Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät nykyään yhtä usein erityisasiantuntijoina kuin suomalaistaustaiset. Yksi syy muutoksen taustalla on se, että informaation ja viestinnän toimiala on viime vuosina noussut ulkomaalaistaustaisten merkittäväksi työllistäjäksi.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteen kehitystä on tarpeen seurata muun muassa siksi, että näin saadaan arvokasta tietoa tuon kasvavan väestönosan kotoutumisesta. Kokonaiskuvan hahmottamiseen työllisyysasteen tarkastelu ei kuitenkaan yksin riitä: tarvitaan monipuolisempaa tietoa esimerkiksi siitä, millaisissa töissä ja työsuhteissa ulkomaalaistaustaiset työskentelevät.
Tarkastelen tässä artikkelissa ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä toimialan ja ammatin, työsuhteiden tyypin ja yrittäjyyden näkökulmasta. Millä aloilla ja ammateissa ulkomaalaistaustaiset työskentelevät, miten jakautuminen eri aloille eroaa muusta väestöstä – ja onko näissä suhteissa tapahtunut muutosta vuosien 2016 ja 2023 välillä?
Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Suomalaistaustaisia puolestaan ovat he, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa.
Suomalaisessa toimialarakenteessa erottuu kaksi alaa yli muiden: kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä 16,3 prosenttia työllistyi vuonna 2023 terveys- ja sosiaalipalveluihin (toimialaluokituksen luokka Q) ja 13,5 prosenttia teollisuuden (C) toimialalle. Hyvänä kolmosena oli tukku- ja vähittäiskauppa (G) (10,4 %).
Samat kolme toimialaa olivat keskeisiä työllistäjiä myös ulkomaista syntyperää oleville. Ulkomaalaistaustaisten parissa merkittäviksi työllistäjiksi nousivat vuonna 2023 myös hallinto- ja tukipalvelut, jotka sisältävät muun muassa siivouksen ja kiinteistönhuollon (N), informaatio ja viestintä, joka sisältää muun muassa IT-alan työn (J), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) sekä koulutuksen toimiala (P).
Kullakin näistä toimialoista työskenteli noin joka kymmenes ulkomaista syntyperää olevista työllisistä (kuvio 1).
Informaatio ja viestintä (J) on toimialoista erityisen mielenkiintoinen. Se on noussut ulkomaalaistaustaisten keskeiseksi työllistäjäksi varsin nopeasti.
Vuonna 2016 noin neljä prosenttia ulkomaalaistaustaisista työllisistä – saman verran kuin suomalaistaustaisista – työllistyi informaation ja viestinnän toimialalle. Vuonna 2023 toimiala työllisti kuitenkin jo lähes joka kymmenennen (9 %) ulkomaalaistaustaisen työllisen. Suomalaistaustaisten keskuudessa osuus oli kasvanut vain hieman, viiteen prosenttiin.
Toisaalta vuonna 2023 oli useita sellaisia toimialoja, joille työllistyi vain hyvin vähän ulkomaalaistaustaisia: maa- ja metsätalous (A, B), sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (D, E), rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöala (K, L), julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä pakollinen sosiaalivakuutus (O), samoin kuin taiteet, viihde ja virkistys (R).
Aikasarjavertailussa on tosin huomioitava työvoimatutkimuksen aikasarjakatkos 2021. Lisäksi se, että tiedonkeruun kielinä ovat olleet suomi, ruotsi ja englanti, voi rajata vastaajajoukkoa ja vaikuttaa näin jossain määrin tulosten luotettavuuteen. Tulokset antavat kuitenkin hyvän kokonaiskuvan kehityksestä.
Vuonna 2023 kaikista Suomessa asuvista 20–64-vuotiaista työllisistä yhdeksän prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Kuinka suuri tuo osuus sitten oli eri toimialoilla?
Ulkomaista syntyperää olevien työllisten osuus kaikista toimialan työllisistä nousee erityisen suureksi majoitus- ja ravitsemustoiminnan (I) toimialalla, missä vuonna 2023 noin neljännes kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä oli ulkomaista syntyperää. Myös hallinto- ja tukipalveluissa ulkomaalaistaustaisten osuus oli varsin suuri, vajaa viidennes (kuvio 2).
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja teollisuudessa ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista toimialan työllisistä jäi alle kymmenen prosentin huolimatta siitä, että kyseiset toimialat olivat suurimmat ulkomaalaistaustaisten työllistäjät. Tämä johtuu toimialojen koosta: kyseiset toimialat olivat suurimmat työllistäjät myös suomalaistaustaisille, kuten kuviosta 1 näkyy.
Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisten osuus eri toimialoilla 2023, 20–64-vuotiaat, %
Ajallinen muutos on erityisen selvä informaatio ja viestintä -toimialalla. Vuosien 2016 ja 2023 välillä ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut seitsemästä prosentista noin 15 prosenttiin toimialan kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä. Vastaavanlaista kehitystä ei näy muilla toimialoilla, ei suuntaan eikä toiseen.
Myös ammattirakenteessa on eroja ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä. Ammattijakaumaa tarkastellaan tässä Tilastokeskuksen vuoden 2010 ammattiluokituksen 1-numerotasolla.
Sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaiset 20–64-vuotiaat työlliset työskentelivät vuonna 2023 yhtä yleisesti (28 %) erityisasiantuntijoina. Ulkomaalaistaustaisista kuitenkin selvästi harvempi työskenteli asiantuntija-ammateissa (11 %) kuin suomalaistaustaisista (20 %). Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden osuus oli pienempi ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla. (Kuvio 3.)
Toisaalta ulkomaalaistaustaiset työskentelivät suomalaistaustaisiin verrattuna useammin erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöinä (22 % vs. 18 %) sekä luokassa muut työntekijät (14 % vs. 5 %), johon sisältyvät esimerkiksi siivoojat, avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät. Muutama prosentti suomalaistaustaisista kuului johtajien ja muutama maataloustyöntekijöiden ammattiryhmään. Ulkomaalaistaustaisille kyseisiin ryhmiin kuuluminen oli vieläkin harvinaisempaa.
Kuvio 3. Työllisten ammattirakenne syntyperän mukaan 2016 ja 2023, 20–64-vuotiaat, %
Vertailu vuoteen 2016 näyttää, että ulkomaalaistaustaisen työvoiman kasvun myötä (ks. Baumgartner 2024) myös ulkomaalaistaustaisten ammattirakenteessa on tapahtunut selviä muutoksia: työntekijäammattien osuus on vähentynyt huomattavasti ja erityisasiantuntija-ammateissa työskentelevien osuus vastaavasti kasvanut 20–64-vuotiailla (kuvio 4).
Suomalaistaustaisten ammattirakenteessa tapahtunut muutos vuosien 2016 ja 2023 välillä on ollut samansuuntainen, mutta se on ollut suhteessa huomattavasti pienempi.
Sukupuolen mukaan eroja näkyy etenkin erityisasiantuntijoiden osuudessa. Ulkomaalaistaustaiset naiset työskentelivät erityisasiantuntijoina harvemmin (25 %) kuin suomalaistaustaiset naiset (29 %). Ulkomaalaistaustaisilla miehillä erityisasiantuntijoiden osuus oli sen sijaan hieman suurempi (30 %) kuin suomalaistaustaisilla miehillä (27 %).
Ammattirakenteen tarkempi 2-numerotason tarkastelu paljastaa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten eroista lisää. Erityisasiantuntijoina työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista selvästi suurempi osa työskenteli tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoina kuin suomalaistaustaisista erityisasiantuntijoista. Sama koski luonnontieteen ja tekniikan erityisasiantuntijoiden ammatteja, jotka olivat tyypillisempiä ulkomaalais- kuin suomalaistaustaiselle väestölle.
Vastaavasti harvempi ulkomaalaistaustaisista kuin suomalaistaustaisista toimi opettajina tai opetusalan erityisasiantuntijoina, liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijoina taikka lainopillisen, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijoina (mm. sosiaalityöntekijät, asianajajat, toimittajat). Terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden – etupäässä lääkäreiden – osuus oli sama niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisilla.
Ulkomaalaistaustaisten parissa palvelutyöntekijöiden (mm. tarjoilijat) ja erityisesti siivoojien ammatit olivat selvästi yleisempiä kuin suomalaistaustaisilla. Yleisempää oli niin ikään työskentely hoivapalvelun työntekijöinä (mm. lähihoitajat), rakennustyöntekijöinä ja kuljetustyöntekijöinä.
