Tilastokeskus julkaisi aikoinaan väestöryhmittäisiä inflaatiolukuja, mutta niiden tuottaminen lopetettiin 1990-luvulla, koska merkittäviä väestöryhmittäisiä eroja ei ilmennyt eikä tilastolle siten ollut käyttöä. Meiltä kuitenkin kysytään näitä tietoja aika ajoin, ja etenkin vuosien 2022 ja 2023 aikana tapahtunut nopea hintojen nousu lisäsi tiedon tarvetta entisestään. Tämän vuoksi laskelmien tuottaminen päätettiin aloittaa uudelleen – ja nyt eroja löytyi.

Tilasto tuotetaan ainakin alkuun kokeellisena siksi, että laskentatapaan liittyy monenlaisia valintoja, joihin ei löydy virallista ohjeistusta. Jos väestöryhmittäistä inflaatiota päätetään myöhemmin tuottaa virallisena tilastona, tehdyt valinnat ja perustelut on ensin hyvä käydä läpi tietoa hyödyntävien tahojen kanssa. Kokeellinen tilasto mahdollistaa tiedon jakamisen keskustelua varten.

Tässä artikkelissa kuvaamme käytetyn laskentaprosessin, sen perustelut ja keskeiset tulokset, joita voi tarkastella tarkemmin kokeellisen tilaston sivuilta.

Miten tiedot on laskettu?

Väestöryhmittäisissä laskelmissa hyödynnetään uusimman kulutustutkimuksen kulutustietoja vuodelta 2022 sekä kuluttajahintaindeksin (KHI) ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) hyödykeryhmittäisiä hinnanmuutoksia. Väestöryhmittäinen kuluttajahintojen muutos lasketaan painottamalla hyödykeryhmittäiset hinnanmuutokset niiden kulutusmeno-osuuksilla.

Kulutustutkimuksen aineistosta voidaan tuottaa eri väestöryhmille omat hyödykeryhmittäiset painokertoimet, joiden avulla taas voidaan tarkastella, miten erilaiset kulutusrakenteet vaikuttavat koettuun kokonaisinflaatioon. Painokerroin on käytännössä kyseisen hyödykeryhmän prosenttiosuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista.

Esimerkiksi vuokran nousu voi vaikuttaa nuorten kokemaan inflaatioon enemmän kuin vanhempien ikäluokkien, joista suurempi osa asuu omistusasunnossa. Toisaalta nopea lainakorkojen nousu osuu erityisesti asuntovelallisiin.

Asumismenot ovat keskeinen kuluerä kansallisen inflaation muodostuksessa. Väestöryhmittäisen inflaation laskentaa suunnitellessa huomasimme, että kaksi inflaatiomittaria, kansallinen kuluttajahintaindeksi (KHI) ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI), tuottivat etenkin vuonna 2023 hyvin erilaisia tuloksia. Tämä johtui pääasiassa asuntolainojen koroista, jotka sisältyvät KHI:iin mutta eivät YKHI:iin.

Maailmalta löytyy vaihtelevia näkemyksiä siitä, tuleeko asuntolainan korot lukea mukaan väestöryhmittäiseen inflaatioon. Määritelmällisesti asuntolainan korot eivät ole kulutus- vaan investointimenoa. Myöskään asunnonhankintahinta tai peruskorjauskustannukset eivät ole määritelmällisesti kulutusmenoja. Molemmat kuluerät sisältyvät siis Suomen viralliseen inflaatiomittariin KHI:iin, mutta eivät YKHI:iin, jota käytetään kansainvälisissä inflaatio- ja ostovoimavertailuissa sekä Euroopan keskuspankin EKP:n mittarina, kun se arvioi euroalueen hintavakaustavoitteen saavuttamista.

Näistä syistä päätimme tuottaa kokeellisena tilastona sekä KHI:n että YKHI:n määritelmää soveltavat väestöryhmittäiset inflaatioluvut. Käyttäjä voi siten itse valita, kumpaa mittaria käyttää.

Yhteinen hyödykeluokitus on edellytys aineistojen yhdistämiselle

Väestöryhmittäisissä laskelmissa käytetään ECOICOP-hyödykeluokitusta (European Classification of Individual Consumption according to Purpose). Yhteinen luokitus mahdollistaa kuluttajahintaindeksien hinnanmuutosten ja kulutustutkimuksen väestöryhmittäisten painorakenteiden yhdistämisen.

