Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Tieto&trendit - etusivulle

Mitä tapahtui miesten työmarkkinoille? Työntekijäammateista kohti asiantuntijatyötä

Miesten pitkään vakaana säilynyt työllisyys kääntyi laskuun vasta aivan viime vuosina. Nuorten miesten työllisyys on vuosien 2010 ja 2025 välillä heikentynyt samalla kun vanhemmat miehet jatkavat työssä aiempaa pidempään. Miesten työ on siirtynyt perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta uusille aloille ja työntekijäammateista kohti asiantuntijatyötä.

Kuva: iStock

Viime vuosina – tai jo paljon aiemminkin – on herännyt huoli miesten työmarkkina-aseman heikkenemisestä. Kun viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana työllisyys on vähentynyt erityisesti monissa perinteisissä miesvaltaisissa ammateissa, on herännyt kysymys, mitä tulee tilalle ja miten miesten käy työmarkkinoilla?

Työmarkkinoita ovat ravistelleet viime vuosina niin korona, taantuma, digitaalinen kehitys kuin viimeisimpänä tekoälyn tulo. Kaikki tämä heijastuu työmarkkinoiden kysynnän rakenteeseen eli siihen, missä määrin ja millaiselle työvoimalle työmarkkinoilla on kysyntää.

Samaan aikaan maahanmuutto, väestön ikääntyminen ja eri institutionaaliset ratkaisut, kuten eläkelainsäädännön muutokset, ovat osaltaan muuttaneet sitä, ketkä työpanostaan työmarkkinoilla tarjoavat.  

Työmarkkinoiden rakennemuutos muuttaa niin ammatteja kuin työnteon muotojakin, ja nämä muutokset vaikuttavat sekä naisten että miesten asemaan työmarkkinoilla. Tässä artikkelissa keskitymme miehiin ja tarkastelemme, miten 20–69-vuotiaiden miesten työmarkkina-asema on muuttunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana.

Miesten pitkään vakaana säilynyt työllisyys kääntyi laskuun vasta aivan viime vuosina

Miesten työllisyysaste on pysynyt viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana melko vakaana (kuvio 1). Miesten työllisyys kääntyi laskuun aivan viime vuosina: vuosien 2022 ja 2025 välillä työllisyysaste laski 1,8 prosenttiyksikköä. Muutos on ollut naisilla lähes samansuuruinen (-1,6 prosenttiyksikköä).

2010-luvulla miesten työllisyysaste laski vuosina 2013–2015, minkä jälkeen työllisyys jälleen koheni ennen viimeisintä laskua.

Kuvion aikasarjassa näkyy hyvin miesten ja naisten työllisyysasteiden lähentyminen. Kun ero työllisyysasteissa oli vuonna 2010 vielä 3,9 prosenttiyksikköä, oli ero vuonna 2025 enää 1,6 prosenttiyksikköä.  

Kuvio 1. 20–69-vuotiaiden miesten ja naisten työllisyysaste vuosina 2010–2025, %

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työllisyyden muutokset heijastelevat luonnollisesti talouden nousu- ja laskusuhdanteita (kuvio 2). Bruttokansantuote supistui vuosina 2012–2014 kolmena vuonna peräkkäin eikä tämä voinut olla heijastumatta työllisyyteen. Talous kääntyi nousuun vuonna 2016, kun maailmantaloudessa koettiin noususuhdanne, minkä lisäksi kotimainen rakentaminen ja yksityinen kulutus elpyivät.  

Vuoden 2020 työllisten määrän vähenemistä selittää koronapandemia, joka rokotti työmarkkinoita, kun palveluiden kysyntä romahti liikkumisrajoituksien vuoksi. Talous kuitenkin toipui koronapandemian aiheuttamasta kriisistä ja miesten työllisyys lähti kasvuun.

Hyvä työllisyystilanne hiipui jälleen, kun Ukrainan sodan ja maailmanpolitiikan epävarmuudet heijastuivat yritysten kauppaan, investointeihin ja työllistämiseen. Samalla työmarkkinoiden heikentynyt kysyntä heijastui kotitalouksien kulutukseen ja hankintoihin.  