Taulukossa 1 kuvataan 20–64-vuotiaiden työllisten yleisimpiä ammatteja ammattiluokituksen 2-numerotasolla syntyperän ja sukupuolen mukaan.
| Suomalaistaustaiset naiset | % | Ulkomaalaistaustaiset naiset | % |
|---|---|---|---|
| Terveydenhoidon ja hoivapalvelun työntekijät | 13 | Terveydenhoidon ja hoivapalvelun työntekijät | 16 |
| Opettaja tai opetusalan erityisasiantuntijat | 9 | Siivoojat | 12 |
| Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat | 8 | Palvelutyöntekijät | 9 |
| Terveydenhuollon asiantuntijat | 8 | Myyjät ja kauppiaat | 7 |
| Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat | 8 | Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat | 6 |
| Myyjät ja kauppiaat | 7 | Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat | 5 |
| Terveydenhuollon asiantuntijat | 5 | ||
| Suomalaistaustaiset miehet | % | Ulkomaalaistaustaiset miehet | % |
| Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat | 9 | Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat | 11 |
| Kuljetustyöntekijät | 8 | Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat | 10 |
| Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat | 7 | Kuljetustyöntekijät | 9 |
| Rakennustyöntekijät | 7 | Rakennustyöntekijät | 9 |
| Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat | 6 | Palvelutyöntekijät | 8 |
| Konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat ja korjaajat | 6 | Konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat ja korjaajat | 6 |
| Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat | 6 |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat työskentelevät useammin niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa kuin suomalaistaustaiset työlliset: niin määrä- kuin osa-aikaisten työsuhteiden, vuokratyön kuin nollatuntisopimusten osuus on suurempi ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla (Leskinen & Hannula 2023, Sutela 2023). (Taulukko 2.)
TAULUKKO 2. Erilaisten työsuhteiden osuus palkansaajista syntyperän mukaan, 20–64-vuotiaat
| 20–64-vuotiaat | Suomalaistaustaiset | Ulkomaalaistaustaiset |
|---|---|---|
| Määräaikaisten osuus palkansaajista | 13 % | 21 % |
| Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä | 15 % | 17 % |
| Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista | 2 % | 6 % |
| Nollatuntisopimusten osuus palkansaajista | 4 % | 6 % |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Muutokset työsuhteiden tyypissä vuosien 2016 ja 2023 välillä ovat pieniä, mutta erisuuntaisia eri ryhmissä. Suomalaista syntyperää olevilla osa-aikatyö on pikemminkin hieman yleistynyt, mutta ulkomaista syntyperää olevilla hieman vähentynyt. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on suomalaistaustaisilla palkansaajilla vastaavana aikana taas pikemminkin hieman vähentynyt ja ulkomaalaistaustaisilla kasvanut – mutta kaiken kaikkiaan muutokset eivät ole suuria.
Vaikka ero osa-aikatyön yleisyydessä ei ole ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten välillä suuren suuri, syyt osa-aikatyön tekemiseen ovat ryhmissä erilaisia.
Ulkomaalaistaustaisille osa-aikatyötä tekeville yleisin syy osa-aikaiseen työskentelyyn on se, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla (44 % vuonna 2023). Suomalaistaustaisista kokoaikatyön puutteen nimesi syyksi alle neljännes (24 %).
Suomalaistaustaisilla yleisin syy (29 %) osa-aikaiseen työskentelyyn oli vuonna 2023 oma halu: osa-aikatyön taustalla olivat esimerkiksi henkilökohtaiset syyt tai perhesyyt. Vastaava osuus ulkomaista syntyperää olevilla oli 18 prosenttia. Myös terveydelliset syyt olivat yleisemmin osa-aikatyön taustalla suomalaistaustaisilla kuin ulkomaalaistaustaisilla. Osa-aikatyön teko opiskelujen tai lastenhoidon vuoksi on sen sijaan jotakuinkin yhtä yleistä molemmissa ryhmissä.
Tietyissä tapauksissa osa-aikatyö voi yhdistyä heikkoon työmarkkina-asemaan ja pieniin tuloihin. Joissakin toisissa tapauksissa osa-aikainen työskentely voi päinvastoin olla merkki kotitalouden hyvästä taloudellisesta tilanteesta, joka sallii ainakin yhden jäsenen osa-aikaisen työskentelyn.
Osa-aikatyössä mielenkiintoista onkin se, että useassa EU-maassa maan ulkopuolella syntyneet työlliset tekevät osa-aikatyötä vähemmän kuin maassa syntyneet työlliset (Eurostat 2023). Vuonna 2023 tilanne oli tällainen esimerkiksi Alankomaissa, Itävallassa, Luxemburgissa ja Irlannissa. Näissä maissa naisten osa-aikatyö on yleistä ja yhdistyy useammin työn ja perheen yhteensovittamiseen kuin Suomessa, mikä osaltaan vaikuttaa osa-aikatyön yleisyyteen kyseisten maiden kotoperäisen väestön keskuudessa.
Kaiken kaikkiaan EU-maiden keskiarvo näyttää osa-aikatyön olevan kuitenkin yleisempää ulkomailla syntyneille (22,1 %) kuin kohdemaassa syntyneille (16,1 %) työllisille. Myös määräaikaiset työsuhteet olivat lähes kaikissa muissa EU-maissa yleisempiä ulkomailla syntyneille (EU:n keskiarvo 18,1 %) kuin tilastoinnin kohteena olevassa maassa syntyneille palkansaajille (12,1 %).
Ulkomaalaistaustaisten vuokratyön sekä määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden yleisyyden voisi ajatella Suomessa liittyvän ainakin osittain suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten erilaiseen toimiala- ja ammattirakenteeseen: ulkomaalaistaustaiset työllistyvät useammin esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoimialalle sekä hallinto- ja tukitoimintoihin, joissa epätyypilliset työsuhteet ovat yleisiä.
Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, koska eroja on toimialojen sisälläkin. Esimerkiksi koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan töissä ulkomaalaistaustaiset ovat huomattavasti useammin määräaikaisessa työsuhteessa kuin suomalaistaustaiset.
Ulkomaalaistaustaiset myös kokevat olevansa suomalaistaustaisia useammin työssä, joka on vaativuudeltaan alle heidän osaamistasonsa ja joka ei vastaa heidän koulutustaan. Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja voi esimerkiksi päätyä siivoamaan. (Baumgartner 2023.) Toisin sanoen ulkomaalaistausta voi olla välillisesti yhteydessä työsuhteen epätyypillisyyteen esimerkiksi silloin, jos palvelualoille on työllistytty juuri siksi, ettei omaa alaa tai osaamistasoa vastaavaa työtä ole löytynyt.
Työnteon epätyypillisyys ei koske Suomessa vain ulkomaalaistaustaisten työsuhteita. Ulkomaalaistaustaisia työskentelee suhteessa hieman suomalaistaustaisia enemmän myös kevytyrittäjinä (Raijas 2023) tai alustavälitteisessä työssä. Digitaalisten alustojen kautta työskentelevillä ulkomaalaistaustaisilla syy alustatyöhön on suomalaistaustaisia useammin se, ettei muuta työtä ole löytynyt (Pärnänen 2023).
Toisaalta 20–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten työllisten välillä ei ole kovin suurta eroa siinä, kuinka moni toimii ylipäänsä yrittäjinä. Vuonna 2016 yrittäjien osuus työllisistä oli molemmissa ryhmissä 12 prosenttia. Vuonna 2023 yrittäjien osuus oli ulkomaalaistaustaisilla kuitenkin pikemminkin noussut (13 %) ja suomalaistaustaisilla ennemminkin laskenut (11 %).
Suomen tilanne poikkeaa tässä suhteessa useimmista EU-maista: suurimmassa osassa niistä yrittäjyys on yleisempää kotoperäiselle kuin ulkomaalaistaustaiselle väestölle. EU:n keskiarvon mukaan 20–64-vuotiaista kohdemaassa syntyneistä työllisistä 13,6 prosenttia oli yrittäjiä vuonna 2023, kun ulkomailla syntyneillä vastaava osuus oli 11,3 prosenttia. Ero ei toisin sanoen ole suuri EU-keskiarvossakaan, mutta joka tapauksessa täysin päinvastainen kuin Suomessa.
Yrittäjien rakenteessa on jossain määrin eroa syntyperän mukaan. Kun suomalaistaustaisista yrittäjistä 18 prosenttia oli maatalousyrittäjiä vuonna 2023, ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä tämä päti vain äärimmäisen harvaan. Työnantajayrittäjien osuus oli molemmissa ryhmissä sama, 26 prosenttia kaikista yrittäjistä. Ulkomaalaistaustaiset työskentelivät suomalaisyrittäjiä useammin yksinyrittäjinä, ammatinharjoittajina, freelancereina tai apurahansaajina (71 % vs. 54 %). Yrittäjäperheenjäsenten osuus jäi molemmissa ryhmissä pariin prosenttiin.
Suomalaistaustaisille yrittäjille oli ulkomaalaistaustaisia selvästi yleisempää harjoittaa yritystoimintaa paitsi maa- ja metsätaloudessa, myös ammatillisen, teknisen ja tieteellisen toiminnan (M) parissa. Ulkomaalaistaustaisten pyörittivät yritystoimintaansa suomalaistaustaisia selvästi yleisemmin kuljetuksen ja varastoinnin (H), majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (N) toimialoilla. Näillä toimialoilla toimi yhteensä lähes 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus jäi alle kymmenen prosentin.
Suomalainen työelämä ja työpaikat jatkavat monimuotoistumistaan. Siinä missä muutama vuosikymmen sitten paikkakunnan ensimmäisen pizzerian perustanut yrittäjä saattoi olla ainoa ulkomaalaistaustainen kymmenien kilometrien säteellä, tänä päivänä ulkomaalaistaustaisia työskentelee käytännössä kaikilla toimialoilla ja kaikenlaisissa ammateissa ympäri Suomen. Vuonna 2023 lähes joka kymmenes 20–64-vuotias työllinen tai ainakin hänen vanhempansa olivat syntyneet muualla kuin Suomessa.
Olen tässä artikkelissa tarkastellut ulkomaalaistaustaisia yhtenä ryhmänä ottamatta huomioon taustamaata tai maahantulon syytä. Esitetyt toimiala- ja ammattirakennetarkastelut kertovat kuitenkin nekin osaltaan siitä, että ulkomaalaistaustaiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä Suomen työmarkkinoilla.
Samalla kun ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on viime vuosina kasvanut, muutoksia on tapahtunut myös heidän ammatti- ja toimialarakenteessaan. Vuonna 2023 ulkomaalaiset työskentelivät useammin erityisasiantuntijoina ja harvemmin työntekijäammateissa kuin vuonna 2016. IT-ala on noussut yhdeksi keskeisistä ulkomaalaistaustaisten työllistäjistä.
Viime vuosien työllisyyskasvu Suomessa on liittynyt ennen kaikkea ulkomaalaistaustaisten työllisten määrän lisääntymiseen. Työllisyyden kehityksestä kertoo tarkemmin Tarja Baumgartnerin artikkeli. Mitä isommasta joukosta alkaa olla kyse, sitä olennaisempaa on työmarkkinoiden – ja koko yhteiskunnan – toimivuuden kannalta, että seurataan myös ulkomaalaistaustaisten työllisyyden laadun eikä pelkästään työllisyysasteiden kehitystä.
Hanna Sutela on erikoistutkija Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.
Lähteitä
Baumgartner, Tarja 2024. Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi vuonna 2023. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Baumgartner, Tarja 2023. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Baumgartner, Tarja & Raijas, Meri 2023. Maahanmuuttajanaisten työllisyys parani. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Eurostat 2023. Foreign-born people and their descendants - labour market conditions.
Leskinen, Tatu & Hannula, Ulla 2023. Entistä useampi tekee vuokratyötä – työntekijöistä kolmasosa nuoria ja neljäsosa ulkomaalaistaustaisia. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Myrskylä, Pekka 2023. Maahanmuuttajat paikkaavat Suomen työllisyysvajetta. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Pasila, Aura & Sutela, Hanna 2019. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Pärnänen, Anna 2023. Alustatyö on yhä vähäistä mutta ulkomaalaistaustaisten keskuudessa suosittua. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Raijas, Meri 2023. Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla – paljon nuoria miehiä, viidennes ulkomaalaisia. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Sutela, Hanna 2023. Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa yli EU-keskitason – työmarkkina-asema heikompi kuin suomalaistaustaisilla. Tieto&trendit, Tilastokeskus.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste laski hieman vuonna 2023 pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Siitä huolimatta ulkomaalaistaustaisia työllisiä oli enemmän kuin aiempina vuosina.
Ikääntyneiden työllisyysasteet olivat Suomessa 1990-luvun laman jäljiltä roimasti heikommat kuin muissa Pohjoismaissa. Sittemmin olemme peitonneet kirimisvauhdillamme muut ylivoimaisesti.
Työvoimatutkimuksen mukaan sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään ollen reilut viisi prosenttia vuonna 2023. Sivutyön tekijät ovat tyypillisesti yrittäjiä ja työskentelevät päätyössään tavallista useammin osa-aikaisesti. Viime vuonna 80 prosenttia sivutyötä tehneistä toimi yksityisellä sektorilla.
Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyysasteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansainvälisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalaistaustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.
Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.
Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoimatutkimuksen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä.
Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alustatyöntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan.
Naisten töihin patistelun sijaan pitäisi kantaa huolta siitä, miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta kasvanut ikähaitarin keskimmäisissä ikäryhmissä.
