Bruttokansantuotetta kritisoidaan usein siitä, että se mittaa taloudellista toimintaa mutta jättää huomioimatta monia muita ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. BKT on yksi seuratuimpia talouden mittareita ja moni talous- ja rahapolitiikan päätös nojaa siihen ja sen kasvulukuihin. Ei ihme, sillä BKT tuotetaan lähes yhdenmukaisesti kaikkialla maailmassa.

Silti bruttokansantuote on vain yksi luku ja tulisikin ottaa juuri sellaisena. Yhteen lukuun on mahdotonta tiivistää kaikkea tietoa. BKT mittaa talouden tuotannollista toimintaa, ja sen ulkopuolelle jää monia tekijöitä, jotka tekevät meidän ihmisten elämästä hyvää.

Bruttokansantuote on yksi pääindikaattoreista kokonaisuudessa, jota kutsutaan kansantalouden tilinpidoksi. Kansantalouden tilinpito puolestaan on joukko tietoa eli tilejä, jotka kuvaavat yhden maan tilinpäätöstä, yksinkertaistaen sen tuloslaskelmaa, rahoituslaskelmaa ja tasetta.

Kansantalouden tilinpidon tilien isosta tietomassasta voi täydentää kuvaansa yksittäisen maan pärjäämisestä tärkeän pääindikaattorin BKT:n antaman tiivistyksen lisäksi. Eihän yrityksen liikevoittokaan kerro kaikkea yrityksestä, vaan rinnalle kannattaa ottaa monia muita tietoja tilinpäätöksestä, joista voidaan päätellä yrityksen menestystä ja vaikkapa sen tulevaisuudennäkymiä.

Kansantalouden tilinpidon kehikko antaa järjestelmällisen ja monipuolisen kuvan taloudesta, eikä vain sen kehityksestä vaan myös rakenteista. Perustana on umpeen menevä tilikehikko, jonka avulla voi tuotannon lisäksi tarkastella esimerkiksi tuloja ja tulonjakoa eri sektoreiden näkökulmasta. Tai voi miettiä eri sektoreiden rahoitusvarojen ja -velkojen jakautumista tai muutosta. Tai miten taloutemme kehittyy suhteessa ulkomaihin.

Peruskehikon ympärille on rakennettu myös täydentäviä kokonaisuuksia, jotka syventävät tietoa vaikkapa kotitalouksien tuotannosta. Koska ympäristöarvot ovat viime vuosina korostuneet, kannattaa tällaisena täydentävänä kokonaisuutena tuoda esiin ympäristötilinpito, joka linkittää ympäristötietoa talouden käsitteisiin.

Vaikka BKT ja kansantalouden tilinpito nyt jo kuvaavat taloudellista aktiviteettia laajasti, pitää senkin ohjeistusta uudistaa aika ajoin. BKT:n suuri merkitys taloudellisen toimeliaisuuden mittarina luo painetta tuoda siihen elementtejä, joissa huomioidaan laajemmin myös hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä teemoja.

Uudistusprosessi on hidas, koska järjestelmää käyttävät lähes kaikki maailman maat ja muutokset halutaan viedä läpi laajassa yhteisymmärryksessä.

YK:n suositus EU-asetuksen kautta käyttöön 2030

Kansantalouden tilinpidon kokonaisuus perustuu YK:n alaiseen suositukseen System of National Accounts. SNA julkistettiin ensimmäisen kerran 1953, minkä jälkeen sitä on päivitetty noin 15–20 vuoden välein.

Uusin versio System of National Accounts 2025 hyväksyttiin keväällä 2025 YK:n Tilastokomission istunnossa, johon Suomikin osallistui. Maat voivat itse valita, milloin ottavat sen käyttöön, mutta YK tähtää siihen että se olisi laajasti käytössä jo vuonna 2030.

