Syntyvyys laski sekä kotimaisia kieliä puhuvilla että vieraskielisillä naisilla

Naisten kokonaishedelmällisyysluku laski 1,32 lapseen vuonna 2022, kun vuonna 2021 luku oli 1,46. Syntyvyys laski sekä kotimaankielisillä että vieraskielisillä. Kotimaisia kieliä puhuvien naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29 vuonna 2022, edellisvuonna 1,44. Vieraskielisillä naisilla kokonaishedelmällisyys laski 1,65 lapsesta 1,51 lapseen vuonna 2022. Huomioitavaa on, että syntyvyys nousi pandemiavuonna 2021 kotimaankielisillä, mutta vieraskielisillä kehitys jatkui laskevana tuolloinkin.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Syntyvyys vähäisempää itäisissä ja eteläisissä maakunnissa

Vuonna 2022 kokonaishedelmällisyysluku oli korkein Keski-Pohjanmaalla (1,73), Pohjois-Pohjanmaalla (1,58), Pohjanmaalla (1,57) ja Etelä-Pohjanmaalla (1,53). Matalin syntyvyys oli Pohjois-Karjalassa (1,19), Pirkanmaalla (1,23), Kymenlaaksossa (1,23), Uudellamaalla (1,26), Etelä-Savossa (1,26) ja Varsinais-Suomessa (1,27). Syntyvyys oli koko maan tasoa matalampi myös Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Toisten ja kolmansien lasten määrä väheni esikoisia enemmän

Vuonna 2022 syntyneistä reilu 19 500 lasta oli esikoisia. Äidin toiseksi lapseksi syntyneitä oli 14 900 ja kolmanneksi lapseksi syntyneitä 6 100. Neljänsiä tai sitä myöhempiä lapsia syntyi noin 4 400. Syntyneiden määrä laski edellisvuodesta kaikissa pariteeteissa, mutta laskua oli erityisesti toisten ja kolmansien lasten määrässä.

Viime vuosina esikoisten osuus syntyneistä on kasvanut hiukan. Kun vuonna 2018 vajaa 41 % syntyneistä oli synnyttäjän ensimmäisiä lapsia, vuonna 2022 osuus oli noussut reiluun 43 %:iin.

45–49-vuotiaiden synnytykset yleistyneet hiukan – määrä silti pieni

45–49-vuotiaille naisille syntyi 185 lasta vuonna 2022. Kyseisen ikäryhmän synnytykset ovat yleistyneet viime vuosina hieman. Kun 2010–2018 syntyi vuosittain noin 110–130 lasta, vuosina 2019–2022 ikäryhmälle syntyneitä oli noin 140–185.

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus lähes puolet vuonna 2022

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on noussut 1970-luvulta asti. Nousu oli voimakkainta 1980- ja 1990-luvuilla (13 %:sta 39 %:iin), kunnes 2000-luvulla kasvu hidastui 40 %:n tasolle. 2010-luvulla osuus nousi, ja vuonna 2022 jo 49 % lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella.