimuutoksen päättyminen ei kuitenkaan johtanut pelättyyn konkurssimäärien voimakkaaseen kasvuun, vaan konkurssihakemusten määrä palautui tavalliselle tasolleen.

Läpi korona-ajan konkurssiin haettujen yritysten keskimääräinen työntekijämäärä pysyi tavallisella tasollaan. Vuonna 2019 konkurssiin haetussa yrityksessä loppumisuhan alla oli keskimäärin 4,8 henkilötyövuotta, kun korona-aikana vastaava luku oli 4,9.

Yleisesti konkurssiin haettujen yritysten osuus on suhteellisen pieni kaikista lopettaneista yrityksistä. Vuosina 2020–2021 oli yhteensä 4 600 konkurssiin haettua yritystä. Niistä 1 050 yritystä päätyi lopulta konkurssiin, ja muiden konkurssiin haettujen yritysten konkurssimenettely keskeytyi erilaisista syistä. Samaan aikaan lopettaneita yrityksiä oli 53 100. Näin ollen lopettaneista yrityksistä vain muutama prosentti päätyy konkurssiin.

Kuviossa kehitystä verrataan vastaavaan neljännekseen vuonna 2019. Esimerkiksi 2021Q3 verrataan vuoden 2019 kolmanteen vuosineljännekseen.

Lopettaneiden yritysten määrä on puolestaan ollut korona-aikana selvästi tavallista suurempi. Vuonna 2020 lopettaneiden yritysten määrä oli 20 prosenttia suurempi kuin 2019. Vastaavasti vuonna 2021 lopettaneiden yritysten määrä oli 36 prosenttia suurempi kuin 2019. Myös lukumääräisesti kasvu oli suurta: lopettaneita yrityksiä oli 13 400 enemmän vuosina 2020–2021 kuin vuosina 2018–2019. Erityisen paljon lopettaneiden yritysten määrä kasvoi vuoden 2021 alussa.

Näyttääkin siltä, että koronapandemian pitkittyessä monet yritykset ovat vain lopettaneet toimintansa ja jääneet markkinoilta pois sen sijaan, että ne olisivat kokeneet konkurssin. Korona-aikana myös aloittaneiden yritysten lukumäärä on kuitenkin kasvanut hieman, mikä viittaa siihen, että lopettaneiden yritysten tilalle on tulossa uutta liiketoimintaa.

Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi eniten Lapissa ja vähiten Etelä-Savossa

Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi jokaisessa maakunnassa vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin kasvua oli noin 20 prosenttia eli suunnilleen 4 100 yrityksen verran.

Vuonna 2021 lopettaneiden yritysten määrä kasvoi vielä lisää jokaisessa maakunnassa Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Tällöin lopettaneita yrityksiä oli vuotta kohden 28 200, eli lähes 3 400 enemmän kuin vuonna 2020.

TAULUKKO 1. LOPETTANEIDEN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄT 2019–2021 MAAKUNNITTAIN, KESKIMÄÄRÄINEN VUOSITTAINEN KASVU VUOTEEN 2019 VERRATTUNA JA VUOSINA 2020–2021 LOPETTANEIDEN OSUUS KOKO YRITYSKANNASTA

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Taulukossa maakuntarajat ja yrityskanta ovat vuoden 2021 alun tilanteen mukaan. Kaikille yrityksille ei saada määriteltyä maakuntaa.

Eniten lopettaneiden yritysten määrä kasvoi korona-aikana Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Vähiten kasvua oli Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Vuotta kohden lopettaneiden yritysten määrä kasvoi keskimäärin 11–40 prosenttia maakunnasta riippuen.

Maakuntien kehitys noudattaa jonkin verran samaa kehityslinjaa kuin maakuntakeskuksien kehitys. Esimerkiksi Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan (kahden maakunnan, joissa lopettaneiden määrä oli kasvanut vähiten) maakuntakeskukset Kouvola ja Joensuu olivat samalla Suomen 15 suurimmasta kaupungista ne, joissa lopettaneiden yritysten määrä oli kasvanut vähiten. Toisaalta erojakin on: Kanta-Hämeessä lopettaneiden yritysten määrä oli kasvanut kolmanneksi eniten kaikista maakunnista, ja toisaalta sen maakuntakeskuksessa Hämeenlinnassa lopettaneiden yritysten määrä oli kasvanut neljänneksi vähiten Suomen 15 suurimmasta kaupungista.

Korona-aikana 12,4 prosenttia Suomen yrityskannan yrityksistä lopetti toimintansa. Suhteellisesti pienin osuus oli Ahvenanmaalla, jossa 8,7 prosenttia yrityksistä lopetti toimintansa. Suurin osuus 14,1 prosenttia oli Uudellamaalla. Nämä luvut kuvaavat sitä, kuinka nopeasti maakunnassa perustetaan ja lopetetaan yrityksiä, ja siten ne kuvaavat enemmän maakunnan ominaispiirteitä kuin koronapandemian aiheuttamaa kehitystä.

Tarkemmin konkursseihin ja lopettaneisiin yrityksiin liittyvistä määritelmistä voi lukea kyseisten tilastojen dokumentaatioista:

Konkurssit ja yrityssaneeraukset: tilaston dokumentaatio

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset: tilaston dokumentaatio.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Taloustilastot-osastolla.