EU:ssa kansantalouden tilinpito on omassa erityisasemassaan, koska sillä on useita hallinnollisia käyttötarkoituksia. Sen perusteella määritetään esimerkiksi EU-maiden jäsenmaksuja ja arvioidaan julkisen talouden kestävyyttä. Näistä syistä johtuen kansantalouden tilinpidon laadintakehikosta on EU:ssa säädetty asetuksella, joka suoraan sitoo jäsenmaita. Tätä eurooppalaista versiota kutsutaan ESA:ksi, sen voimassa oleva versio on nimeltään European system of accounts - ESA 2010.

YK:n uuden SNA:n myötä on syytä tuoda siinä olevat uudet elementit eurooppalaiseen asetukseen. Tämä työ on käynnissä asiantuntijatasolla. Eurostat tähtää siihen, että komission esitys uudeksi asetukseksi annettaisiin vuoden 2026 loppuun mennessä, minkä jälkeen se etenee EU:n normaalin lainsäädäntöjärjestyksen mukaan neuvoston ja EU-parlamentin käsittelyyn.

Tämänhetkisen tiedon mukaan tähdätään siihen, että EU maat ottaisivat käyttöön uuden tilinpitokehikon pääasiallisilta osiltaan syksyllä 2030.

Luonnonvarojen ehtyminen mukaan

Bruttokansantuotteen pitää tietenkin kuvata vallitsevaa todellisuutta, joten uudistuksen fokuksessa on monia teemoja, joista BKT:ta on joko kritisoitu tai jotka ovat kokonaan uusia taloudellisia ilmiöitä.

Nostamme ensin melko tilastotekniseltä kuulostavan tavoitteen SNA:ssa. Uudessa SNA:ssa halutaan korostaa nettokäsitteiden merkitystä; nettokansantuote halutaan nostaa bruttokansantuotteen rinnalle keskeisenä indikaattorina. Tämä tarkoittaa sitä, että laskelmissa huomioidaan myös pääoman kuluminen.

Käytännössä nettokansantuote huomioi investoinneista kertyneen kiinteän pääoman kulumisen samoin kuin yritysten tilinpäätöksessä huomioidaan poistot. Onhan olennaista esimerkiksi ymmärtää, investoimmeko enemmän vai vähemmän kuin mitä käytössä oleva pääoma kuluu.

Nettokansantuote on jo pitkään ollut osa kokonaisuutta, mutta se on huomattavasti haastavampi tuottaa kuin bruttokansantuote, minkä vuoksi se ei ole vakiintunut pääindikaattoriksi, jota seurataan.

Hyvin paljon BKT:ta on kritisoitu siitä, että se ei huomioi, miten luontoa ja luonnonvaroja käytetään tuotannossa. Tähän teemaan uusi SNA pyrkii vastaamaan tuomalla luonnonvarat entistä laajemmin osaksi kokonaisuutta ja lisäämällä uusia ilmiöitä luokituksiin, tästä esimerkkinä uusiutuvat energiavarat. Luonnonvarat siis näkyvät selkeämmin maan kokonaisvarallisuudessa. Pääindikaattoreihin ne vaikuttavat em. nettokäsitteen kautta.

Jatkossa luonnonvarojen ehtyminen huomioidaan samaan tapaan kuin kiinteän pääoman kuluminen ja se vaikuttaa nettokansantuotteeseen. Nettokäsitteen vakiintuminen bruttokansantuotteen rinnalle avartaisi kuvaa talouden kehityksestä.

Hyvinvointi huomioon jakaumatilien kautta

Yksi tärkeimmistä BKT:n kritiikin kohteista liittyy sen kykyyn mitata hyvinvointia. BKT mittaa taloudellista tuotantoa eikä siksi ole paras hyvinvoinnin mittari.

Toki BKT:n kasvu usein tuo hyvinvointia joillekin, mutta kenelle?

Uusi SNA tuo tähän haasteeseen lisätietoa jakaumatilien kautta. Näillä tileillä tuodaan kansantalouden tilinpitoon tärkeää lisätietoa tulojen, kulutuksen ja varallisuuden jakautumisesta eri tyyppisille kotitalouksille.

