Suomessa eli vuoden 2022 lopussa yhteensä 1 026 192 alle 18-vuotiasta, mikä on 52 538 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Vielä 1950-luvulla, suurten ikäluokkien lapsuudessa, useampi kuin joka kolmas väestöön kuuluva oli alle 0–17-vuotias, nykyisin harvempi kuin joka viides (kuvio 1).

Alle 3-vuotiaiden osuus ei ole laskenut yhtä rajusti, vaikka 1950-lukuun verrattuna muutos on selvä. Vuonna 1950 alle 3-vuotiaiden osuus väestöstä oli 7 prosenttia, vuonna 2022 enää kolme prosenttia.

Lasten määrän muutoksiin vaikuttavat niin syntyvyys, muuttoliike kuin väestön ikä­rakennekin. Syntyvyys on laskenut nyt mittaushistorian matalimmalle tasolle. Syntyvyyden laskulla ja yhteis­kunnallisella keskustelulla sen vaikutuksista on toisaalta pitkä historia (Keski-Petäjä, 2022).

Lasten saaminen ei ole tänä päivänä niin itsestään selvää kuin menneinä vuosi­kymmeninä. Nykyisin lasten saamista harkitaan omakohtaisesti ja myös yhteis­kunnallisiin kysymyksiin peilaten. Toisaalta lapsettomuus on yhä yleisempää, toisille se on oma valinta, suurelle osalle kuitenkin tahatonta (Sorsa & Lehtonen, 2023).

Lasten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa muissa paitsi 7–15-vuotiaiden ikäryhmässä (kuvio 2).

Eniten on vähentynyt alle koulu­ikäisten määrä. Vuoden 2022 lopussa alle 3-vuotiaita oli yhteensä 142 351, kun vuonna 2012 tämän ikäisiä lapsia oli vielä 181 922.

Lähes yhtä paljon on vähentynyt 3–6-vuotiaiden määrä, vuoden 2012 yhteensä 242 630 lapsesta 203 252 lapseen vuonna 2022.

Ulkomaalais­taustaisten lasten määrä kasvussa

Siinä missä lasten määrä kaikkiaan on vähentynyt, on ulkomaalais­taustaisten lasten joukko Suomessa viime vuosi­kymmeninä kasvanut.

Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Jos molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, tulee lapsen taustamaaksi ensisijaisesti biologisen äidin syntymä­valtio. Jos tieto on vain ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymä­valtio. Jos kummankaan vanhemman syntymä­valtiosta ei ole tietoa, taustamaaksi tulee lapsen oma syntymävaltio.

Jos Suomessa syntyneen lapsen vanhemmasta ei ole tietoa ja lapsi on päätelty ulkomaalais­taustaiseksi, tulee taustamaaksi tuntematon. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptio­vanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Lisää tietoa löytyy Tilastokeskuksen maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivulta.

Vuoden 2022 lopussa Suomen väestössä oli yhteensä 112 097 ulkomaalais­taustaista lasta. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä on kasvanut noin 7 000 lapsella.

Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kuitenkin verraten pieni koko lapsijoukosta (kuvio 3). Vuonna 2022 alle 18-vuotiaista lapsista 89 prosenttia oli syntyperältään suomalaisia ja 11 prosenttia ulkomaalais­taustaisia. Edelliseen vuoteen verrattuna osuus on kasvanut prosentti­yksiköllä.

Ulkomaalaistaustaisten tyttöjen ja poikien osuudessa ei ole juurikaan eroa. Vuonna 2022 ulkomaalais­taustaisista 0–17-vuotiaista tyttöjä oli 49 prosenttia ja poikia 51 prosenttia, samoin kuin suomalais­taustaisista lapsista.

Vielä vuonna 1990 ulkomaalais­taustaisista lapsista 53 prosenttia oli poikia ja 47 prosenttia tyttöjä, joten sukupuoli­jakauma on tasoittunut.

Vuonna 2022 suurin osa (62 %) ulkomaalais­taustaisista alaikäisistä lapsista oli syntynyt Suomessa. Suomessa syntyneiden ulkomaalais­taustaisten lasten määrä ja osuus ovat kasvaneet melko tasaisesti 1990-luvulta alkaen. Vuodesta 2004 lähtien Suomessa syntyneiden ulkomaalais­taustaisten lasten määrä on ollut ulkomailla syntyneiden ulkomaalais­taustaisten lasten määrää suurempi. (Kuvio 4)

Vuonna 2022 ulkomaalais­taustaisten alle 18-vuotiaiden yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto (14 % ulkomaalais­taustaisista lapsista), Viro (10 %), Somalia (9 %) ja Irak (8 %).    

Ukrainalaistaustaisia lapsia oli yhteensä 1 061 eli noin 1 prosentti ulkomaalais­taustaisista lapsista. Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen vuonna 2022 tulleet ukrainalais­lapset eivät kuitenkaan näy vuoden 2022 väkiluvussa, sillä heillä ei ollut Suomessa kotikuntaa. Ulkomaalaistaustaisten lasten taustamaaryhmistä on tietoa Tilastokeskuksen maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivulla.