Kuvio 2. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta, 2010–2025, 20–69-vuotiaat miehet

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyydessä huomattavaa vaihtelua taustamaittain

Työllisyyttä tarkasteltaessa tulee huomioida, että Suomen työmarkkinat ovat muuttuneet monellakin tapaa vuosien 2010 ja 2025 välillä. Tarkasteluajanjakson aikana ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista työllisistä kasvoi 4 prosentista 11 prosenttiin. Miehillä vastaavat osuudet ovat 4 ja 12 prosenttia.  

Syntyperä vaikuttaa selvästi henkilön työmarkkina-asemaan. Ulkomaalaistaustaisten 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste (70 %) jää suomalaistaustaisia (77 %) alhaisemmaksi, mutta ero on kuitenkin selvästi pienempi kuin naisilla (ulkomaalaistaustaiset 56 %, suomalaistaustaiset 79 %).

Jos rajaamme tarkastelun artikkelimme kohderyhmään eli 20–69-vuotiaisiin, ero miesten työllisyysasteissa kapenee selvästi (ulkomaalaistaustaiset 70 %, suomalaistaustaiset 72 %). Tämä johtuu siitä, että vanhimmassa ikäryhmässä 65–69-vuotiaat suomalaistaustaiset ovat jo pitkälti siirtyneet eläkkeelle.  

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyys vaihtelee selvästi taustamaan mukaan. Siinä missä EU-maista tai Pohjois-Amerikasta (82 %) ja Aasiasta (78 %) lähtöisin olevilla miehillä työllisyysaste on jopa suomalaistaustaisia miehiä korkeampi, jää Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisten miesten työllisyysaste (63 %) selvästi suomalaistaustaisia matalammaksi.   

Nuorten työllisyys laskussa, ikääntyneiden nousussa 

Kun miesten työllisyyttä tarkastellaan iän mukaan, nähdään selkeä muutos: työllisyys on vähentynyt nuoremmissa ja kasvanut vanhimmissa ikäryhmissä.

25–29-vuotiailla työllisyysaste oli vuonna 2025 peräti 6 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2010 ja 30–35-vuotiaillakin vastaava ero oli 5,2 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan 25–44-vuotiaiden kaikissa viisivuotisikäryhmissä työllisyysaste oli matalampi vuonna 2025 kuin 2010.  

Sen sijaan vanhimmissa ikäryhmissä työllisyysasteet ovat nousseet. 55–59-vuotiaiden työllisyysaste on 8 prosenttiyksikköä korkeampi vuonna 2025 vuoteen 2010 verrattuna. Suurin muutos näkyy 60–64-vuotiaissa, joiden työllisyysaste on noussut peräti 23 prosenttiyksikköä. Vuonna 2025 kaksi kolmasosaa 60–64-vuotiaista miehistä ilmoitti olevansa töissä, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 41 prosenttia.

Kaikkein vanhimmat, 65–69-vuotiaat, käyvät hekin useammin töissä kuin samanikäiset viitisentoista vuotta sitten, joskin taso on edelleen varsin alhainen.

Kuvio 3. Miesten työllisyysasteet iän mukaan 2010 ja 2025, %

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Vanhimpien ikäryhmien työllisyyden kasvun taustalla on useita tekijöitä. Työssä jatkamista ovat tukeneet muun muassa eläkepolitiikkaan tehdyt muutokset, ikääntyneiden aiempaa korkeampi koulutustaso ja parantunut työkyky. Myös 2010-luvun jälkipuolison pitkään jatkunut hyvä työllisyystilanne on osaltaan tukenut ikääntyneiden työllisyyttä (Kannisto, 2026; Riekhoff A-J & Kuitto K, 2024). Aivan vanhimmassa ikäryhmässä yrittäjyys on myös ollut kasvussa. 

Sen sijaan nuorten aikuisten miesten työllisyyden laskulle ei ole yhtä selkeitä selittäviä tekijöitä. Näyttää siltä, että opiskelujen päättöiässä olevien 25–29-vuotiaiden miesten työllisyys alkoi heikentyä koronavuodesta 2020 alkaen ja on jatkanut laskuaan tähän saakka.

