Siirry sisältöön
Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Tieto&trendit - etusivulle

Vanhusväestön määrässä hurja kasvu vuoteen 2045 mennessä – kuka Suomen vanhukset hoitaa?

Pekka Myrskylä, Kaija Ruotsalainen

Väestöennusteen mukaan 80 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana lähes neljännesmiljoonalla. Jo lähivuosina kasvua on suurten ikäluokkien vaikutuksesta jopa yli 20 000 henkilöä vuodessa. Hoidon tarve tulee olemaan mittava.

Kuva: iStock

Väestön kasvu jatkuu Suomessa seuraavat parikymmentä vuotta, mutta pääosa kasvusta kohdistuu vanhusväestöön. Suomen väkiluku on kasvanut 2000-luvulla lähes puolella miljoonalla (471 766) eli yhdeksällä prosentilla. Kasvu on kuitenkin jakautunut hyvin eri lailla eri ikäryhmiin: nuoret ikäluokat pienentyvät samaan aikaan kun iäkkäiden määrä jopa moninkertaistuu.

Alle 18-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt syntyvyyden alenemisen vuoksi 2000-luvulla jo 131 000:lla eli 12 prosentilla. Nuorten aikuisten eli 18–29-vuotiaiden määrä on kasvanut 15 000:lla eli kahdella prosentilla lähinnä maahanmuuton ansiosta.

Työikäisen väestön määrä on pysynyt 2000-luvun lähes ennallaan samaan aikaan kun iäkkäiden määrä on kasvanut erittäin nopeasti. Tämä näkyykin isona kasvuna ns. vanhushuoltosuhteessa.

Vuosituhannen alussa Suomessa oli noin 22 yli 64-vuotiasta sataa työikäistä kohden. Tällä hetkellä tuo suhdeluku on noin 38, ja sen ennustetaan nousevan hiljalleen noin 40:een seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Kun työikäisen väestön eli taloudellisen lisäarvon tuottajien määrä vähenee suhteessa lisäarvon jakajiin eli vanhusten määrään, tilanne on talouden näkökulmasta haastava.

Suurten ikäluokkien vaikutus näkyy vielä vuosikymmenen ajan

Taulukossa 1 näkyy väestönkehitys 2000-luvulla ja ennuste vuoteen 2045 ikäluokittain.

Suuret ikäluokat ovat tällä hetkellä noin 75–80-vuotiaita. Tämä ikäluokka on kasvanut 2000-luvulla 65 prosentilla. Kymmenen vuoden kuluttua sodan jälkeen syntyneet ikäluokat ovat yli 80-vuotiaita. Tämä ikäluokka on kasvanut 2000-luvulla lähes kaksinkertaiseksi ja kasvaa vielä 53 prosentilla vuoteen 2045 mennessä.

Taulukko 1. Väestön muutokset 2000-2025 ja ennuste vuoteen 2045 ikäluokittain

Yhteensä 0 – 17 18–29 30 – 39 40 – 49 50 – 59 60 – 69 70 – 79 80 – 89 90 –
2000 5 181 115 1 135 359 766 184 725 536 781 692 738 230 482 440 374 548 154 489 22 637
2025 5 652 881 1 004 036 781 037 761 238 735 731 663 727 701 787 644 790 299 065 61 470
Muutos 2000–25 471 766 -131 323 14 853 35 702 -45 961 -74 503 219 347 270 242 144 576 38 833
% 9,1 -11,6 1,9 4,9 -5,9 -10,1 45,5 72,2 93,6 171,5
2045 6 090 802 918 931 737 899 842 584 845 936 836 284 723 674 578 211 458 609 148 674
Muutos 2025–45 437 921 -85 105 -43 138 81 346 110 205 172 557 21 887 -66 579 159 544 87 204
% 7,7 -8,5 -5,5 10,7 15,0 26,0 3,1 -10,3 53,3 141,9
``

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne ja väestöennuste. Taulukossa on verrattu ennustevuotta 2045 toteutuneisiin vuoden 2025 lukuihin.

Väestön ikärakenteessa suuret ikäluokat ovat kuin suuri saalis jättiläiskäärmeen vatsassa: ne pullistavat voimakkaasti kulloisestakin sijaintikohdastaan, kunnes vaikutus pienenee ja päättyy vuosikymmenen päästä.

Vanhimmista ikäryhmistä yhdeksänkymppisten määrä on kasvanut 170 prosentilla, ja sekin kasvaa vielä miltei saman verran. Sata vuotta täyttäneiden määrä on jo nelinkertaistunut 2000-luvulla ja vielä kaksinkertaistuu vuoteen 2045 mennessä.

Nyt 65 vuotta täyttäneitä on 1,35 miljoonaa, ja määrän ennustetaan kasvavan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana 1,53 miljoonaan eli 13 prosentilla.

