Suomessa kertyi noin 3,4 miljoonaa tonnia yhdyskunta­jätettä vuonna 2021 (kuvio 1). Asukasta kohden jätettä kertyi 609 kiloa.

Yhdyskuntajätettä ovat asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niitä vastaavat loppu­tuotteiden kulutuksessa syntyvät jätteet. Näitä syntyy julkisissa palveluissa kuten julkisen hallinnon toimistoissa, sairaaloissa ja oppilaitoksissa sekä yksityisissä palveluissa kuten kaupoissa, ravintoloissa ja virkistys- ja kulttuuri­palveluissa. Yhdyskunta­jätteet eivät siis ole pelkästään koti­talouksissa syntyviä jätteitä.

Vuoteen 2020 verrattuna kokonais­jätemäärä pysyi samalla tasolla, kun aiempina vuosina yhdyskunta­jätteen määrä on ollut kasvussa.

Jätteiden käsittelytavoissa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos: materiaalina hyödynnettyjen jätteiden osuus romahti energia­hyödynnyksen kasvaessa. Käsittelytavat on kuvattu aikasarjana kuviossa 1.

Energiahyödyntäminen on vuodesta 2012 alkaen ollut merkittävin yhdyskunta­jätteiden käsittelytapa. Se perustuu sähkön ja lämmön yhteis­tuotantoon, ja lämpöä hyödynnetään erityisesti kaukolämpö­verkoissa.

Jätteenpoltosta syntyy kuonaa ja tuhkaa, eli poltettu jäte ei varsinaisesti häviä mihinkään. Siitä voidaan erotella metalleja hyödynnettäväksi, ja poltosta syntyvää kuonaa voidaan osin käyttää maanrakennus­aineena. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava tuhka haudataan bunkkereihin.

Kaatopaikoille yhdyskunta­jätteitä ei juurikaan enää ohjaudu johtuen vuonna 2016 voimaan tulleesta orgaanisen jätteen kaatopaikka­kiellosta.

Vuonna 2021 yhdyskuntajätteen kierrätysaste, laskettuna materiaalina hyödynnettyjen jätteiden osuutena kaikesta kokonais­jätemäärästä, oli vain 37 prosenttia.

Aiempina vuosina kierrätysaste on vaihdellut noin 41 ja 43 prosentin välillä. Kierrätysaste laski siis huomattavasti, ja entistä suurempi osa jätteistä ohjautui energia­hyödynnykseen.

Suomi on sitoutunut kierrättämään yhdyskunta­jätteistä vähintään 55 prosenttia vuonna 2025 ja 60 prosenttia 2030. Vuonna 2035 yhdyskunta­jätteistä tulisi kierrättää jo 65 prosenttia. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi olisi tapahduttava merkittäviä muutoksia.

Pakkausjätteistä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tämän lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaali­kohtaiset kierrätys­tavoitteet.

Erilliskeräyksen kokonais­määrä väheni, puun ja elektroniikka­romun kierrätys eteni

Kierrätysasteen lasku oli osin seurausta sekajätteen aiempaa suuremmasta osuudesta sekä erillis­keräykseen päätyvän jätemäärän vähenemisestä.

Erilliskerätyistä jätteistä valtaosa oli paperi- ja kartonkijätettä, joiden määrä hieman väheni edellisvuodesta. (Kuvio 2) Seuraavaksi eniten vuonna 2021 kerättiin biojätettä, jonka määrä laski edellisvuodesta palaten vuoden 2019 tasolle.

Biojäte hyödynnetään ensisijaisesti kompostoimalla ja mädättämällä. Mädättämällä voidaan tuottaa biokaasua, minkä lisäksi mädätys­jäännöstä ja komposti­multaa voidaan hyödyntää muun muassa lannoitteena, maanparannus­aineena tai viher­rakentamisessa.

Erilliskerätyn puujätteen määrä kasvoi 42 prosenttia edellisvuodesta. Valtaosa pystyttiin hyödyntämään materiaalina, mutta suuri määrä ohjautui myös energiana hyödynnettäväksi.

Erilliskerätyn muovijätteen määrä on kasvanut reippaasti viime vuosina. Vuonna 2021 sitä kerättiin lähes 100 000 tonnia. Muovijätteestä hyödynnettiin noin puolet energiana ja puolet materiaalina.

Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) määrä kasvoi 28 prosenttia edellisvuodesta. Lähes kaikki SER ohjautui materiaali­hyödynnykseen. Lasijätteen määrä on ollut kohtalaisen vakiintunut jo useamman vuoden.

Erilliskerätyn metallijätteen määrässä tapahtui merkittävää laskua, 67 prosenttia edellisvuodesta. Tähän voi olla syynä entistä tarkempi jaottelu yhdyskunta­jätteisiin ja muihin metalli­jätteisiin.

Myöhemmin täydentyvät pakkausjäte­tiedot tarkentavat kaikkia käsittelymääriä. Pirkanmaan ELY-keskuksen vuoden 2019 tietojen mukaan pakkaus­jätteiden uudelleen­käyttöä ja kierrätystä koskevia vaatimuksia koskevat tavoitteet on pääosin saavutettu.

Pääkaupunkiseudulla kierrätetään muuta maata ahkerammin

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) mukaan vuonna 2021 pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 507 kiloa asukasta kohden laskettuna, eli koko maan keskiarvoa selvästi pienempi. Lisäksi kokonais­jätemäärä on ollut laskussa vuoden 2018 jälkeen.

Pääkaupunkiseudun kierrätysaste kasvoi, se oli lähes 53 prosenttia. Kierrätys­asteeseen lasketaan materiaalina hyödyntäminen sekä kompostointi ja mädätys.

HSY tilastoi yhdyskuntajätteet toimialoittain, eli niistä on eroteltavissa kotitalouksien, julkisten palveluiden sekä yksityisten palveluiden jätteet. Toimi­aloittaiset pääkaupunki­seudulla syntyneet jätteet on esitetty kuviossa 3.

Vuonna 2021 suurin osa syntyneistä jätteistä, noin 55 prosenttia, oli peräisin kotitalouksista, yksityisten palveluiden tuottaessa 36 prosenttia. Julkisista palveluista (pois lukien viemäri- ja jätevesihuolto) syntyi kolme prosenttia pääkaupunki­seudun yhdyskuntajätteistä.

Korkein kierrätysaste, 65 prosenttia, oli yksityisillä palveluilla. Koti­talouksien kierrätysaste oli lähes 47 prosenttia, ja julkisten palveluiden 43 prosenttia. Lukujen perusteella voidaan päätellä, että pääkaupunki­seudulla yhdyskunta­jätteitä kierrätetään muuta maata ahkerammin.

HSY toteutti myös kotitalouksien sekajätteen koostumus­selvityksen. Vuonna 2021 sekajätteestä 40 prosenttia oli biojätettä. Biojätteen ohjautuessa sekajätteen mukana energia­polttoon sen kierrätys­potentiaali menee hukkaan, minkä lisäksi se vähentää poltossa saatavan energian määrää.

Erilliskeräykseen kuuluvista jätteistä sekajätteen joukossa oli seuraavaksi eniten muovijätettä, 14 prosenttia, kartonkia 7 prosenttia ja paperia 4 prosenttia. Sekajätteen joukossa oli myös lasia, metallia, puuta, sähkölaitteita ja akkuja sekä vaarallisia kemikaaleja.

HSY:n mukaan kotitalouksien sekajätteestä noin 80 prosenttia olisi ollut mahdollista lajitella kierrätykseen.

Emme pärjää EU-vertailussa

EU:n kierrätysasteen keskiarvo on selvästi Suomea korkeampi: vuonna 2021 se oli noin 50 prosenttia. Toisin kuin Suomessa, viime vuosina koko EU:n kierrätys­asteen trendi on ollut kasvava. Näin ollen esimerkiksi korona­pandemia ei voi yksistään selittää Suomen kierrätys­asteen romahtamista.

Lisäksi Suomessa yhdyskuntajätettä syntyy henkeä kohden laskettuna selvästi muita EU-maita enemmän. EU-keskiarvo vuonna 2021 oli 524 kiloa, eli yli 80 kiloa vähemmän kuin Suomessa. Tiedot jäsenmaiden yhdyskunta­jätteestä asukasta kohden EU:ssa on esitetty taulukossa 1.

