YK:n pääsihteerin asettama korkean tason työryhmä julkaisi toukokuussa 2026 raportin, jossa ehdotetaan 31 indikaattorista koostuvaa mittaristoa. Tavoitteena on huomioida taloudellisen kasvun lisäksi ympäristö, sosiaalinen kehitys ja inhimillinen hyvinvointi.

Puolet ehdotetuista indikaattoreista ovat jo olemassa olevia SDG-seurantaindikaattoreja ja loput indikaattoreista ovat uusia, kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia tarkemmalla tasolla analysoivia mittareita.

Mittariston indikaattorit kuvaavat neljää osa-aluetta: 1. Perusperiaatteet, 2. Nykyinen hyvinvointi, 3. Tasa-arvo ja osallisuus sekä 4. Kestävyys ja elinvoima. Kutakin osa-aluetta kohti on useita eri seurantaindikaattoreita. Mittaristo on esitelty tarkemmin heinäkuussa julkaistussa Tieto&trendit -artikkelissa: YK:n pääsihteerin tilaama raportti: Uusi mittaristo BKT:n rinnalle.

Perustana rauha, ihmisoikeudet ja planeetan kunnioittaminen

Perusperiaatteet eli rauha, ihmisoikeudet ja planeetan kunnioittaminen toteutuvat Suomessa mittareiden valossa hyvin. Konflikteihin kuolleita ei ole kotimaassa lainkaan, ja omakohtaista syrjintää on kokenut vain 2,4–2,8 prosenttia väestöstä. Parisuhteessa olevia naisia ja 15 vuotta täyttäneitä tyttöjä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, oli 5,1 prosenttia vuonna 2023.

Planeetan kunnioittamista kuvataan kolmella indikaattorilla. Ensimmäinen niistä on kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen määrä, joka on Suomessa laskenut 43 prosenttia vuodesta 1990. Toinen indikaattori, päästöjen määrä asukasta kohden, on lähes puolittunut. Kolmas planeetan kunnioittamista mittaava indikaattori on Biodiversity Intactness Index (BII), joka kuvaa luonnon koskemattomuutta. Brittiläinen Natural History Museum on arvioinut Suomen luonnon koskemattomuuden noin 89 prosenttiseksi, kun 100 prosentilla tarkoitetaan täysin koskematonta luontoa.

BII-indikaattorin ongelmana on kuitenkin se, että se tulkitsee Suomen suuren metsäalan koskemattomaksi eikä tunnista laajamittaisen metsätalouden vaikutuksia. Suomen omat asiantuntija-arviot kertovatkin luonnon laadullisen köyhtymisen jatkuvan.

Ihmisten kokema subjektiivinen hyvinvointi

Indikaattorikokoelman toinen osa-alue eli nykyinen hyvinvointi heijastaa ihmisten omia kokemuksia eri osa-alueilla, kuten aineelliset olosuhteet ja työ, terveys, koulutus, turvallisuus, subjektiivinen hyvinvointi, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, instituutioiden ja ympäristön laatu.

Aineellisia olosuhteita kuvaavista indikaattoreista suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 32 prosenttia vuosina 1990–2024. Toisaalta työttömyysaste on kasvanut vastaavana ajanjaksona 3,2 prosentista 8,4 prosenttiin. Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan suomalaiset käyttävät keskimäärin 12 minuuttia vuorokaudessa.

Terveyttä kuvaavista indikaattoreista keskimääräinen elinajanodote on noussut. Vuonna 1990 se oli 75 vuotta ja vuonna 2025 noin 82 vuotta. Kitukasvuisuutta Suomessa esiintyy vain 2,5 prosentilla alle 5-vuotiaista.

Koulutusta kuvaavat indikaattorit kehittyvät eri suuntiin. Yhdeksäsluokkalaisista minimitaitotason matematiikassa saavutti 92,1 prosenttia vuonna 2000, mutta vuonna 2022 enää 75,2 prosenttia. Tietotekniset taidot ovat kaikesta huolimatta kehittyneet. Esimerkiksi kaikista 16–74-vuotiaista kopioinnin tai tiedoston siirron hallitsi 63 prosenttia vuonna 2006 ja 73 prosenttia vuonna 2023.

Suomalaisten kokemus turvallisuudesta on parantunut. Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden on laskenut 3,5:stä vuonna 1996 1,2:een vuonna 2024. Vuonna 2023 väestöstä 86,6 prosenttia tunsi olonsa turvalliseksi kävellessään yksin öisin omalla asuinalueellaan.

Subjektiivista hyvinvointia mittaa tyytyväisyys elämään, joka sai suomalaisilta kouluarvosanan 8,1 vuonna 2025. Sosiaalista koheesiota tarkasteleva mittari kertoo osuuden niistä ihmisistä, jotka sanoivat tunteneensa yksinäisyyttä suuren osan päivästä edellisenä päivänä. Osuus oli 29,7 prosenttia vuonna 2022.

Instituutioiden laatua mitataan julkisten palveluiden tehokkuudella ja ihmisten tyytyväisyydellä viimeiseen käyttämäänsä julkiseen palveluun. Tähän indikaattoriin ei kuitenkaan löydy vielä Suomesta dataa.

