Artikkelissa "Kinkkiset tilastokysymykset 1. Miksi tilasto vastaa minulle niin koukeroisesti?" taustoitamme syitä sille, miksei vastausta omaan tilastokysymykseen tunnu joskus millään irtoavan. Ainakaan helposti.

Voit olla yhteydessä tietopalveluumme, jos jokin tilastokysymys askarruttaa eikä mikään haku tunnu vievän oikeaan osoitteeseen.

Moneen tilastokysymykseen löytyy vastaus StatFin-tietokannasta. Löytyy, jos tietää, mistä taulukosta ja miten. Pyrimme poimimaan tietokantataulukoista sivustollemme valmiiksi kaikki olennaisimmat avainluvut, indikaattorit ja valmiskuviot. Voit lukea lisää aiheesta: Tilastoista ihan kaikille ja kaikkialle.

Missä on elinkustannusindeksin taulukko?

Elinkustannusindeksin ”se taulukko” tuntui pakenevan etsijöiltään siinä yhteydessä, kun elinkustannusindeksi lakkautettiin omana tilastonaan vuonna 2007. Elinkustannusindeksin tiedot julkistetaan kuluttajahintaindeksin yhteydessä.

Elinkustannusindeksi 1951:10=100 on taulukko, jota moni käyttää muun muassa vuokran hinnan tarkistukseen. Jos vuokrasopimuksesi on sidottu elinkustannusindeksiin, voit hyödyntää muutoksen laskuun ohjetta ”Vuokran tarkistaminen elinkustannusindeksillä”.

Yksi oikopolku elinkustannusindeksiin avautuu Tilastokeskuksen etusivun avainluvusta.

Missä ihmeessä on Vaasan asukasluku?

Luulisi, että kuntien asukasmäärät olisivat ihan tilastojen peruskauraa. Asukkaat muuttuvat tilastokielessä kuitenkin väeksi ja väestöksi, jonka määrää tilastoidaan sekä väestörakennetilastossa että väestön ennakkotilastossa.

Virallinen, vuoden lopun tilannetta kuvaava väkiluku laaditaan väestörakennetilastossa. Tämä Tilastokeskuksen etusivulta löytyvä avainluku johdattaa väestörakennetilaston sivulle, josta sama tieto löytyy myös kunnittain. Kuvion vasemmassa yläkulmassa voit hyödyntää aluehakua ja kirjoittaa siihen Vaasa, minkä jälkeen klikkaa HAE.

Liikuttamalla hiirtä kuvion päällä saat kunkin vuoden ja väkiluvun näkyviin tietolaatikkoon. Kuvioiden oikean yläkulman hampurilaisvalikosta pääset lataamaan tiedot esimerkiksi Exceliin.

Kunkin kuukauden lopun väkimäärää kuvaa sen sijaan väestön ennakkotilasto, jonka tietoja on koottu tilaston sivun lisäksi myös väkilukuindikaattoriin. Väestönmuutokset kuukausittain -tietokantataulukosta saat koko maan tasoisia tietoja vuodesta 1990 alkaen myös vaikkapa maahan- ja maastamuutoista.

Väestöä kuvaavia tilastoja on useita. Maalaisjärjellä päättelemällä voi olla vaikea löytää hakemaansa tietoa oikeasta tilastosta. Idean asteella onkin luoda teemasivusto, joka kokoaa väkilukutietoa eri tilastoista ja eri tulokulmista yhteen. Jos sinulla on vinkkejä ja palautetta aiheesta, niin kuulemme mielellämme!

Missä on tietoa ajankäytöstä – ja miksi se on niin vanhaa?

Tietoa ihmisten ajankäytön jakautumisesta ei saada rekistereistä, vaan tieto täytyy kerätä kysymällä. Ajankäyttötutkimus onkin valtava ponnistus, joka toteutetaan kymmenen vuoden välein. Viimeisimmässä tutkimuksessa vuonna 2021 vastaajat pitivät tarkkaa ajankäyttöpäiväkirjaa kahden päivän ajan.

Vaikka tieto on vuodelta 2021, se on edelleen laadukkainta saatavilla olevaa tietoa aiheesta.

Kyselytutkimukseen pohjautuvat tilastot eivät aina taivu ketterästi tietokantataulukkomuotoon. Siksi esimerkiksi tiedot ajankäytöstä löytyvät omasta taulukkopalvelustaan Excel-tietoina. Taulukoissa on paljon mielenkiintoista sisältöä esimerkiksi yhteiskunnallisesta ja kulttuuriosallistumisesta sekä medioiden kulutuksesta.

Millä kertoa kuukausitulot, jotta saan vuositulot?

Palkat kiinnostavat aina. Palkkatietoja on tarjolla palkkarakennetilastossa ja ansiotasoindeksissä. Ansiotasoindeksi mittaa ansioiden muutoksia, mutta siitä löytyy myös ”sivutuotteena” kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioiden tuorein tieto. Palkkarakennetilasto kertoo palkkojen tason.