Ulkomaalaistaustaisten lasten yleisin taustamaa­ryhmä oli Euroopan maat (44 %). Joka kolmannen ulkomaalais­taustaisen lapsen taustamaa löytyi Aasiasta (34 %) ja noin joka viidennellä taustamaa oli Afrikassa (19 %). Muihin maanosiin kuuluvia taustamaita oli ulkomaalais­taustaisilla lapsilla kaksi prosenttia tai vähemmän.

Lasten osuus suurin Pohjanmaalla, ulkomaalais­taustaisten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Vuonna 2022 alaikäisten lasten suurimmat osuudet olivat Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, missä useampi kuin joka viides (22 %) väestöstä oli alle 18-vuotias (kuvio 5). Näissä maakunnissa myös suuret perhekoot ovat tyypillisiä.

Alaikäisten osuus väestöstä oli puolestaan pienin Etelä-Savossa, 15 prosenttia.

Lapsiperheiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa suhteellisesti eniten juuri Etelä-Savossa, mutta myös Kymenlaaksossa ja Kainuussa, joissa alle 18-vuotiaiden osuudet olivat vuonna 2022 maan keskitasoa pienemmät.

Ulkomaalaistaustaisten lasten osuudet olivat puolestaan selvästi suurimmat Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla: näissä maakunnissa joka viides lapsi oli vuoden 2022 lopussa ulkomaalais­taustainen (kuvio 6). Uudellamaalla osuus on kasvanut vuodesta 2021 prosentti­yksiköllä, Ahvenanmaalla osuus on pysynyt ennallaan.

Ahvenanmaalla ulkomaalais­taustaisten lasten osuuteen vaikuttaa osaltaan ruotsalais­taustaisuus: 37 prosentilla ulkomaista syntyperää olevista taustamaa oli Ruotsi.

Pienimmät ulkomaalais­taustaisten lasten osuudet olivat puolestaan Etelä-, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, joissa alaikäisistä lapsista 3 prosenttia oli ulkomaalais­taustaisia. Näissä maakunnissa ulkomaalais­taustaisten osuus koko väestöstä oli 3–4 prosenttia.

Lapsista 84 prosenttia suomenkielisiä

Vuoden 2022 lopussa Suomen lapsista 84 prosenttia oli suomenkielisiä, 6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 0,1 prosenttia saamenkielisiä.

Muita kuin kotimaisia kieliä puhui äidinkielenään 107 958 lasta eli 11 prosenttia kaikista lapsista. Vieraskielisten lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6 839 lapsella.

Yleisimmät vieraskielisten lasten äidinkielet ovat venäjä, arabia, somali, viro ja englanti. Vieraskielisistä lapsista venäjän­kielisiä oli 15 prosenttia, arabian­kielisiä 12, somalin­kielisiä 9, vironkielisiä 8 ja englannin­kielisiä 5 prosenttia.

Ukraina oli 12. yleisin kieli vieraskielisillä lapsilla: ukrainan­kielisiä 0–17-vuotiaita oli 1 665 eli 2 prosenttia vieras­kielisistä lapsista.

Marjut Pietiläinen työskentelee erikois­tutkijana, Minna Wallenius yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osastolla Väestö, oikeus ja yhdenvertaisuus -ryhmässä.

Lähteitä

Keski-Petäjä, M. (2022) Lapsia yhteiskunnan talkoisiin – syntyvyyden ja syntyvyyshuolen historiaa Suomessa. Tilastokeskus, Tieto & Trendit 9.6.2022.

Nikander, T. & Pietiläinen, M. (2021) Vähemmän lapsia, enemmän isovanhempia. Tilastokeskus. Tieto & Trendit 28.4.2021.

Pietiläinen, M., Toivola, J. & Wallenius, M. (2023) Sateenkaariperheiden määrä on kasvanut tasaisesti – näkyvyys tilastoissa parantunut lakimuutosten myötä. Tilastokeskus, Tieto & Trendit 30.6.2023.

Pietiläinen, M. (2022) Suomen lapset – vähenevä mutta moninaistuva joukko. Tilastokeskus. Tieto & Trendit 18.11.2022.

Pietiläinen, M. & Toivola, J. (2023) Valtaosa lapsista kasvaa edelleen aviopariperheessä – avopareja aiempaa enemmän, uusperheitä vähemmän.  Tilastokeskus. Tieto & Trendit 11.1.2023.

Sorsa, T. & Lehtonen, N. (2023) Lapsettomista suurin osa haluaisi tai olisi ihanteellisesti halunnut lapsia. Tietovuoto-artikkeli 2/2023. Helsinki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/lapsettomista-suurin-osa-haluaisi-tai-olisi-ihanteellisesti-halunnut-lapsia/ [viitattu: 22.11.2023].

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/tyon-ja-perheen-yhteensovittaminen [luettu 13.11.2023]

Tilastokeskus, adoptiot

Tilastokeskus, perheet

Tilastokeskus, syntyneet

Tilastokeskus, väestörakenne