Iäkkään väestönosan kasvu vaihtelee tulevina vuosikymmeninä: jonain 5-vuotiskautena 65-vuotiaiden määrä on kasvanut ja kasvaa jatkossakin huomattavasti enemmän kuin toisina. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. 65 vuotta täyttäneen väestön määrän kasvu viidessä vuodessa

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne ja väestöennuste

Väestömäärän kasvusta huolimatta lasten ja nuorten aikuisten määrä jatkaa vähenemistään, mutta 30–64-vuotiaiden määrän kasvu jatkuu lähes puolella miljoonalla. 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä on 1970-luvulla syntyneitä pieniä ikäluokkia. Siksi tämä ikäluokka hieman pienenee vuonna 2045.

Työllisyyden kasvu vieraskielisten varassa

Taulukossa 2 tarkastelemme työllisiä päätoimialoittain äidinkielen mukaan. Taulukon perusteella kotimaisia kieliä puhuvan työvoiman kasvu on pysähtynyt tai jopa kääntynyt laskuun, kun taas vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut nopeasti. Viidessä vuodessa lisäystä on kertynyt yli kolmannes eli 64 000 työllistä. Samaan aikaan suomea, ruotsia tai saamea puhuvien työllisten määrä on vähentynyt noin parilla kymmenellä tuhannella.

Useilla päätoimialoilla – kuten teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa, liikenteessä sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa – kotimaisten työntekijöiden määrä on vähentynyt jopa noin kymmenellä prosentilla. Vieraskielisten työllisten määrä on sen sijaan kasvanut kaikilla toimialoilla, joillakin jopa 60 prosenttia viidessä vuodessa.

Terveys- ja sosiaalipalveluissa vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut 64 prosenttia, mikä tarkoittaa 15 000 työllistä. Vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut myös rakentamisessa (14 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (34 %) sekä hallinto- ja tukipalveluissa 27 prosenttia.

Vuonna 2024 vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut edelleen, kasvua oli 13 000 työllistä. Sekä määrät että osuudet ovat siten yhä kasvussa.

Kokonaisuutena 2020-luvun työllisyyden kasvu on kohdistunut lähes kokonaan vieraskielisiin, kun kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä on pysynyt ennallaan tai vähentynyt.

Taulukko 2. Kotimaiset ja vieraskieliset työlliset eräillä toimialoilla 2019–2023

Toimiala Ryhmä 2019 2020 2021 2022 2023 Muutos 2019–23 Vieraskielisten osuus työllisistä 2023
Yhteensä Kotimaiset 2 200 452 2 114 860 2 182 008 2 204 305 2 179 763 -0,9
Vieraskieliset 173 074 169 813 195 118 219 243 237 602 37,3 9,8
C Teollisuus Kotimaiset 281 113 261 754 282 863 284 463 274 362 -2,4
Vieraskieliset 16 389 16 663 20 060 22 500 24 485 49,4 8,2
F Rakentaminen Kotimaiset 149 700 144 491 150 090 151 184 139 880 -6,6
Vieraskieliset 15 680 15 716 18 250 20 170 19 371 23,5 12,2
G Tukku- ja vähittäiskauppa Kotimaiset 246 723 237 139 242 145 241 929 238 359 -3,4
Vieraskieliset 14 409 14 103 15 763 16 796 17 296 20,0 6,8
H Kuljetus ja varastointi Kotimaiset 120 138 104 731 107 846 108 605 107 281 -10,7
Vieraskieliset 11 129 10 389 11 517 12 912 14 391 29,3 11,8
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kotimaiset 73 276 57 050 63 166 65 682 65 573 -10,5
Vieraskieliset 16 705 13 948 17 176 20 180 22 582 35,2 25,6
J Informaatio ja viestintä Kotimaiset 93 496 94 305 99 056 103 078 103 179 10,4
Vieraskieliset 8 275 8 841 10 495 12 698 13 114 58,5 11,3
M Ammatillinen, tieteellinen Kotimaiset 135 520 131 430 138 202 141 346 139 970 3,3
Vieraskieliset 9 199 9 251 10 386 11 406 11 963 30,0 7,9
N Hallinto- ja tukipalvelut Kotimaiset 150 707 137 362 148 511 150 928 143 637 -4,7
Vieraskieliset 28 972 26 404 32 052 35 994 38 773 33,8 21,3
P Koulutus Kotimaiset 153 761 153 712 157 337 159 808 161 782 5,2
Vieraskieliset 10 448 10 874 12 063 13 333 14 709 40,8 8,3
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Kotimaiset 385 795 393 190 395 947 399 958 402 742 4,4
Vieraskieliset 21 632 23 085 25 547 29 898 35 373 63,5 8,1
Tuntematon Kotimaiset 30 026 27 484 25 233 24 341 24 099 -19,7
Vieraskieliset 5 160 5 620 5 575 6 182 6 482 25,6 21,2

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Kuka Suomen vanhukset sitten hoitaa?

