Vireille pannuilla konkursseilla tai yrityssaneerauksilla tarkoitetaan konkurssiin tai yrityssaneeraukseen haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Loppuun käsitellyillä yrityssaneerausasioilla tarkoitetaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjä yrityssaneerausasioita. Päättyneillä konkursseilla tarkoitetaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia. Yrityssaneeraushakemusten lisäksi tilastoidaan myös muut käräjäoikeuksissa käsitellyt yrityssaneerausasiat. Henkilökunnan määrä tarkoittaa henkilötyövuosien määrää niissä yrityksissä, joita on haettu konkurssiin tai yrityssaneeraukseen.

Samaa yritystä voidaan vuoden aikana hakea konkurssiin tai yrityssaneeraukseen useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien tai yrityssaneerausten määrä.

Kun hakemus tilastoidaan vireille pantuna konkurssina tai yrityssaneerauksena, niin hakemusta seuraavina 12 kuukautena samaa yritystä koskevia uusia hakemuksia ei huomioida. Kalenterivuonna saapuneet samaa yritystä tai yhteisöä koskevat muut hakemukset näkyvät tilastoissa ainoastaan loppuun käsitellyissä asioissa.

Loppuun käsiteltyjä konkursseja tai yrityssaneerausasioita koskevat tiedot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille pannut konkurssit tai yrityssaneeraukset. Loppuun käsitellyt asiat sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Alueelliset tiedot perustuvat yksitoimipaikkaisilla yrityksillä toimipaikan sijaintikuntaan. Niillä monitoimipaikkaisilla yrityksillä, joiden kaikki toiminta sijaitsee samassa kunnassa, käytetään niin ikään yrityksen toimipaikkojen sijaintikuntaa. Useissa kunnissa toimivat yritykset luokitellaan kuten aiemmin kotikunnan perusteella. Muissa tapauksissa käytetään alueellisen tiedon perusteena velallisen kotikuntatietoa. Yrityksen toimipaikka- ja kotikuntatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Ennen vuotta 2004 julkaistuissa tilastoissa alueellisen tiedon pohjana oli aina yrityksen kotikunta.

Heinäkuusta 2022 alkaen on tullut mahdolliseksi uusi yrityssaneerauksen muoto: varhainen yrityssaneeraus.
Varhaiseen yrityssaneeraukseen voidaan hakeutua jo ennen varsinaista maksukyvyttömyyttä. Kesken varhaisen yrityssaneerausmenettelyn voidaan siirtyä normaaliin yrityssaneerausmenettelyyn. Tilastossa julkaistaan kaikkien yrityssaneerausten määrä, sekä varhaisten yrityssaneerausten määrä eriteltynä.

Konkurssi ja yrityssaneeraukset -tilaston pääasiallinen tietosisältö koskee konkurssi- ja yrityssaneeraushakemusten ja niiden kohteena olevien yritysten lukumääriä koko Suomessa. Lukumääriä luokitellaan hakemuksia käsittelevien tuomiopiirien, tuomioistuinten tekemien ratkaisujen sekä hakemusten kohteena olevien yritysten sijaintitiedon, toimialan ja oikeudellisen muodon mukaan.

Vireille pantujen konkurssien osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksiin jätetyt konkurssihakemukset.

Päättyneiden konkurssien osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksissa ratkaistut konkurssihakemukset.

Vireille pantujen yrityssaneerausten osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksiin jätetyt yrityssaneeraushakemukset.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksissa ratkaistut yrityssaneerausasiat.

Yrityssaneerausten keskeiset havaintoyksiköt (vireille pantu yrityssaneeraus ja päättynyt yrityssaneerausasia) ovat oikeustapauksia. Kyse on käräjäoikeuksiin vireille tulleista ja niissä ratkaistuista tapauksista.

Konkurssien keskeiset havaintoyksiköt (vireille pantu konkurssi ja päättynyt konkurssi) ovat oikeustapauksia. Kyse on käräjäoikeuksiin vireille tulleista ja niissä ratkaistuista tapauksista.

Vireille pantujen konkurssien tai yrityssaneerausten osalta myös yritys on havaintoyksikkö. Vaikka vireille pantu konkurssi tai yrityssaneeraus  on yhtäältä oikeustapaus, on kyseessä myös yritys (sama yritys on vireille pantujen konkurssien tai yrityssaneerausten osalta tilastossa vain kerran riippumatta siihen kohdistuvien hakemusten määrästä). Päättyneiden konkurssien tai yrityssaneerausten osalta yritys ei ole vastaavalla tavalla tilaston havaintoyksikkö.