Muilla nuorilla aikuisilla miehillä työllisyyden kehitys on ollut vaihtelevampaa. Samaan aikaan naisten työllisyysasteet ovat nousseet 20–34-vuotiailla kaikissa ikäluokissa.    

Työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus lisääntyneet nuorilla miehillä

Kun nuorten aikuisten miesten työllisyysasteet ovat laskeneet viimeisten 15 vuoden aikana, herää kysymys, mitä he sitten tekevät. Mitä muutoksia ei-työllisten ryhmässä on tapahtunut?

Kuviossa 4 on esitetty miesten pääasiallinen toiminta iän mukaan vuosina 2010 ja 2025.

Työttömien osuus väestöstä on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä nuoremmissa 25–39-vuotiaiden ikäryhmissä, samoin työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana olevien osuus 25–34-vuotiailla on kasvanut hieman. Myös ryhmään ”tekee jotain muuta” kuuluvien osuus on kasvanut. Ei-työllisten ryhmän kasvu jakaantuu siis varsin moneen ryhmään eikä esimerkiksi työttömyyden kasvu ole ainoa muutosta selittävä tekijä.  

Nuorista ikäryhmistä vain kaikkein nuorimmissa, 20–24-vuotiaissa, työllisyysaste on korkeammalla tasolla vuonna 2025 kuin mitä se oli vuonna 2010, joskin työllisiä on verrattain vähän viidenneksen ollessa opiskelijoita. Tässä ikäryhmässä työttömien osuus väestöstä on vähentynyt tarkasteluvuosien välillä, vaikka muutoin työttömyys on yleisempää kuin muissa ikäryhmissä. Kun kyse on nuorista miehistä, noin kuusi prosenttia ikäluokasta on varusmies- tai siviilipalveluksessa.  

Kuviossa 4 huomio kiinnittyy työkyvyttömyyseläkkeellä olevien, työkyvyttömien ja pitkäaikaisesti sairaiden määrän kasvuun nuorilla miehillä.

Kun vuonna 2010 tähän ryhmään tilastoituvia nuoria 20–34-vuotiaita miehiä oli noin 10 000, vuonna 2025 heitä oli jo 17 000. Ryhmän osuus työikäisestä väestöstä oli 1,9 prosenttia vuonna 2010, kun vuonna 2025 se oli jo 3,2 prosenttia. (Kuvio 4) 

Kuvio 4. Miesten pääasiallinen toiminta iän mukaan 2010 ja 2025, %

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 

Miesten työ on siirtynyt uusille toimialoille…

Millaisia toimialoittaisia muutoksia miesten työllisyydessä sitten on tapahtunut?

Monilla perinteisillä miesvaltaisilla toimialoilla miesten osuus on pienentynyt (kuvio 5). Tämä näkyy erityisesti teollisuudessa, jossa miesten määrä väheni tarkasteluajanjaksolla 17 000:lla.

Maa- ja metsätaloudessa vähennys on 15 000, kuljetuksessa ja varastoinnissa lähes 11 000. Myös kaupan ala työllistää miehiä vähemmän vuonna 2025 kuin vuonna 2010. Myös naisten määrä on mainituilla toimialoilla pienentynyt, joskin miehiä vähemmän lukuun ottamatta kaupan alaa, jossa naisilla työllisyyden lasku on ollut reippaampaa.

Kasvua on sen sijaan tapahtunut erityisesti informaation ja viestinnän toimialalla, jossa lisäystä on tullut 32 000 miehen verran. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa työllisten miesten määrä on kasvanut puolestaan 23 000:lla ja sosiaali- ja terveystoimessa 21 000:lla. Lisäksi huomattavaa kasvua on nähty myös ammatillisen ja teknisen toiminnan toimialalla.

Kuvio 5. Työllisyyden muutos toimialoittain vuodesta 2010 vuoteen 2025, 20–69-vuotiaat miehet 

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 

Teollisuudesta on vähentynyt edelleen erityisesti työntekijätason ammateissa toimivien työpaikkoja (- 21 000) ja samaan aikaan sinne on tullut jonkin verran lisää alempien toimihenkilöiden työpaikkoja (+ 7 000). Tukku- ja vähittäiskaupassa on havaittavissa sama muutos: alempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut ja työntekijätason ammateissa toimivat vähentyneet. Maa- ja metsätaloudessa ja kuljetusalalla on vähentynyt yrittäjyys.  

