Tekoäly on viime vuosina alkanut hyppiä esiin vähän joka paikassa: nettisivuilla, mediassa, kännyköissä ja työpaikoilla. Monet yritykset ja organisaatiot toivovat, että tekoälyn käyttöönotosta seuraa erilaisia hyötyjä, tuottavuuden nousua ja säästöjäkin.

Tässä artikkelissa käännetään katse tavallisiin kansalaisiin eli kuluttajiin: Miten paljon tekoälyä mahdetaan jo oikeasti käyttää kuluttajien tai työtä tekevien keskuudessa? Mitä hyötyjä tekoälyn käytöllä koetaan olevan? Onko eri väestöryhmien, etenkin sosioekonomisten ryhmien välillä eroja tekoälyn käytön yleisyydessä?

Vastausten saamiseksi kuluttajien luottamus -tilaston kyselylomakkeelle lisättiin helmikuussa 2026 kuusi kertaluonteista kysymystä tekoälyn käytöstä ja sen hyödyistä kuluttajien keskuudessa. Tähän Euroopan komission toimeksiannosta toteutettuun ja rahoittamaan tiedonkeruuseen osallistui Suomen lisäksi 17 muuta EU-maata ja lisäksi neljä EU-ehdokasmaata.

Lisäkyselyn tuloksista kävi ilmi, että Suomessa kaikista kuluttajista jo lähes puolet (46 %) käyttää tekoälyä omien henkilökohtaisten asioidensa hoidossa (kuvio 1). Erilaisten työtehtävien tekemiseen tekoälyä käyttää 27 prosenttia kuluttajista.

Kuitenkin lähes puolet (46 %) kuluttajista kertoo, ettei ainakaan vielä hyödynnä tekoälyä lainkaan.

Tekoälyn hyödyntäminen on huomattavasti yleisempää työssä käyvillä

Tekoälyn hyödyntäminen on selvästi yleisempää työllisten kuluttajien eli palkansaajien ja yrittäjien keskuudessa kuin ei-työllisillä kuluttajilla – työtehtävien lisäksi myös henkilökohtaisessa käytössä. Ei-työllisistä 59 prosenttia ei käytä tekoälyä ollenkaan.

Miesten ja naisten välillä ei juuri ole eroa tekoälyn käytön suosiossa, ei työtehtävissä eikä omassa henkilökohtaisessa käytössä.

Sen sijaan ikäryhmittäin ilmenee suuriakin eroja (kuvio 2). Tekoälyn hyödyntäminen omiin asioihin on kaikkiaan suosituinta nuorimmassa eli 18–29-vuotiaiden ryhmässä: 59 prosenttia kuluttajista. Osuus pienenee iän mukana, ja vanhimmassa ikäryhmässä eli 65–74-vuotiailla se on vain reilu viidennes (22 %).

Iäkkäimmistä lähes neljä viidestä (77 %) ei käytä tekoälyä lainkaan. Työtehtäviin tekoälyä käyttävät innokkaimmin aktiivisimmassa työelämän vaiheessa muutenkin olevat 30–49-vuotiaat henkilöt – heillä osuus on 37 prosenttia.

Korkeakoulutetuista miltei puolet käyttää tekoälyä töissä

Koulutusasteen mukainen tarkastelu osoittaa, että tekoälyn hyödyntäminen työssä on odotetusti tutuinta korkea-asteen koulutetuilla, joista lähes puolet (47 %) käyttää tekoälyä työtehtäviin (kuvio 3). Muilla koulutusasteilla osuudet jäävät alle viidenneksen.

Tekoälyn hyödyntämisessä omiin asioihin erot ovat vähäisempiä: kaikilla koulutustasoilla käyttäjien osuudet ovat 40–50 prosentin luokkaa. Hieman yllättäen keskiasteen koulutuksen saaneista jopa yli puolet (57 %) ei hyödynnä tekoälyä mitenkään.

Työllisen henkilön koulutustaso tietysti useimmiten heijastuu hänen sosioekonomiseen asemaansa, joten ei ole yllättävää, että tekoälyn käyttö on hyvin suosittua ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Heistä 69 prosenttia hyödyntää tekoälyä työtehtävissään ja 62 prosenttia omien asioidensa hoitoon (kuvio 4).

Työtehtävissä tekoälyn käyttö on huomattavasti vähäisempää yrittäjien, alempien toimihenkilöiden ja varsinkin työntekijöiden keskuudessa.

Sen sijaan tekoälyn henkilökohtaisen hyödyntämisen puolella on – koulutusasteiden tapaan – jonkin verran pienemmät tasoerot.