Esimerkiksi Ruotsissa yhdyskuntajätettä syntyi vain 418 kiloa per henkilö, ja siellä kehitys on ollut viime vuosina laskusuuntainen. Ruotsissa on muun muassa panostettu kulutuksen päästöjen vähentämiseen ja kulutustapojen muutokseen.

Suomi on kulutuksen kärkimaita

Ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi kokonais­jätemäärä tulisi saada laskemaan. Tätä tavoitellaan myös kierto­taloudessa, joka perustuu omistamisen sijaan palveluiden hyödyntämiseen eli esimerkiksi jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Lisäksi keskeistä on tuotteiden ja materiaalien korjaaminen ja kunnostaminen.

Kun tuotteiden elinkaarta pidennetään eri keinoin mahdollisimman pitkälle, jätteen synty pystytään minimoimaan. Tällöin jätteiden käsittelystä aiheutuva ympäristö­kuormitus vähenee. Lisäksi kierrätys­materiaaleista valmistettujen uusio­materiaalien hyödyntäminen vähentää tuotannossa tarvittavien neitseellisten raaka-aineiden tarvetta.

Kiertotalouden eri menetelmät vähentävät ympäristöön kohdistuvia haittoja, kuten ympäristön pilaantumista, luonnonvarojen ylikulutusta, luontokatoa sekä ilmaston­muutosta.

Yhdyskuntajätteet ovat kulutuksessa syntyviä jätteitä ja siten osaltaan kuvaavat kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa. Suomalaiset ovat globaalissa vertailussa kulutuksen kärkimaita: tänä vuonna vietämme ylikulutus­päivää 31.3.2023, ja sijoitumme tällä luonnonvarojen käytön mittarille maailman maista yhdeksänneksi (Global Footprint Network). Jos siis kaikki eläisivät suomalaisten tavoin, maapallon vuosittain uusiutuvat luonnonvarat olisi käytetty kolmessa kuukaudessa.

Ylikulutuspäivän laskennassa on huomioitu muun muassa se tuotanto­kelpoinen maa- ja vesipinta-ala, joka on vaadittu jätteiden hävittämiseksi. Esimerkiksi monen muun EU-valtion ylikulutuspäivä osuu vasta huhti-toukokuulle.

On yhteiskunnan vastuulla järjestää kierrätys mahdollisimman helpoksi ja yksiselitteiseksi, mutta lopulta syntypaikka­lajittelu on kuitenkin kuluttajan omissa käsissä. Jokainen voi pienilläkin arjen teoilla olla mukana vauhdittamassa kierto­talouteen siirtymistä ja sitä kautta olla osana muutosta, jonka myötä ei enää tuhlata maapallon kallisarvoisia ehtyviä luonnonvaroja.

Kirjoittaja työskentelee yli­aktuaarina ja ilmiö­asiantuntijana Tilastokeskuksen ympäristö­tilinpidossa.

Lähteet / aiheesta muualla:

Eurostat: Municipal waste by waste management operations https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/env_wasmun_esms.htm

Eurostat: Municipal waste statistics https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Municipal_waste_statistics

Global Footprint Network: Earth Overshoot Day https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/

Helsingin seudun ympäristöpalvelut: Jätemäärät ja kierrätysaste https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jatemaarat-ja-kierratysaste/

Helsingin seudun ympäristöpalvelut: Pääkaupunkiseudulla syntyneen yhdyskuntajätteen määrä https://www.hsy.fi/ymparistotieto/avoindata/avoin-data---sivut/paakaupunkiseudulla-syntyneen-yhdyskuntajatteen-maara/

Pirkanmaan ELY-keskus: Tuottajavastuun tilastot https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jatetilastot/Tuottajavastuun_tilastot

Swedish Institute: Swedish recycling and beyond https://sweden.se/climate/sustainability/swedish-recycling-and-beyond

Tieto&Trendit: Heidi Pirtonen http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/

Tilastokeskus: Jätetilasto https://stat.fi/tilasto/jate

Ympäristöministeriö: tiedote. 18.11.2021. Uusi jäteasetus velvoittaa nykyistä tehokkaampaan erilliskeräykseen ja kierrätykseen https://ym.fi/-/uusi-jateasetus-velvoittaa-nykyista-tehokkaampaan-erilliskeraykseen-ja-kierratykseen