Kaiken kaikkiaan miesten työt ovat tarkasteluajanjakson aikana toimihenkilöistyneet. Muutos näkyy myös työolotutkimuksen aina vuoteen 1984 yltävissä aikasarjoissa. Kun vuoden 2008 työolotutkimuksessa miehistä työntekijätason ammateissa toimivia oli palkansaajista miltei puolet, oli osuus pienentynyt 39 prosenttiin vuonna 2023 (Sutela ym. 2024).

Samalla kun perinteisissä miesten ammateissa työskentelevien miesten määrä on vähentynyt, on segregaation purkautuminen ottanut pieniä askelia eteenpäin. Yhä enemmän on naisenemmistöisissä ammateissa työskenteleviä miehiä ja miesenemmistöisissä ammateissa työskenteleviä naisia. Aiempaa harvempi työskentelee selkeissä naisten tai miesten ammateissa (Sutela 2026). 

…työntekijäammateista kohti asiantuntijatyötä 

Ammattiryhmissä suurimmat muutokset näkyvät erityisasiantuntijoiden osuuden kasvuna ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden osuuden vähenemisenä. (Kuvio 6, aikasarja alkaa muista kuvioista poiketen vuodesta 2011) 

Kun 20–69-vuotiaista työllisistä miehistä vuonna 2011 erityisasiantuntijoita oli 259 000, vuonna 2025 heitä oli jo 339 000. Erityisasiantuntijoiden osuus oli kasvanut viisi prosenttiyksikköä, mikä selittyy erityisesti tieto- ja viestintäteknologian sekä luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoiden työllisyyden nousulla.  

Asiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä ”muiden työntekijöiden” ryhmissä työllisten määrä kasvoi tarkasteluajanjaksolla. Asiantuntija-ammateissa kasvu hajaantui varsin moniin eri ammattiryhmiin. 

Johtajien, maanviljelijöiden sekä erityisesti rakennusalan työntekijöiden määrä puolestaan väheni. Rakennusalalla vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2025 oli 47 000, ja osuus kaikista työllisistä laski 4,7 prosenttiyksikköä.

Rakennusalalla työllisten määrän väheneminen koski etenkin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmiä, konepaja- ja valimotyöntekijöitä sekä asentajia ja korjaajia. 

Kuvio 6. Muutos työllisten määrässä ammatin mukaan vuosina 2011 ja 2025, 20–69-vuotiaat miehet

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Jatkuva kokoaikatyö pitää pintansa

Työn epävarmuuden lisääntyminen on julkisen keskustelun vakioaihe. Yksi työn epävarmuuden mittareista on tarkastella, miten hyvin niin sanottu tyypillinen, vakaana pidetty kokoaikainen palkkatyö on pitänyt pintansa vuosien saatossa. Ja onhan se pitänyt. Jatkuva kokoaikainen palkkatyö oli 20–69-vuotiailla miehillä yhtä yleistä vuonna 2025 kuin mitä se oli vuonna 2010.

Osa-aikainen työ, niin jatkuvassa kuin määräaikaisessa työsuhteessa tehty työ, on sen sijaan yleistynyt. Osa-aikainen määräaikaisuus on lisääntynyt etenkin miehillä. Määräaikainen kokoaikaista työtä tekevien osuus on puolestaan hieman pienentynyt vuosien 2010 ja 2025 välillä. (Kuviot 7 ja 8)

Kaikista osa-aikatyötä tekevistä noin 29 prosenttia työskenteli osa-aikaisessa työsuhteessa, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Tilanne oli samanlainen vuosina 2010 ja 2025. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä kokoaikatyön puute on kuitenkin lisääntynyt. Osa-aikatyötä tekevistä ulkomaalaistaustaisista miehistä jopa puolet olisi mieluummin tehnyt kokoaikaista työtä.

Maatalousyrittäjien osuus oli hiipunut, samoin muiden alojen työnantajayrittäjien osuus. Sen sijaan muiden alojen yksinyrittäjien osuus oli hieman kasvanut.

Vaikka kokoaikainen palkkatyö on edelleen yleisin työnteon tapa, on syytä kiinnittää huomioita osa-aikatyön kasvuun ja työnantajayrittäjien määrän vähenemiseen. Osa-aikatyö tarkoittaa usein toimeentulon niukkuutta, millä voi olla vaikutuksia niin perheellistymiseen kuin ratkaisuihin asuntomarkkinoilla.

Työnantajayrittäjyys on taasen tyypillisesti tarkoittanut tavallista korkeampia tuloja. Näin ollen näyttää siltä, että tämä hyvin menestyneiden miesyrittäjien joukko pienenee työmarkkinoilla.  

Kuvio 7. Erilaiset työnteon tavat, osuus työllisistä 2010, 20–69-vuotiaat miehet

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kuvio 8. Erilaiset työnteon tavat, osuus työllisistä 2025, 20–69-vuotiaat miehet

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Miesten koulutustaso noussut 

20–69-vuotiaiden miesten koulutustaso on noussut selvästi 15 vuoden tarkastelujaksolla. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrä oli kasvanut eniten, mutta myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä oli lisääntynyt. Sen sijaan korkeintaan peruskoulututkinnon suorittaneiden määrä oli vähentynyt selvästi.

Koulutus näkyy myös työllistymisessä. Vuonna 2025 tässä ikäryhmässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden miesten työllisyysaste oli 83 prosenttia, toisen asteen tutkinnon suorittaneiden 71 prosenttia ja vähemmän koulutettujen 52 prosenttia.

Miesten työmarkkinat muuttuvat muun yhteiskunnan mukana

Miesten työllisyyden muutokset kertovat omaa tarinaansa työmarkkinoiden muutoksesta. Viidentoista vuoden aikana tapahtuneet muutokset eivät ole dramaattisia, mutta joitakin muutoksia kuitenkin oli havaittavissa. Miesten työllisyyden kehitys heijastelee talouden nousu- ja laskusuhdanteita. Suhdannevaihtelun vuoksi jotkut havaittavat muutokset ovat myös väliaikaisia.

Työllisyyden painopiste on siirtynyt nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin, ja miesten työ on suuntautunut perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta kohti asiantuntija- ja palvelutyötä. Miesten työ on toimihenkilöistynyt.

Yksi muutos on ollut ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvu kaikista työllisistä. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyys vaihtelee selvästi taustamaan mukaan.

Huolestuttavana kehityskulkuna voi pitää työkyvyttömyyden ja pitkäaikaissairastavuuden lisääntymistä nuorilla miehillä, mikä heijastuu myös työllisyysasteeseen.

Työmarkkinoiden muutoksen taustalla vaikuttavat väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja eläkejärjestelmän muutokset, mutta myös digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen muuttama työvoiman kysyntä. Teollisuuden, rakentamisen ja muiden perinteisten työntekijäammattien rinnalle ja osin näiden tilalle on kasvanut tieto-, teknologia- ja asiantuntijatyötä. Tekoäly merkitsee jo pitkään jatkuneen teknologisen murroksen uutta vaihetta ja voi edelleen muuttaa sitä, millaiselle osaamiselle työmarkkinoilla on kysyntää.

Anna Pärnänen työskentelee johtavana asiantuntijana ja Tarja Baumgartner yliaktuaarina Tilastokeskuksessa.

Lähteitä :

Kannisto, Jari (2026): Muuttuva vanhuuseläkeikä. Ikärajamuutosten seurantatilasto 2025. Eläketurvakeskuksen tilastoja 4/2026.

Riekhoff, Aart-Jan & Kuitto, Kati (2024): Educational Expansion as a Driver of Longer Working Lives? Regression Decomposition Analysis of Changes in Labour Force Participation at Older Ages in Twenty-first Century Europe. Comparative Population Studies ‒ Demographic Trends Around the Globe vol 49 (2024): 141–168.

Sutela, Hanna & Viinikka, Joanna & Pärnänen, Anna (2024) Työolot murroksen keskellä: Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2023, Tilastokeskus

Sutela, Hanna (2026): Aiempaa harvempi työskentelee naisten ammateissa tai miesten ammateissa. Tieto&trendit, Tilastokeskus

Avainsanat:

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.