Erona palkkarakenteen ja ansiotasoindeksin ansiokäsitteissä on myös se, että palkkarakennetilaston ansiokäsite ei sisällä tulospalkkiota. Ansiotasoindeksi puolestaan ei sisällä ylitöitä. Kokeellinen tilasto tulorekisterin palkat ja palkkiot sisältää nämä molemmat. Kokeellisessa tilastossa on mukana myös osa-aikaista työtä tekevien tiedot.

Tilastojen palkat kuvaavat kuukausiansioita. Vuosiansioista ei ole laadittu omaa tilastoa tai tietokantataulukkoa. Vuosiansioiden laskemiseksi kuukausiansiot tavataan kertoa 12,5:llä, sillä kuukausipalkkatieto ei sisällä lomarahoja.

Ihmettelyn aiheena on monesti myös se, kuvaako tilastosta löytyvä palkkatieto brutto- vai nettopalkkaa. Yksinkertainen vastaus tähän on brutto. Tiedot kuvaavat palkan määrää ennen vähennyksiä, kuten veroja.

Paljonko on bruttokansantuote per asukas?

Tilastokeskuksen tietopalvelulle on kertynyt kattavasti näppituntumaa siitä, mitä kansalaiset etsivät ja haluavat tietää. Nämä kansalaiskysymykset ovat arvokkaita lähteitä, kun lisäämme tietoja verkkosivustollemme.

Yksi usein kysytty tieto on ollut bruttokansantuote asukasta kohden. Enää tietoa ei tarvitse kaivella tietokantataulukosta, vaan se on lisätty avainluvuksi bruttokansantuotteen muutoksen rinnalle.

Miten lasken metsäteollisuuden arvonlisäyksen osuuden koko arvonlisäyksestä?

Jos jonkin tietyn toimialan osuus Suomen koko arvonlisäyksestä kiinnostaa, niin siihen löytyy poimimalla ja prosenttilaskulla vastaus tietokantataulukosta 123h -- Tulot ja tuotanto sektoreittain ja toimialoittain, vuosittain.

Valitse näin:

Tiedot: Käyvin hinnoin, miljoona euroa

Sektori: Älä valitse mitään

Taloustoimi: B1GPH Bruttoarvon lisäys perushintaan

Toimiala: Yhteensä ja haluamasi toimiala, vaikkapa 16–17 metsäteollisuus (useamman valinta Ctrl-näppäin pohjassa)

Vuosi: Yksi tai useampi vuosi

Valitse ”Näytä taulukko” ja laske prosenttilaskulla metsäteollisuuden osuus yhteensä-luvusta. Vuoden 2024 ennakkotiedon mukaan osuus oli noin 1,5 prosenttia. Tarkemmin määriteltynä saatu luku on metsäteollisuuden toimialan arvonlisäyksen osuus kyseisen vuoden arvonlisäyksestä, ei koko bruttokansantuotteesta.

Toimialan arvonlisäyksen osuus koko talouden arvonlisäyksestä vastaa toimialan osuutta käypähintaisesta bruttokansantuotteesta, koska käypähintainen bruttokansantuote muodostuu toimialojen arvonlisäyksistä täydennettynä tuotannon veroilla ja tuilla.

Mistä löytyvät yritysten määrät?

Luulisi, että yritys olisi ihan selkeä käsite ja yritysten määrä helposti laskettavissa. Yrityksellä voi olla kuitenkin useita toimipaikkoja ja lisäksi yrityksiä syntyy ja lopettaa eri syistä. Yrityksiä kuvaavia tilastoja onkin useita.

Kun etsit tietoa yritysten määristä koko maassa tietyllä toimialalla, löydät tiedon tietokantataulukosta 13w3 - Yritykset toimialoittain (oikeudellinen yksikkö). Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto sisältää tietoja yritysten lukumäärien lisäksi myös henkilöstöstä ja taloudesta.

Jos pohdit vaikkapa yrityksen perustamista, niin oman alueesi tietyn toimialan yritysten toimipaikkojen määriä kannattaa hakea alueellisesta yritystoimintatilastosta. Yritysten toimipaikkatietoja toimialan mukaan maakunnittain -kuviosta voi porautua suoraan tietokantaan, josta voi valita kuvion esittämiä toimialatasoja tarkempiakin tietoja.

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ja muut yritysten elinkaarta kuvaavat tiedot löydät tilastosta yritysdemografia. Konkursseja sen sijaan tilastoi konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilasto.

Rakennetilastoista hyvä lähteä liikkeelle

Kun vielä hahmottelet tilastokysymystäsi tai jos hakutoiminto ei tunnu johdattavan oikean tilastosaaliin ääreen, voi yksinkertaisena vinkkinä antaa seuraavan: tutki ensin tilastoja, joiden nimen lopussa on sana rakenne. Jo mainittujen lisäksi tällainen on väestön koulutusrakenne. Näissä tilastoissa on yleensä laaja kattaus aiheen tietoja.

Tilastokeskuksen verkkopalvelu on pullollaan tietoa, ja lisää kertyy jatkuvasti. Onneksi haku ja tekoäly kehittyvät etsijöinä, eikä oikean tiedon löytymistä varten tarvitse salapoliisin taitoja. Kun tietää, mitä tietoa etsii, on jo pitkällä.

Kirjoittaja työskentelee verkkopalveluasiantuntijana Tilastokeskuksen verkkotoimituksessa.