Ympäristön laatua mitataan kahdella indikaattorilla, turvallisen juomaveden saatavuudella ja ilman hiukkaspitoisuudella. Turvallista juomavettä on Suomessa kaikkien saatavilla, ja ilman hiukkaspitoisuus on pienentynyt 38 prosenttia vuosina 1994–2024.

Taloudellinen tasa-arvo ja osallisuus – eriarvoisuus ja köyhyys kasvussa

Vaurauden epätasaisuutta mitataan rikkaimman 1 prosentin osuudella vauraudesta. Suomessa osuus oli 4 prosenttia vuonna 1995, mutta se kasvoi 6,2 prosenttiin vuonna 2024. Tulonjaon epätasaisuutta seurataan Gini-indeksillä: mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Suomessa tulojen epätasaisuus on kasvanut: vuonna 1995 prosenttiluku oli 20,9 ja 28,4 vuonna 2024.

Köyhyyttä mitataan kansallisella köyhyysasteella. Suomessa köyhien osuus on kasvanut vuosien 1995 ja 2024 välillä 7,9 prosentista 14,2 prosenttiin.

Osallisuutta työelämässä mitataan naisten keskimääräisen tuntiansion osuutena miesten tuntiansiosta. Vuonna 2024 naisten ansiot olivat 87 prosenttia miesten ansioista.

Alueellista eriarvoisuutta mitataan ympärivuoden hoidetusta tiestä 2 km:n säteellä asuvan maaseutuväestön osuudella. Suomessa osuus on 100 prosenttia.

Päällekkäisiä puutteita mitataan moniulotteisella köyhyysindeksillä. Tähän indikaattoriin ei löydy vielä tietoja Suomesta.

Kestävyyttä ja elinvoimaa pääomien kautta

Mittaristo lähestyy kehityksen kestävyyttä ja luonnon elinvoimaa erilaisten pääomien kautta. Ihmisen tuottamaa pääomaa mitataan pääoman nettokannalla, joka kasvoi Suomessa lähes 40 prosentilla vuosien 1990 ja 2017 välillä.

Inhimillistä pääomaa mitataan koulutuksen, työn ja harjoittelun ulkopuolella olevien nuorten osuudella. Suomessa näiden nuorten osuus oli 8,8 prosenttia vuonna 2024. Sosiaalista pääomaa puolestaan mitataan kansalaisten keskinäisellä luottamuksella: vuoden 2024 tietojen mukaan 71,9 prosenttia suomalaisista kokee, että toisiin ihmisiin voi luottaa.

Institutionaalista pääomaa mitataan viranomaisiin kohdistuvalla luottamuksella. Vuonna 2025 viranomaisiin luottavien kansalaisten osuus oli Suomessa 69,3 prosenttia.

Luonnon pääomaa mitataan ympäristöresurssien kautta. Tähän indikaattoriin ei löydy vielä tietoja Suomesta, sillä ympäristötilinpito on vasta kehitteillä.

Mittaristo ei tarjoa toivottua kokonaiskuvaa

Esitetty mittaristo ei Suomen näkökulmasta tarjoa toivottua työkalua perinteisen BKT-ajattelun murtamiseen. Laaja mittaristo vaatii kriittistä kansallista tulkintaa, sillä metodologiaa indikaattoreiden tietojen yhdenmukaistamiseksi ja yhdistämiseksi ei ole tarjolla. Tavoite on, että mittaristo toimisi päätöksentekijöiden apuna ja eri indikaattoreiden näyttötauluna (dashboard). Tämä ei kuitenkaan toteudu mittariston laajuuden takia.

Mittariston perusteella on vaikea muodostaa yksiselitteistä kuvaa kestävän kehityksen tilanteesta, sillä indikaattoreiden kehityssuunnat ovat erilaisia eikä niille ole asetettu tavoitetasoja. Suomi pärjää kuitenkin erittäin hyvin useimmilla mittariston osa-alueilla ja indikaattoreiden kuvaamissa asioissa. Mittaristo ei siten juurikaan muuta tai täydennä kuvaa Suomen edistymisestä kohti kestävää kehitystä.

Suomen haasteina ovat etenkin taloudellisen eriarvoisuuden sekä työttömien ja köyhien osuuksien kasvaminen. Lisäksi koulutuksen tulokset ovat heikentyneet.

On myös huomioitava, että mittaristossa esitetty luonnon monimuotoisuuden indikaattori ei kuvaa Suomen tilannetta todenmukaisesti. Merkillepantavaa on myös se, että luonnon pääoman mittari on vasta kehitteillä. Kuva ympäristön ja luonnon kestävyydestä on siis puutteellinen.

Globaalien mittareiden haasteena onkin niiden kohdistuminen globaalisti koettuihin ongelmiin, joita ei kuitenkaan Suomessa aina koeta merkittäviksi ongelmiksi.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Lähteet:

Hoffrén, J. YK:n pääsihteerin tilaama raportti: Uusi mittaristo BKT:n rinnalle. Tieto&trendit. 30.6.2026.

Report of the Secretary-General’s Independent High-Level Expert Group on Beyond GDP (HLEG): Counting What Counts. A Compass of Progress for People and Planet. 4.5.2026

United Nations: High-level Expert Group on Beyond GDP. Beyond GDP. A New Compass of
Progress for People and Planet. [Viitattu 15.6.2026]

United Nations: United Nations proposes new global dashboard to measure progress beyond GDP. Department of Economic and Social Affairs. 7.5.2026.