Huolestuttavinta nykyisessä väestönkehityksessä lienee se, kuinka paljon 80 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana. Väestöennusteen mukaan tämän ikäisen väestön määrä kasvaa lähes neljännesmiljoonalla – eli nykyisestä 360 000:sta yli 600 000:een.

Suurin kasvu painottuu kuitenkin lähivuosiin, joiden aikana 80 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuosittain jopa yli 20 000 henkilöllä.

Kun nämä vanhimmat ikäluokat kasvavat voimakkaasti, lisääntyy hoivan tarve ilmeisesti samassa suhteessa, jos hoivaa tarvitsevien osuus pysyy edes likimain samana.

Omaiset hoitajiksi?

Maahanmuutto kyllä tuo lisäresursseja – haasteena on vain riittävän kielitaidon nopea omaksuminen. Perusterveydenhoidossa vieraskielisten osuus on jo nyt suuri ja koko ajan nousussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sopimusvaraisia omaishoitajia on noin 50 000 ja lisäksi jopa 300 000 muuta omaistaan hoitavaa henkilöä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu vaatia myös omaisilta lisää panostusta vanhusten hoitoon – toisin sanoen entistä enemmän omaishoitajia. Keskusteluun liittyy joitakin pulmia.

Lasten etäisyys hoivaa tarvitseviin vanhempiinsa on yksi este tiiviimmälle panostukselle omien vanhempien hoitamiseen. Marjut Pietiläinen ja Timo Nikander ovat tarkastelleet vuonna 2021 julkaistussa artikkelissaan lastenlasten etäisyyttä isovanhemmistaan (kuvio 2). Tämä antaa viitteitä siitä, miten lähellä – tai kaukana – aikuiset lapset asuvat vanhemmistaan. Toki tiedot koskevat vain niitä, joilla on jo omia lapsia.

Vuoden 2019 laskelman mukaan lastenlasten keskimääräinen etäisyys isovanhemmistaan on lähes 80 kilometriä. Noin 60 prosenttia lapsista asuu alle kahdenkymmenen kilometrin päässä isovanhemmistaan. Ehkä samaa suhdelukua voisi pitää suuntaa antavana myös aikuisten lasten etäisyyteen omista vanhemmistaan.

Kuvio 2. Etäisyydet isovanhempien luokse vuonna 2019, kilometriä

Lähde: Nikander, T. & Pietiläinen, M. (2021)

Teimme myös laskelmia siitä, asuvatko lapset ja vanhemmat samassa kunnassa (kuvio 3).

Noin puolella 65 vuotta täyttäneistä vähintään yksi lapsi asuu samassa kunnassa. Vanhemmissa ikäluokissa oma lapsi on hieman useammin saman kunnan asukas: 90 vuotta täyttäneillä jo 60 prosentilla oma lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kunnassa. Tämä ei toki kerro mitään siitä, millaiset mahdollisuudet lapsilla tosiasiallisesti on hoitaa vanhempiaan.

Kuvio 3. Lapsiensa kanssa samassa ja eri kunnassa asuvien osuus ikäluokittain

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Entäpä ne, joilla ei ole lapsia?

Toinen näkökulma liittyy lapsettomuuteen. Noin viidenneksellä 65 vuotta täyttäneistä ei ole lapsia, jotka edes teoreettisesti voisivat toimia vanhempiensa hoitajina. 45-vuotiaista miehistä lähes 40 prosentilla ei ole lapsia, naisista noin 20 prosentilla. Täysin lapsettomiksi jäävien osuus on yleisempää nuoremmissa ikäluokissa ja yhteydessä syntyvyyden alenemiseen.

Taulukossa 4 on esitetty 65 vuotta täyttänyt väestö niiden lasten lukumäärän mukaan, jotka henkilöllä on koskaan ollut. Suomessa asuu 599 000 yli 64-vuotiasta miestä ja 748 000 naista. Näistä miehistä 106 500 on lapsettomia (17,8 %) ja naisista 106 100 (14,2 %).

Tosiasiassa tällä hetkellä lapsettomien määrä on edellä mainittua suurempi, koska osa lapsista on saattanut kuolla tai muuttaa pois maasta. Emme pystyneet erottamaan tätä poistunutta lasten joukkoa.

Yhden lapsen vanhempia on hieman enemmän kuin lapsettomia miehiä ja naisia. Yleisimmin henkilöillä on ollut elämänsä aikana kaksi lasta – miehistä 37 prosentilla on kaksi lasta ja naisista 39 prosentilla. Lapsettomien määrä alenee iän mukaan. 90 vuotta täyttäneistä miehistä 11 prosentilla ja naisista 13 prosentilla ei ole ollut ainuttakaan lasta.

Taulukko. 65+ -vuotiaat naisten ja miesten lasten lukumäärän mukaan 2025.
⁠Lapset = henkilön kaikki lapset, jotka koskaan olleet. ⁠Voivat olla kuolleita, maastamuuttaneita eli eivät välttämättä Suomen väestössä.

Lasten lukumäärä, jotka henkilöllä ollut koskaan

Naiset Yhteensä 0 % 1 % 2 % 3 % 4+ %
15 vuotta täyttäneet 2 459 001 873 818 35,5 385 637 15,7 702 423 28,6 336 462 13,7 160 661 6,5
65-vuotta täyttäneet 748 028 106 118 14,2 139 134 18,6 290 404 38,8 145 218 19,4 67 154 9,0
65–69 177 219 29 451 16,6 29 549 16,7 65 198 36,8 36 700 20,7 16 321 9,2
70–74 175 568 26 425 15,1 32 739 18,6 69 354 39,5 33 589 19,1 13 461 7,7
75–79 172 896 22 839 13,2 35 771 20,7 71 274 41,2 30 797 17,8 12 215 7,1
80–84 109 795 13 367 12,2 22 236 20,3 44 979 41,0 20 287 18,5 8 926 8,1
85–89 68 810 8 353 12,1 11 813 17,2 25 791 37,5 14 427 21,0 8 426 12,2
90+ 43 740 5 683 13,0 7 026 16,1 13 808 31,6 9 418 21,5 7 805 17,8

Lasten lukumäärä, jotka henkilöllä ollut koskaan

Miehet Yhteensä 0 % 1 % 2 % 3 % 4+ %
15 vuotta täyttäneet 2 386 150 1 065 696 44,7 325 549 13,6 580 250 24,3 277 536 11,6 137 119 5,7
65-vuotta täyttäneet 599 466 106 501 17,8 99 296 16,6 223 576 37,3 115 261 19,2 54 832 9,1
65–69 164 950 37 472 22,7 24 136 14,6 55 034 33,4 32 252 19,6 16 056 9,7
70–74 154 309 29 714 19,3 24 568 15,9 55 911 36,2 29 966 19,4 14 150 9,2
75–79 142 017 22 359 15,7 25 569 18,0 56 666 39,9 25 860 18,2 11 563 8,1
80–84 79 964 10 364 13,0 15 041 18,8 33 114 41,4 14 911 18,6 6 534 8,2
85–89 40 496 4 716 11,6 7 238 17,9 16 411 40,5 8 269 20,4 3 862 9,5
90+ 17 730 1 876 10,6 2 744 15,5 6 440 36,3 4 003 22,6 2 667 15,0

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Hoidon tarve mittava lähivuosikymmeninä

THL:n mukaan noin 30–40 prosenttia 80 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista on kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoidon piirissä vuonna 2025. Tähän suhteutettuna hoidon tarvitsijoiden määrä kasvaa 80 000–100 000 kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Mitä tämä sitten tarkoittaa palveluntuottajien, lähinnä hyvinvointialueiden, näkökulmasta?

Tarvitaan lisää hoitavia käsiä – siis kymmeniätuhansia uusia terveys- ja sosiaalipalvelujen ammattilaisia. Vaikka uusi teknologia ja tekoälyn tulo vapauttaakin resursseja myös nykyisistä tehtävistä, tarvitaan uutta työvoimaa myös muilta toimialoilta – tai maahanmuutosta. Vanhusten hoitoon tarvitaan tulevaisuudessa varmasti yhä enemmän myös kolmatta sektoria ja naapuriapuakin.

2040-luvulla tilanne alkaa hiljalleen helpottaa, kun 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla syntyneiden erittäin suurten ikäluokkien vaikutus väestörakenteeseen heikkenee ja lopulta päättyy. Ei kuitenkaan kovin nopeasti, sillä 80 000 hengen ikäluokkia syntyi 1960-luvun lopulle saakka ja 1970-luvun pieniä ikäluokkia maahanmuutto on kasvattanut jopa parilla kymmenellä prosentilla. Eläkeikäisiä riittää siis jatkossakin.

Pekka Myrskylä on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestötilastojen asiantuntija ja Kaija Ruotsalainen kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot-osastolla.

Lähteet:

Nikander, T. & Pietiläinen, M. (2021): Vähemmän lapsia, enemmän isovanhempia. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet

Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Tilastokeskus, väestöennuste

Tilastokeskus, väestörakenne

Avainsanat:

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.