Tuloksista nähdään myös, että ei-työllisillä kuten työttömillä ja varsinkin opiskelijoilla tekoälyn käyttö on hyvin yleistä. Edellisistä lähes puolet (47 %) ja jälkimmäisistä peräti kaksi kolmasosaa (65 %) hyödyntää tekoälyä omiin asioihinsa. Samaan aikaan työntekijöistä 62 prosenttia ja eläkeläisistä jopa kolme neljäsosaa (76 %) ei käytä tekoälyä lainkaan.

Asuinalueittain tarkasteltuna tekoälyn käyttö on selvästi yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla tekoälyä hyödyntää työtehtävissä 39 prosenttia ja omissa asioissa yli puolet (56 %) kuluttajista. Osuudet ovat pienimmät muualla Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa – molemmilla alueilla yli puolet kuluttajista ei käytä tekoälyä ollenkaan.

Neljä viidestä arvioi tekoälyn nopeuttavan töitä – nuorista jopa 89 prosenttia

Lisäkyselyssä oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, vaikuttaako tekoälyn hyödyntäminen jotenkin henkilön työtehtävien tekemiseen, ja jos sillä on vaikutuksia, niin millä tavalla tarkemmin.

Tuloksista selvisi, että tekoälyä käyttävistä kuluttajista neljä viidesosaa (80 %) arvioi tekoälyn nopeuttavan töidensä tekemistä ainakin hieman (kuvio 5). Joka neljäs (24 %) on jopa sitä mieltä, että työt sujuvat paljon nopeammin.

Työtulostensa laadun paranemista on huomannut 72 prosenttia tekoälyä käyttävistä. Lisäksi selvästi yli puolet (57 %) kokee tekoälyn hyödyntämisen lisäävän työnsä hallittavuutta.

Miehet kokevat hieman naisia enemmän, että tekoälyn työkäytöstä on hyötyä: työt sujuvat nopeammin, laadukkaammin ja hallittavammin.

Aika lailla kaikissa ikäryhmissä nähdään tekoälystä olevan hyötyä työtehtävien hoitamisessa. Nuorimmista eli 18–29-vuotiaista peräti 89 prosenttia on sitä mieltä, että tekoäly nopeuttaa työntekoa.

Koulutusluokittaisessa tarkastelussa (kuvio 6) taas huomataan, että pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden ryhmässä – ehkä hieman yllättäen – koetaan vahvimmin tekoälyn nopeuttavan työntekoa (osuus peräti 95 %) sekä lisäksi edistävän työn laatua (86 %) ja hallittavuutta (86 %).

Työntekijäasemassa olevilla parhaat kokemukset tekoälyn hyödyistä työssä

Kaikkein kiinnostavinta on tietenkin tarkastella, miten sosioekonomisista ryhmistä kolme palkansaajaryhmää ja työnantajat eli yrittäjät näkevät tekoälyn käytön hyödyttävän työtehtävien hoitamista. Valtaosa näiden ryhmien henkilöistä onkin havainnut tekoälystä olevan erilaista hyötyä (kuvio 7).

Suhteellisesti kaikkein parhaimmat kokemukset nopeudesta, laadusta ja hallittavuudesta on havaittavissa työntekijöiden ryhmässä. Kuten edellä mainittiin, työntekijöillä tekoälyn käyttö on vähäisintä kaikista työllisistä, mutta heistä peräti 95 prosenttia arvioi tekoälyn nopeuttavan työntekoa. Lisäksi 85 prosenttia työntekijöistä kokee tekoälyn parantavan työn laatua ja 78 prosenttia arvioi tekoälyn lisäävän työnsä hallittavuutta.

Sosioekonomisista ryhmistä yrittäjien näkemykset myötäilevät ylempien ja alempien toimihenkilöjen kokemuksia: näissä kolmessa ryhmässä nopeutumista on huomannut vajaat 80 prosenttia, laadun parantumista 70–80 prosenttia ja hallittavuuden lisäystä 50–60 prosenttia henkilöistä.

Vastaajilta kysyttiin myös säästyneen työajan tuntimäärää, jos oli ensin ilmoittanut tekoälyn käytön nopeuttaneen työtehtävien valmiiksi saamista.

Tekoälyn hyödyntäjistä yli puolet (57 %) laski, että työaikaa säästyy kuukaudessa korkeintaan 3 tuntia (kuvio 8). Runsaalla neljänneksellä (27 %) säästyvä aika on 4–11 tuntia ja 13 prosentilla jopa yli 11 tuntia kuukaudessa. Keskimäärin työaikaa arvioidaan säästyvän kuukaudessa 5,5 tuntia.

Työllisten eri sosioekonomisilla ryhmillä ei säästyneen tuntimäärän keskiarvossa ole kovin paljon eroa: eniten aikaa säästyy ylemmillä toimihenkilöillä, 6,3 tuntia, ja vähiten alemmilla toimihenkilöillä, 4,6 tuntia.

Tilastokeskuksen mukaan työllisten (ml. osa-aikaisten) tekemien työtuntien määrä kuukaudessa on Suomessa nykyisin keskimäärin noin 130 tuntia. Niinpä voidaan arvioida, että tekoälyn hyödyntämisestä työtehtävissä koituu kuukausittain 4,2 prosentin tuottavuushyöty silloin, kun sen käyttö nopeuttaa työtehtävien valmiiksi saamista.

Joka viides pelkää tekoälyn vievän työpaikan

Euroopan komission harmonisoimassa kyselyssä pääpainon saivat tekoälyn käytön myönteisiksi luokiteltavat vaikutukset, joita käsiteltiin edellä. Siinä kysyttiin kuitenkin myös mahdollisuudesta, että tekoälyn käyttöönotto voi lopulta viedä työntekijältä työpaikan.

Joka viides eli 20 prosenttia tekoälyä käyttänyt pelkääkin tekoälyn aiheuttamaa työttömyyttä (kuvio 5). Kuitenkin vain hyvin harva (2 %) kokee tämän uhan suureksi.

Työttömyyden pelkoa tekoälyn hyödyntämisen vuoksi esiintyy kaikissa palkansaajaryhmissä suunnilleen saman verran, vajaalla viidenneksellä, ja yrittäjistä vain 12 prosentilla (kuvio 6).

Naiset pelkäävät työttömäksi jäämistä tekoälyn vuoksi miehiä enemmän (25 % vs. 15 %). Eri ikäryhmistä työttömyyden uhkaa koetaan eniten kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä eli 18–29- ja 30–49-vuotiaiden keskuudessa. Pelkän perusasteen koulutuksen saaneista lähes kolmannes (31 %) tuntee pelkoa siitä, että tekoälyn hyödyntäminen saattaa viedä työntekijältä työt (kuvio 7).

Suomessa tekoälyn käyttö on hieman yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin

Koko EU:ta koskevasta Euroopan komission julkaisusta käy ilmi, että suomalaiset kuluttajat käyttävät tekoälyä sekä työtehtävissä että omiin tarkoituksiin hieman yleisemmin kuin EU:ssa keskimäärin. Toisaalta tekoälyä käyttämättömien kansalaisten osuus näyttää meillä vastaavan EU:n keskitasoa.

Kyselyyn osallistuneista EU-maista Suomea yleisempää käyttö on muun muassa Ruotsissa ja Latviassa. Suomen kanssa samalla tasolla ovat Alankomaat, Portugali ja Saksa. Vähiten tekoälyä hyödynnetään Kreikassa ja Balkanin maissa.

Yhteistä kaikille EU-maille on se, että miesten ja naisten tekoälyn hyödyntämisen yleisyydessä ei juuri ole eroa.

Ehkä kiinnostavin yksityiskohta komission julkaisemissa tuloksissa on se, että Suomi jää kyselyyn osallistuneista EU-maista hännille, kun vertaillaan vastauksia tekoälyn työtä nopeuttavista vaikutuksista. Maamme sijoittumista määrittää varsinkin se, että meillä “paljon nopeammin” -vastauksia saatiin kyselyssä suhteellisen vähän. (Tämä voi liittyä siihen, että meillä yleensäkin eri kyselyissä vastataan mieluummin varovasti eli “hieman”.) Jo edeltä tutut Ruotsi ja Alankomaat edustavat kuitenkin lähes samaa tasoa.

Toisaalta suomalaiskuluttajat näyttävät myös olevan EU:ssa vahvimmin sitä mieltä, että tekoäly ei nopeuta työtehtävien valmistumista ollenkaan – tässä olemme samoilla linjoilla Romanian kansalaisten kanssa. Kyselyn mukaan tekoäly nopeuttaa työtä todella paljon useissa Balkanin alueen maissa.

Euroopan komission kyselyn perusteella tekoälyn käyttö näyttäisi siis suomalaiskuluttajien keskuudessa olevan jo yllättävänkin suosittua. Silti edelleen lähes puolet kuluttajista ilmoittaa, ettei käytä tekoälyä lainkaan. Hyödyntäminen on toistaiseksi suositumpaa työllisten kuluttajien keskuudessa, ei pelkästään työtehtäviin vaan myös omiin henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Tässä kyselyssä ei menty syvemmälle siinä mielessä, että olisi selvitetty tarkemmin, mitä monenlaisista tarjolla olevista tekoälytekniikoista kuluttajat käyttävät ja mihin työtehtäviin he niitä tarkemmin hyödyntävät.

Kirjoittaja vastaa kuluttajien luottamus -tilastosta Tilastokeskuksessa. Tämän artikkelin kirjoittamisessa ei ole hyödynnetty tekoälyä.

Lähde:

Euroopan komissio (huhtikuu 2026): European Business Cycle Indicators: AI at work in Europe: perceived impacts on productivity, quality of work, and job security. - Economy and Finance