”Minne olette piilottaneet tiedon keskipalkasta?” ”Miten voi olla niin vaikeaa löytää Vaasan asukasluku?” ”Missä on se vuokrankorotusindeksi?”

Tilastokeskuksen tietopalvelu vastaa monenkirjaviin kinkkisiin tilastokysymyksiin. Missä, miten ja miksi? Kun akuutti tietotarve iskee, voi etsijä löytää itsensä myös uusien kysymysten ääreltä.

Tilastokeskuksen verkkopalvelulla on 30-vuotinen historia. Ensimmäiset Tilastokeskuksen verkkosivut julkaistiin 8.2.1995. Tilastotiedon esittäminen sivustolla on rakentunut vuosien saatossa erilaisten teknisten ja inhimillisten ratkaisujen myötä. Verkkopalvelumme on tälläkin hetkellä muutoksissa, kun jäsennämme tietoa uudella tavalla.

Pyrin tässä ja artikkelissa "Kinkkiset tilastokysymykset 2. Tartu tilastonmetsästäjän täsmätärppehin" vastaamaan muutamaan yleisimpään kinkkiseen tilastokysymykseen. Samalla pyrin taustoittamaan niin sanotun kohtaanto-ongelman juurisyitä: miksi Tilastokeskuksen sivuilta ei tunnu, ainakaan helposti, löytyvän vastausta juuri minun tilastokysymykseeni?

Suureen osaan kysymyksistä löytyy kyllä vastaus. Vastauksen etsiminen voi kuitenkin vaatia kärsivällisyyttä ja alkuperäisen kysymyksenkin uudelleen määrittelyä. Joskus voi olla yksinkertaisinta pirauttaa suoraan tietopalveluun.

Tarkka tilastokieli eroaa yleiskielestä

Elämme jatkuvan tietotulvan aikaa: palautetta kysytään joka paikassa, uutisia virtaa yhtenään ja viihdelehtien gallupit paljastavat, mitä mieltä olemme mistäkin. Saattaa tuntua siltä, että tietoa on tarjolla ihan kaikista maailman asioista.

Mutta mihin suunnata, kun tarvitset virallista, luotettavaa tietoa? Tilastotiedon tarve saattaa syntyä yhtäkkiä. Voi olla, että tarvitset taulukkoa kouluun, kuviota työpaikan raporttiin tai analyysiä puheeseen kunnanvaltuustossa. Voi tuntua vaikealta muotoilla omaa tietotarvetta kysymykseksi, saati löytää siihen oikea tilasto ja siitä tiivistynyt vastaus. Mikä edes on tilasto?

Tilastot julkistetaan tietokantataulukoihin, tilastokuvioihin ja -taulukoihin sekä analyysinä Tilastokeskuksen sivuilla. Käyttämämme kieli voi kuulostaa byrokraattiselta ja kömpelöltä: ”Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi…” Yleiskielessä puhutaan asukasluvusta, kun Tilastokeskus tarjoaa väkilukua. Miten voisi tietää, että sinkkutalous on lähinnä ”asuntokunta, jonka koko on 1 henkilö”?

Tilastojen tekemistä ohjaavat monet kansainväliset säädökset ja viralliset ohjeet, jotka synnyttävät helposti monimutkaisia ilmauksia. Tilastokieliset tekstit eivät aina vastaa suoraan yleiskieliseen kysymykseen. Tiettyjä ilmauksia perustellaan tarkkuuden vaatimuksilla ja mahdollisten virhepäätelmien ehkäisyllä. Tilastoja julkistetaan virkavastuulla, mikä myös luo painetta pysyä hyvin tarkassa määrittelyssä.

Tunnistamme tässä parantamisen paikan. Pystymme kyllä kirjoittamaan yleistajuisemmin ja selkeämmin tilastoista – ja tähän myös pyrimme. Rinnalla olemme parantaneet verkkosivuston hakutoimintoa, jonka pitäisi helpottaa oikean tietolähteen löytämistä.

Keskus kyllä – mutta ei aivan jokaisen tilaston syntypaikka

Tilastokeskuksen nimi lupaa paljon: tilastojen keskus. Tilastojen tuottaminen on toki pitkälle keskitetty Tilastokeskukseen, mutta Suomessa on muitakin virallisia tilastoja tuottavia organisaatioita, kuten Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Tulli.

Tilastokeskuksen sivuille on koostettu tilastoluetteloita kaikista Suomen virallisista tilastoista, esimerkiksi aiheen mukaan. Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät kuitenkin vain Tilastokeskuksen tuottamat varsinaiset tilastotiedot.

Poikkeuksena tästä ovat Keha-keskuksen työnvälitystilaston tiedot. Nekin julkistetaan Tilastokeskuksen sivuilla. Mutta jos etsit Tilastokeskuksen sivuilta tilastoja vaikkapa lastenhoidon tuista, vie kyseisen tilaston linkki Tilastokeskuksen sivuilta Kelan sivuille.

Tilastoja tuotetaan monesti eri virastojen yhteistyönä. Yhteistyökuvioissa on syntynyt julkaisemisen osalta kompromissiratkaisuja, jotka eivät välttämättä palvele parhaalla mahdollisella tavalla tiedon etsijää. Esimerkiksi tieliikenneonnettomuustietoja julkistetaan Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa, mutta myös erillisissä tietokannoissa, kuten Tieliikenneonnettomuudet-tietokantapalvelussa.

Jos tilastolla on tällaisia erillisiä tietolähteitä, löytyy niihin linkki tilaston sivulta kohdasta ”Tietoja muualla”.

Rekisterit taipuvat tilastoiksi, mutta välillä kankeasti

Suuri osa tilastoista valmistetaan rekisteritiedoista. Eri rekisteritietoja yhdistetään ja jalostetaan tilastotieteellisillä menetelmillä. Rekisterit ovat syntyneet alun perin ihan muihin tietotarpeisiin, kuten verotusta varten. Siksi niiden sisältö ei välttämättä taivu ihanteellisella tavalla tilastomuotoon.

Rekisterin tiedoissa voi olla lisäksi virheitä, puutteita ja sisältömuutoksia, esimerkiksi lain muuttuessa. Tilastojen laadinnassa ja tulkinnassa nämä pyritään toki ottamaan huomioon. Kerromme avoimesti käyttämistämme menetelmistä, muutoksista ja korjauksista jokaisen Tilastokeskuksen tilaston dokumentaatio-osiossa ja erillisillä muutostiedotteilla. Katso esimerkiksi kuluttajahintaindeksin dokumentaatiota ja muutostiedotteita.

Vaikka Suomessa onkin kattavat rekisterit, ei niistäkään ihan kaikkea tietoa löydy. Osa tiedoista joudutaan hankkimaan kyselyillä. Tilastokeskus kysyy tietoja ihmisiltä vain silloin, kun niitä ei ole saatavana julkishallinnon valmiista rekistereistä.

Voit lukea lisää aiheesta: Miten tilastomme syntyvät.

Tiedonnälkä kasvaa herkutellessa

Keräämme ja hyödynnämme Tilastokeskuksessa asiakaspalautetta systemaattisesti useallakin tavalla. Yksi palautekanava on sivuston alalaidassa oleva ”Löysitkö, mitä etsit” -palvelu. Paras kokemus asiakkaiden haasteista on kuitenkin tietopalvelumme asiantuntijoilla.

Tietoa etsitään monesti Googlella tai muilla hakukoneilla, joiden johdattelemana etsijä saattaa päätyä havittelemansa tiedon lähettyville. Mutta ”melkein oikea” ei tietenkään riitä. Jos etsii tilastotietoa, ei aihetta kuvaava käsite tai määritelmä eikä myöskään luokitus anna vastausta kysymykseen.

Palaute osoittaa selvästi, että tiedonnälällä on taipumus kasvaa syödessä. Koko maan väkiluvusta halutaan edetä kuntien väkilukuun ja rekisteröityjen ajoneuvojen tilastosta tarvitaan tieto, moniko autoista oli Bemari. Parannamme jatkuvasti tietojen paketointia, hakutoimintoamme ja loogisia polkuja, joilla edetä. Ja otamme mielellämme palautetta vastaan: kerro, mitä etsit ja miten voimme palvella paremmin.

Rakastamme indeksejä ja katsomme peräpeiliin

Tilastonikkarit kuvaavat asioita mielellään indekseillä. Tavalliselle tiedonkäyttäjälle indeksit eivät välttämättä ole ensisijaisin ja yksinkertaisin tapa jäsentää ympäröivää maailmaa. Indeksit kuvaavat selkeämmin muutoksia, mutta niiden käyttö ja tulkinta voivat olla haastavaa. Artikkeli ”Miksi neliöhinta nousee, mutta hintaindeksi laskee?” auttaa etenkin asuntojen hintaindeksien ymmärtämisessä.

Kun oikea tieto on löytynyt, on monesti seuraavaksi esitetty toive se, että tilastoja voitaisiin tuottaa, ellei reaaliaikaisesti, niin ainakin paljon nykyistä nopeammin. Tähän voimme vastata tyytyväisinä, että tilastojen laadinta onkin nopeutunut. Esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajaa pystytään tuottamaan kuukauden viiveellä uusien menetelmien ansiosta, ja kokeellisilla tilastoilla on kyetty reagoimaan nopeasti syntyneisiin tietotarpeisiin.

Tilastot eivät pyrikään kuvaamaan tai ohjaamaan tätä hetkeä, jossa elämme, vaan ne valottavat menneisyyttämme ja kerryttävät kansakuntamme muistia myös tulevia kansalaisiamme ja tutkijoita varten.

Kirjoittaja työskentelee verkkopalveluasiantuntijana Tilastokeskuksen verkkotoimituksessa.

Artikkelia varten on haastateltu Tilastokeskuksen tietopalvelun asiantuntijaa Katriina Tiaista.

Lisätietoa:

Suomen virallinen tilasto (SVT)

Tuotannon suhdannekuvaaja nyt kuukauden viiveellä – julkaiseminen nopeutui uusilla menetelmillä

Kokeelliset tilastot kehittämisen ytimessä – ripeää reagointia ja uusia avauksia