Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Tieto&trendit - etusivulle

Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla – paljon nuoria miehiä, viidennes ulko­maalaisia

Kuva: Istock
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksellä ­vuodesta 2021. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

Kevytyrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana, vuodesta 2019 yli 60 prosentilla. Kevyt­yrittäjyys on sellaista yrittäjä­mäistä toimintaa, jossa henkilö itse työllistää itsensä ja käyttää työn laskuttamiseen laskutus­palvelua.

Aktiivisia kevyt­yrittäjiä oli noin 60 600 vuonna 2022. Nämä henkilöt olivat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutus­palvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kevyt­yrittäjien määrä 2019–2022
Kuvio 1. Kevyt¬yrittäjien määrä 2019–2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kokeellinen työssäkäyntitilasto

Kevytyrittäjien määrä kasvoi vuonna 2022 lähes 20 prosentilla vuodesta 2021, jolloin kevytyrittäjiä oli 51 600.

Helppo tie työllistymiseen

Mikäli työ on melko satunnaista, voi kevyt­yrittäjyys olla hyvä tapa toiminnan organisointiin. Parhaimmillaan kevyt­yrittäjyys hyödyttääkin yhteis­kuntaa tarjoamalla helpon kanavan oman ammatti­taidon toteuttamiselle esimerkiksi keikka­luonteisessa työssä.

Kyseessä on siis vaihto­ehtoinen työn tekemisen juridinen toiminta­muoto. Laskutus­palvelut ottavat vastuun taloudesta ja kirjanpidon oikeellisuudesta ja vapauttavat yrittäjälle tähän kuuluvan ajan. Laskutus­palvelun käytöstä aiheutuvat kustannukset tulee kuitenkin ottaa huomioon toiminnan kannattavuutta arvioitaessa.

Kevytyrittäjien määrää Suomessa on arvioitu laskemalla, kuinka paljon heitä on rekisteröitynyt laskutus­palveluiden piiriin. Esimerkiksi kevyt­yrittäjien yhdistys Uusi työ ry:n jäsen­yrityksiin oli rekisteröitynyt lähes 217 000 kevyt­yrittäjää.

Kevytyrittäjyyttä leimaa satunnaisuus, joten rekisteröityneiden kevyt­yrittäjien määrä ei kerro aktiivisien kevyt­yrittäjien määrästä. Tässä artikkelissa kevyt­yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut palkkaa tai työkorvausta laskutus­palvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. Tarkasteluissa mukana ovat vain sellaiset kevyt­yrittäjät, jotka kuuluvat Suomen vakinaiseen väestöön.

Tulorekisterin tietoja hyödyntämällä voidaan selvittää laskutuspalvelu­yritysten maksu­suoritteita ja saada sitä kautta selville ne kevyt­yrittäjät, jotka ovat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutus­palvelusta.

Kevytyrittäjistä saadaan tarkentavia tietoja väestö­rakenne-, koulutus- ja työssäkäynti­tilaston aineistoista. Laskutuspalvelu­toimintaa harjoittavia yrityksiä tunnistettiin noin kolmekymmentä. 

Kevytyrittäjissä paljon nuoria aikuisia

Kevytyrittäjissä on enemmän miehiä kuin naisia. Kolme viidestä kevyt­yrittäjästä on mies. Suurin ikäryhmä on 25–34-vuotiaat, joita on kolmasosa kevyt­yrittäjistä. (Kuvio 2)

Kevytyrittäjistä lähes joka toinen asuu Uudellamaalla. Kevyt­yrittäjät asuvat kuitenkin myös muualla päin Suomea, sillä lähes jokaisessa kunnassa asuu kevyt­yrittäjä.

Kuvio 2. Kevytyrittäjät ikäryhmän ja sukupuolen mukaan 2022
Kuvio 2. Kevytyrittäjät ikäryhmän ja sukupuolen mukaan 2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä
Lähde: Tilastokeskus, Kokeellinen työssäkäyntitilasto

Vuonna 2022 kevyt­yrittäjistä joka toinen oli toiminut myös aikaisempana vuonna kevyt­yrittäjänä. Kahtena edellisenä vuotena oli kevyt­yrittäjänä toiminut reilu neljännes. Kolmena edellisenä vuonna puolestaan kevyt­yrittäjänä oli toiminut enää joka seitsemäs.

Kevytyrittäjistä enemmistö on Suomen kansalaisia. Vajaa viidesosa kevyt­yrittäjistä on ulkomaan kansalaisia. Ulkomaan kansalaisten yleisimpiä kansalaisuuksia ovat Viro, Venäjä, Bangladesh sekä Irak.

Laskutuspalvelua käytetään tyypillisesti silloin, kun toiminta on pienimuotoista. Kevyt­yrittäjät olivat saaneet vuonna 2022 tuloja mediaanilla mitattuna 1 400 euroa. Keskipalkka oli 5 300 euroa.

Laskutusmäärissä oli huomattavaa vaihtelua, mutta lähes neljä viidestä oli saanut tuloja alle 5 000 euroa.

Enemmistö työskentelee sivutoimisesti

Kevytyrittäjistä enemmistö tekee työtään kevyt­yrittäjänä jonkin muun työn ohessa. Lähes neljällä viidestä kevyt­yrittäjästä oli myös jokin muu palkkatyö vuoden aikana. Kevyt­yrittäjyys voikin tarjota työntekijälle keinon lisätulojen ansaitsemiseen tai itsensä toteuttamiseen.

Kolmasosa kevytyrittäjistä työskentelee palkansaaja­työsuhteessaan työnantajalla, jonka toimialana on joko julkinen hallinto, työvoiman vuokraus, siivouspalvelut, ravintolat ja ravitsemis­toiminta tai muiden järjestöjen toiminta.

Muita yleisimpiä kevyt­yrittäjien palkansaaja­työsuhteen toimialoja ovat asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, kulttuuri- ja viihde­toiminta, vähittäis­kauppa erikoistumattomissa myymälöissä, korkea-asteen koulutus sekä ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta.

Kevytyrittäjien joukossa on myös työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Reilu neljäsosa kevyt­yrittäjistä on työttömiä ja reilu neljäsosa opiskelijoita. Kevyt­yrittäjyys voikin olla työttömälle tai opiskelijalle keino työkokemuksen ja ammatti­taidon kartuttamiseen. Eläkeläisiä on noin viisi prosenttia kevyt­yrittäjistä.

Kevytyrittäjistä kaksi viidestä on suorittanut korkeimpana tutkintonaan jonkin toisen asteen tutkinnon. Alemman korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin joka viides. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutusasteeltaan tuntemattomia on reilu neljäsosa kevyt­yrittäjistä.

Vähintään ylemmän korkeakoulu­tutkinnon on suorittanut hieman yli kymmenesosa kevyt­yrittäjistä.

Tekniikan, humanististen ja taidealojen tutkinnot tyypillisiä

Kevytyrittäjät ovat suorittaneet yleisesti tekniikan alojen sekä humanististen- ja taidealojen alojen tutkintoja. Reilu neljäsosa kevyt­yrittäjistä on suorittanut joko tekniikan alojen tai humanististen- ja taidealojen tutkinnon. (Kuvio 3)

Tekniikan alan tutkinnon suorittaneista enemmistö on miehiä. Naisia humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneista kevyt­yrittäjistä on yli puolet.

KUVIO 3. KEVYTYRITTÄJIEN KOULUTUSALOJA SUKUPUOLITTAIN 2021
KUVIO 3. KEVYTYRITTÄJIEN KOULUTUSALOJA SUKUPUOLITTAIN 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kokeellinen työssäkäyntitilasto

Tekniikan alan tutkinnon suorittaneilla yleisimpiä koulutusala­ryhmiä olivat rakentaminen ja rakennus­suunnittelu, mekaniikka ja metalliala sekä sähkö ja energia. Humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneiden yleisimpiä aloja olivat puolestaan musiikki ja esittävät taiteet, audio­visuaaliset tekniikat ja media sekä taidealojen moni­alaiset koulutus­ohjelmat.

Kevytyrittäjyyttä kokeilemalla yrittäjäksi

Aktiivisia kevyt­yrittäjiä on reilu neljäsosa noin 217 000:sta laskutus­palveluihin rekisteröityneestä kevyt­yrittäjästä. Laskutus­palveluun rekisteröityminen on usein ilmaista, joten kevyt­yrittäjyys on matalan kynnyksen toimintamuoto, johon on helppo ryhtyä.

On paljon erilaisia taitoja, joita tarjoamalla voi tehdä itsenäisesti laskutettavaa työtä. Kevyt­yrittäjänä voi harjoittaa esimerkiksi blogin kirjoittamista, lasten tai lemmikkien hoitamista, naapureille tarjottavaa siivous- tai remontointi­palvelua, elektroniikka­laitteiden korjausta, itse valmistetun käsityön tai taiteen myymistä tai vaikka musiikin opettamista tai jonkun urheilulajin valmentamista.

Syy lähteä kevytyrittäjäksi voi olla esimerkiksi oman yritys­toiminnan kokeileminen käytännössä. Kun tilauksia alkaa tulla säännöllisesti, kevyt­yrittäjästä voi siirtyä yrittäjäksi. Omalla Y-tunnuksella toimiva yrittäjä voi hyötyä enemmän esimerkiksi arvonlisä­veron alaraja­huojennuksesta ja yritystoimintaa varten tehtävistä pidempi­aikaisista hankinnoista kuin ilman omaa Y-tunnusta toimiva kevyt­yrittäjä.

Helppoutensa vuoksi kevyt­yrittäjyys voi olla kuitenkin mainio tapa tehdä keikka­luonteista työtä.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yhteiskunta­tilastoissa.

Avainsanat:

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.