Yritykseen kohdistuva  hakemus tunnistetaan aineistosta ensisijaisesti y-tunnuksen avulla. Toissijaisia tunnistuskeinoja ovat yrityksen nimi tai mahdollinen yrittäjän tunnistetieto tai niiden yhdistelmä (esim. nimi tai henkilötunnus). Rekisteriaineistossa, johon tilasto perustuu, on mukana kaikki vuoden aikana jätetyt hakemukset. Taustatiedot rekisteriaineistosta muodostettuihin yrityksiin yhdistetään ensisijaisesti y-tunnuksen avulla.

Tilaston tietokantatauluissa mittayksikköinä käytetään 1000 euroa, prosenttia ja henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna.
 

Tilaston viitealue on Suomi, tilasto kattaa tapaukset, joilla on Suomessa toimipaikka.Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta.

Konkurssitilaston tietoaineisto kattaa koko kansantalouden lukuun ottamatta sektoria: S.13 Julkisyhteisöt.

Vireille pantujen yrityssaneerausten osalta tilasto alkaa vuoden 2003 alusta. Tämä koskee sekä vuosi että kuukausitietoja. Konkurssihakemusten lukumääristä julkaistaan kuukausittain aikasarja vuodesta 1986 alkaen.

Vireille tulleiden asioiden aineistot tarkentuvat tarkistusten ja korjausten myötä. Luvut korjaantuvat pääsääntöisesti jo seuraavan tilastokuukauden aikana. Korjausten aiheuttamat muutokset ovat kokonaismäärien kannalta vähäisiä eikä niillä ole merkitystä ilmiön kokonaiskuvan muodostamisessa.

Loppuun käsiteltyjen  konkurssien tai yrityssaneerausasioiden tilasto alkaa vuodesta 2009. Kyseessä on vuositilasto ja julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Vireille pantujen konkurssien tiedot julkaistaan kuukausittain.
Loppuun käsiteltyjen konkurssien tiedot julkaistaan vuosittain.
Vireille tulleiden yrityssaneerausten tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.
Loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat julkaistaan vuosittain.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssin asettamisesta päättää tuomioistuin. Konkurssin hakijana voi olla velkoja tai velallinen itse. Velallisen itsensä hakemista konkursseista on tilastoissa usein erotettu omaksi luokakseen kuolinpesän osakkaan hakemat konkurssit.

Konkurssin takia uhanalaisella työpaikalla tarkoitetaan työpaikkojen määrää niissä yrityksissä tai yhteisöissä, joita on kalenterivuoden aikana haettu konkurssiin.

Mikäli henkilökunnan määrä on tuntematon, oletetaan, että henkilökunnan määrä on yksi.

Tätä oikeudellista muotoa käytetään, jos konkurssipesä pyytää, ja sille annetaan y-tunnus. Muutoin yrityksen oikeudellinen muoto ei muutu konkurssin yhteydessä.

Konkurssivelallisella tarkoitetaan tilastoissa yritystä, yhteisöä tai luonnollista henkilöä, jota on haettu konkurssiin.

Päättyneellä konkurssilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastossa käräjäoikeudessa loppuun käsiteltyä konkurssihakemusta.

Tuomioon päättyneellä konkurssilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastossa käräjäoikeudessa konkurssituomioon päättynyttä konkurssihakemusta.

Varhainen yrityssaneeraus on yrityssaneerauksen muoto, johon voidaan hakeutua, kun uhkana on maksukyvyttömyys.

Mikäli kesken menettelyn yritys huomataan maksukyvyttömäksi, menettelyä voidaan jatkaa normaalimuotoisena yrityssaneerauksena.

Velkojan vireille panemalla konkurssilla tarkoitetaan, että konkurssin hakijana vireille pannussa konkurssissa on velkoja .

Tilastokeskuksen konkurssitilastoissa vireille pannulla konkurssilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä, kuolinpesiä ja yksityishenkilöitä. Kalenterivuoden ensimmäinen hakemus oteaan mukaan tilastoihin vireille pantuna konkurssina.

Samaa velallista voidaan hakea konkurssiin useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien määrä.

Tilastokeskuksen tilastoissa vireille pannulla yrityssaneerauksella tarkoitetaan kalenterivuoden aikana yrityssaneeraukseen haettuja yrityksiä, yhteisöjä, kuolinpesiä ja yksityishenkilöitä.

Kalenterivuoden ensimmäinen hakemus otetaan mukaan tilastoihin vireille pantuna yrityssaneerauksena. Samaa yritystä voidaan hakea yrityssaneeraukseen useita kertoja kalenterivuoden aikana, vain ensimmäinen hakemus tulee tilastoihin vireille pantuna yrityssaneerauksena. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen yrityssaneerausten määrä.

Vuoden 1993 helmikuussa (8.2.1993) tuli voimaan uusi laki yrityksen saneerauksesta. Lailla pyritään korjaamaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellista asemaa. Yritysten saneerausmenettely on vaihtoehto yrityksen konkurssille. Menettely tähtää elinkelpoisen yrityksen toiminnan jatkumisen turvaamiseen. Tuomioistuimen harkinnassa on päättää, onko yrityksellä elinmahdollisuuksia saneerattuna.

Konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilasto, sisältäen sekä vireille pannut että loppuun käsitellyt asiat, on käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä tuotettuun (rekisteri)aineistoon perustuva tilasto. Tilasto kuvaa tarkasteltua ilmiötä siten, kun se on tilaston pohjana olevaan järjestelmään tallennettu. Tilaston keskeiset virhelähteet ovat pohja-aineiston mahdolliset virheet tai aineiston käsittelyssä syntyvät virheet.

Keskeinen keino arvioida tietojen tarkkuutta on tarkastella tilastoaineistoa suhteessa lähtöaineistoon. Toinen keino on tarkastella neljännesvuosi- tai vuositietoja suhteessa aiempiin vuosineljänneksiin tai vuosiin.

Vireille tulleiden konkurssien tiedot julkaistaan kuukausittain noin 2-3 viikon kuluttua vireilletulokuukauden päättymisestä.
Vireille tulleiden yrityssaneerausten tiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin 2-3 viikon kuluttua vuosineljänneksen päättymisestä.

Päättyneiden asioiden tilasto julkaistaan vuosittain noin 6 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Tietojen julkaisemisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkaisukalenterin mukaisina päivinä.

Vireille tulleiden asioiden aineistot tarkentuvat tarkistusten ja korjausten myötä. Luvut korjaantuvat pääsääntöisesti jo seuraavan tilastokuukauden aikana. Korjausten aiheuttamat muutokset ovat kokonaismäärien kannalta vähäisiä eikä niillä ole merkitystä ilmiön kokonaiskuvan muodostamisessa.

Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta
 

Tilaston aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Vireille pantujen konkurssien tai yrityssaneerauksien kokonaismäärät eivät ole muuttuneet vuosi- tai neljännesvuositasolla, ainoastaan päätoimialaa ja oikeudellista muotoa kuvaavat tiedot on tilastoitu eri tavalla kuin aiemmin.

Tilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut konkurssit) neljännesvuositiedot (vireille pannut yrityssaneeraukset) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt konkurssit ja yrityssaneerausasiat) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Em. tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä

Tilaston vireille pannut hakemukset ja loppuun käsitellyt (vuositilasto) tilastot eivät ole sisäisesti täysin yhteneviä. Em. tilastot kuvaavat samaa ilmiötä eri näkökulmasta. Vireille pantujen asioiden tilastossa esitetään vuoden aikana hakemuksen kohteena olleiden yritysten lukumäärä. Loppuun käsiteltyjen asioiden tilastossa esitetään vuoden aikana käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen asioiden lukumäärä.

Em. tilastojen perusjoukko on siis erilainen, toisen kuvatessa yritysten toisten oikeustapausten lukumäärää. Koska yhteen yritykseen voi vuoden aikana kohdistua useampi hakemus tai muu -asia on vuositilastossa (loppuun käsitellyt) esitetty hakemusten lukumäärä aina suurempi kuin kohteena olevien yritysten lukumäärä.

Konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilasto perustuu käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) saatuun rekisteriaineistoon. Perusaineisto saadaan kuukausittain Oikeusrekisterikeskuksesta.

Tilaston laatimisessa käytetyt yritystiedot saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä, tiedot päivitetään kuukausittain tilastoaineiston muodostamisen yhteydessä.

Aineisto saadaan kerran kuukaudessa Oikeusrekisterikeskuksesta linjasiirtona. Aineiston toimituksista ja seuraavan vuoden käytännöistä sovitaan kerran vuodessa (loppuvuodesta).

Perustieto kerätään kerran kuukaudessa.

Oikeusrekisterikeskuksesta saatu aineisto käsitellään kuukausittain saman prosessin mukaisesti. Aineistoon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Pohja-aineiston mahdollisia puutteita täydennetään pääosin YTY:stä tai YTJ:stä saatavan tiedon avulla.

Dataa validoidaan tilaston laadinnan yhteydessä vakiintuneiden tarkastusrutiinien avulla.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tämän tilaston kohdalla noudatetaan seuraavia asetuksia:

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152)
• EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Konkurssit ja yrityssaneeraukset tilaston tietoja on saatavilla toimialoittain, kunnittain ja maakunnittain
Tilastokeskuksen kotisivuilta maksuttomasta Px-Web palvelukannasta. https://stat.fi/tilasto/kony#cubes

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Konkurssit ja yrityssaneeraukset tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä on kuvattu tarkemmin Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.