Entä kryptovarat?

Sen jälkeen kun edellinen YK:n suositus (SNA 2008) otettiin käyttöön on rahoitusmarkkinoilla tapahtunut erityisen paljon. Ehkä merkittävin ihan uudenlainen innovaatio ovat kryptovarat. Moni tuntee niistä ainakin Bitcoinin.

Rahoitusvarat ovat tässä tilinpidon kehikossa siitä erityisiä, että jokaisella rahoitussaatavalla pitää olla velallistaho. Talletustilillä se on pankki, jossa varat ovat tai osakkeiden osalta se yritys, joka on osakkeet laskenut liikkeelle.

Kryptot ovat osin tämän suhteen ongelmallisia. Ne kryptovarat, joille on määritelty velallistaho, ovat tilikehikossa tavanomaiseen tapaan rahoitussaatavia – ja velkoja. Ne kryptovarat, joissa tällaista velallistahoa ei ole kirjataan tilinpidon reaalivarojen luokkaan.. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi Bitcoinin kaltaiset kryptot. Samaisesta luokasta löytyy esimerkiksi tietyt rajalliset lisenssit tai vaikkapa liikearvo (goodwill).

Tämä luokittelu oli pitkien ja haastavien keskustelujen kohteena SNA:n hyväksymisen loppumetreille saakka. Näin luokiteltujen kryptojen varmistuspalvelujen käyttö (validation) kasvattaa BKT:ta.

Tässä vähän raapaisimme tulevia muutoksia joidenkin esimerkkien kautta. Muitakin on tulossa, esimerkiksi digitaalisen datan lisääminen osaksi käytössämme olevaa pääomaa.

Miten muutokset vaikuttavat lukuihin?

Paljonko nämä muutokset vaikuttavat BKT:hen tai muihin tärkeisiin mittareihin, joita kansantalouden tilinpidosta saamme? Vaikkapa julkisyhteisöjen alijäämään?

Vielä tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, mutta esimerkiksi yllä lyhyesti mainittu digitaalinen data todennäköisesti nostaa BKT:n tasoa.

Tilastontekijää uudistus paitsi innostaa myös hieman huolettaa. Monet uudet ilmiöt ovat vaikeasti mitattavia ja ne tuovat lisää laskentamalleilla tuotettuja elementtejä näihin tärkeisiin mittareihin. Mikäli mallit ja erityisesti niiden parametrit eivät ole eri maissa tarpeeksi samanlaisia, voi tietojen vertailukelpoisuus kärsiä merkittävästi.

Toisaalta mallien pitäisi tavoittaa maiden rakenteellinen erilaisuus. Siksi tarvitaan vielä mittava määrä koelaskelmia, joita mekin Tilastokeskuksessa suunnittelemme tekevämme tulevan vuoden aikana.

Tilastokeskus uudistaa parhaillaan kansantalouden tilinpidon laadintaa varten rakennettua tietojärjestelmäänsä. Tarkoituksena on tuottaa kansantalouden tilinpito entistä tehokkaammin ja automaattisemmin. Lisäksi halutaan joustavuutta, jotta muuttuvan maailman tarpeet saataisiin nopeammin mukaan. Kyseessä on mittava investointi, johon myös valtiovarainministeriö on panostanut. Uuden ESA:n mukaiset tiedot on tarkoitus julkistaa uudistuneen tietojärjestelmän avulla.

Tämänhetkisen tiedon mukaan EU:ssa on tarkoitus ottaa uudet kansantalouden tilinpitokehikon kokonaisuudet käyttöön tärkeimmiltä osiltaan syksyllä 2030. Siihen mennessä Tilastokeskuksenkin on ratkottava, kuinka saadaan implementoitua kaikki SNA:n mukanaan tuomat uutuudet ja etsittävä niille uusia lähdeaineistoja. Luvassa on varmasti lisää kirjoituksia, kun uudistus etenee.

Kirjoittajat työskentelevät kansantalouden tilinpidossa kehittämispäällikköinä.