Aineistojen yhdistely voidaan tehdä joko karkeammalla tai tarkemmalla hyödykeryhmätasolla. Toisin sanoen päätetään, käytetäänkö vaikkapa kaikille levitteille samaa keskimääräistä hinnanmuutosta ja yhteenlaskettua kulutusosuutta, vai käsitelläänkö esimerkiksi margariinin ja voin vaikutus kokonaisinflaatioon erillisinä, koska niiden käyttö voi painottua eri tavalla eri väestöryhmien kulutustottumuksissa. Käsillä olevissa laskelmissa on käytetty tarkinta yhteistä 5-numerotasoa.

KHI:ssä ei lasketa kaikille kulutustutkimuksen 5-numerotason hyödykeryhmille hinnanmuutoksia. Yleensä kyseessä on tällöin hyvin täsmällinen tai harvinainen hyödykeryhmäluokka, jota ei ole nähty tarpeelliseksi kokonaisinflaation mittaamiselle. Nyt vaihtoehtoina oli jättää nämä ryhmät kokonaan laskennan ulkopuolelle tai käyttää laskentaan karkeamman luokitustason hinnanmuutosta. Näistä vaihtoehdoista valitsimme jälkimmäisen.

Väestöryhmittäinen inflaatio eroaa virallisesta inflaatiosta

Menetelmällinen valinta oli tehtävä myös sen suhteen, kuinka yksittäisten kotitalouksien kulutusmenoja painotetaan tuloksissa. Yleisempi tapa on laskea väestöryhmän hyödykeryhmittäinen painorakenne kokonaiskulutuksesta, jolloin henkilömäärältään suurempien ja enemmän kuluttavien kotitalouksien kulutusmenot saavat suuremman painon lopputuloksessa. Näin tuotettua indeksiä kutsutaan plutokraattiseksi indeksiksi.

Kannatusta saa myös ns. demokraattinen indeksi, jossa jokaiselle kotitaloudelle lasketaan ensin yksilöllinen inflaatiokerroin ja vasta tämän jälkeen väestöryhmittäiset keskiarvot. Näin jokaisen kotitalouden kulutusrakenteen paino lopputuloksessa on sama riippumatta kotitalouden koosta tai kulutusmenojen suuruudesta. Laskelmissamme tuotimme luvut molemmilla laskentatavoilla ja valitsimme yleisemmin käytössä olevan plutokraattisen indeksin.

Vaikka teimme laskennassa monia menetelmällisiä valintoja, suuria vaihteluja valintojen suhteen ei esiintynyt tuloksissa. Aineistosta laskettu kokonaisinflaatio ei kuitenkaan vastaa tarkalleen Tilastokeskuksen julkaisemia virallisia inflaatiolukuja. Erot johtuvat pääosin omistusasumiseen liittyvistä määritelmäeroista.

Tässä artikkelissa inflaatiolla viitataan väestöryhmittäistä laskentaa varten muodostetun aineiston perusteella laskettuun kokonaisinflaatioon, ei virallisiin julkaistuihin tietoihin.

Energia ja elintarvikkeet käynnistivät hintojen nousun 

Kuten edellä kerrottiin, KHI:n ja YKHI:n määritelmien ero
tulee esiin etenkin vuoden 2023 luvuissa asuntolainojen korkojen lähdettyä
nopeaan nousuun. Inflaatio alkoi kiihtyä jo vuonna 2021, kun maailmantalous
alkoi elpyä koronapandemian aiheuttamasta shokista ja polttoaineiden hinnat
lähtivät nousuun. 

Vuonna 2022 inflaatio kohosi yli 7 prosenttiin, kun
polttoaineiden lisäksi asumisen energia ja elintarvikkeet kallistuivat
nopeasti. KHI ja YKHI antoivat hyvin samanlaisen kuvan inflaation kehityksestä
tähän asti, mutta asuntolainojen korkojen nousun kiihdyttyä vuonna 2023 tilanne
muuttui. YKHI:n mukaan inflaatio hidastui vuonna 2023 noin puoleen edellisestä
vuodesta, mutta KHI:n mukaan se pysytteli lähes edellisvuoden tasolla.
Asuntolainojen korkoihin liittyvä ero näkyy ennakkotietojen mukaan luvuissa
vielä vuonna 2024, mutta pienempänä (kuviot 1 ja 2).

Asuntolainojen koronnousu osui hyvätuloisiin, perheellisiin ja 25–54-vuotiaisiin

Väestöryhmittäiseen tarkasteluun on valittu kolme taustamuuttujaa – tuloluokka, ikäryhmä ja kotitaloustyyppi. Tehtyjen laskelmien mukaan selkein tuloluokkia erottava tekijä nopean inflaation vuosina oli asuntolainojen korkomenojen kasvu, joka osui parempituloisiin. YKHI, joka ei sisällä asuntolainojen korkoja, ei osoita juurikaan eroja siinä, miten inflaatio kohteli kotitalouksia eri tuloluokissa.

Käytännön syistä väestöryhmittäinen tarkastelu rajataan tässä kirjoituksessa kansallisen KHI:n määritelmää soveltaviin laskelmiin. Myös YKHI:n määritelmää soveltavat laskelmat ovat saatavilla kokeellisen tilaston tietokantatauluista.

Kuviosta 3 nähdään, kuinka vuonna 2021 alkanut ja 2022 kiihtynyt hintojen nousu vaikutti melko tasaisesti tuloluokasta riippumatta. Tausta-aineistosta voidaan todeta, että vuonna 2022 alemmissa tuloluokissa elintarvikkeiden kallistumisella oli keskimääräistä suurempi vaikutus. Ylemmissä tuloluokissa puolestaan polttoainekustannusten nousu vaikutti keskimääräistä enemmän.

Sen sijaan vuonna 2023 korkojen nousu nosti ylempien tuloluokkien inflaatiota selvästi muita tuloluokkia enemmän. Ennakkotiedon mukaan korkojen maltillisemman nousun myötä tilanne on kuluvana vuonna selvästi tasaantunut tuloluokkien välillä (kuvio 3).

Ikäryhmien välillä on havaittavissa tuloluokkia enemmän eroja jo vuonna 2022. Nuorimpiin ikäluokkiin nopea hintojen nousu kohdistui lievemmin kuin muihin. Tämä johtui enimmäkseen asumisen energian hinnan noususta, jolla ei ollut suurta merkitystä nuorimmille ikäryhmille, mutta joka osui kipeästi vanhimpiin ikäryhmiin.

Sen sijaan polttoaineiden kallistuminen tasasi tilannetta etenkin yli 85-vuotiaiden kohdalla, joilla oma auto on aiempaa harvemmin käytössä. Elintarvikkeiden kallistuminen vaikutti kaikkiin ikäluokkiin, mutta yli 65-vuotiailla vaikutus oli muita suurempi.

Vuoden 2023 korkojen nousun vaikutus näkyy myös ikäryhmittäisessä tarkastelussa. Korkojen vaikutus kohdistuu muita enemmän 25–54-vuotiaisiin ja heistä etenkin 35–44-vuotiaisiin, joilla on Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan suurimmat asuntolainat (kuvio 4).

Kolmantena tarkastelussa on kotitaloustyyppi. Laskelmien mukaan korkean inflaation aika koetteli etenkin lapsiperheitä. Yli 64-vuotiaiden kotitalouksiin inflaatio osui yhtä lailla vuonna 2022, mutta seuraavana vuonna tilanne oli heidän kannaltaan muihin kotitalouksiin verrattuna jo selvästi parempi.

Erityisesti kahden huoltajan lapsiperheiden kohdalla inflaatio jatkoi kiihtymistään vielä vuonna 2023, mikä johtui suurimmaksi osin korkojen noususta (kuvio 5).

Vertailu ostovoiman kehitykseen antaisi lisätietoa

Edellä kuvattiin väestöryhmittäisen inflaation laskentamenetelmää sekä muutamia keskeisiä havaintoja tuloksista nopean inflaation vuosilta.

On todennäköistä, että viime vuosina koettu nopea hintojenmuutos ei toistu ainakaan lähiaikoina, jolloin väestöryhmittäisen inflaation tutkimiselle ei tule olemaan yhtä suurta tarvetta kuin viime vuosina.

Kokemuksemme mukaan aihe herättää kuitenkin toistuvasti keskustelua ja spekulaatioita, oli kyse sitten polttoaineiden, elintarvikkeiden tai sähkön hinnan muutosten kohdentumisesta eri väestöryhmiin. Silloin keskustelun tueksi tarvitaan luotettavaa tilastotietoa.

Inflaation kohdentuminen väestöryhmittäin ei kuitenkaan kerro väestöryhmien ostovoiman tai toimeentulon kehittymisestä, ellei tulojen kehittymistä huomioida samanaikaisesti. Tämä seikka nostettiin esiin myös Tilastokeskuksen Tilastoareena-sidosryhmätapahtumassa, jossa laskelmia esiteltiin lokakuun alussa. Nyt julkaistavan kokeellisen tilaston tarkoitus on antaa lisäeväitä myös tämäntyyppiseen analyysiin.

Kuten aiemmin todettiin, laskelmat ovat toistaiseksi kokeellisia ja tilaston virallista julkaisemista vasta harkitaan. Toivommekin tiedonkäyttäjien ja tarvitsijoiden näkemyksiä tilaston käytettävyydestä ja kehittämistarpeista.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen Kuluttajat ja toimeentulo -ryhmässä, jossa tuotetaan tilastotietoa muun muassa kotitalouksien kulutusmenoista ja kuluttajahinnoista.