Vuonna 2018 Tilastokeskus toteutti yhteensä 46 yritystiedonkeruuta, joista suurin osa verkossa. Minkä verran keruisiin vastaaminen vie yritysten aikaa ja miten vastaaminen koetaan?
Tätä selvitettiin vuoden 2018 aikana yrityskeruiden rasitekyselyissä, joissa yhteensä yli 10 000 vastaajaa antoi palautetta 35 eri tiedonkeruusta. Avoimia palautteita kertyi yli 2 000 kommentin verran. Kiitämme tiedonantajia aktiivisuudesta!
Aineisto kerättiin verkkotiedonkeruiden yhteyteen liitetyllä kyselyllä. Tiedonantajilta kysyttiin tietojen keräämiseen ja työstämiseen sekä lomakkeen täyttämiseen kulunutta aikaa. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, oliko vastaaminen vaivatonta vai työlästä.
Palautteen antajien enemmistön (68 %) vastaamiskokemus oli vaivaton tai neutraali. Vastaamisajan mediaani oli 40 minuuttia.
Kyselyn perusteella noin kaksi kolmasosaa vastaamiseen kuluvasta ajasta kertyy tietojen keräämisestä ja työstämisestä, kun taas itse lomakkeen täyttäminen on monesti prosessin vaivattomin osuus.
Erityisesti suurilla yrityksillä tietojen koontiin ja käsittelyyn tarvitaan resursseja, kun tietoja on tyypillisesti paljon ja lähteitä useita.
Avoimien palautteiden perusteella yritystiedonkeruiden verkkolomakkeet ovat pääosin selkeitä ja helppokäyttöisiä ja keruiden asiakaspalvelu toimii hyvin. Kehittämistäkin löytyy – tiedonantajat toivoivat muun muassa:
- selkeämpiä kysymyksiä
- parempia ohjeita
- yksinkertaisempaa kirjautumismenettelyä
- mahdollisuutta tutustua lomakkeeseen etukäteen ja
- lomakkeen tulostustoimintoa.
Ohjeita, saatekirjeitä ja lomakkeiden ongelmakohtia käydään läpi keruiden asiantuntijoiden voimin. Tulostus- ja esikatselumahdollisuus tullaan ottamaan nykyistä laajemmin käyttöön.
Yrityskeruiden vastaamiskokemus koostuu eri tekijöistä: lomakkeen pituudesta ja käytettävyydestä, kysymysten sisällöstä ja ohjeiden selkeydestä, mutta myös keruun ajankohdasta, yrityksen omista järjestelmistä sekä tiedonantajan tietoteknisestä osaamisesta.
Lisäksi yritykselle kohdistettujen keruiden kokonaismäärä voi välittyä yksittäisen keruun koettuun rasitteeseen – yksi laaja keruu vuodessa ei ehkä tunnu niin työläältä kuin viisi pienempää keruuta parin kuukauden sisällä.
Yksi kokemus nousikin palautteissa esiin lähes keruussa kuin keruussa: yritykset saavat erilaisia kyselyitä kerta kaikkiaan liikaa, eikä niiden täyttäminen hektisen työn keskellä aina tunnu mielekkäältä.
Yksittäisten keruiden kehittämisen lisäksi saatu palaute inspiroi etsimään uudenlaisia tapoja viestiä vastausten merkittävyyttä ja käyttötarkoitusta tiedonantajille.
Tärkeä kysymys on, mitä voisimme tarjota yrityksille ”vastalahjaksi” keruisiin osallistumisesta. Vastaamisen palkitsevuutta voisivat lisätä esimerkiksi toimialoittaiset tai kokoluokittaiset raportit, joihin yritys voi suhteuttaa omia tietojaan.
Kyselyllä saatiin paikannettua kehittämisen kohteita ja arvioitua kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta. Samalla päivitettiin aikaisemmat arviot keruiden rasitteesta. Yrityskeruiden kehittämisessä riittää työsarkaa, ja yritysvastaajien palaute on siihen arvokas väline.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tiedonhankinnan kehittämisyksikössä.
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.
Tilastohaastattelija kerää tietoja haastateltavan senhetkisestä elämäntilanteesta. Kuunteleminen on työssä tärkeää – ja jokainen vastaaja ja vastaus on arvokas, muistuttaa Ulla Phillips blogissaan.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
Tilastokeskus toteutti keväällä ja kesällä kyselyn, jolla selvitettiin ulkomaalaistaustaisen väestön Suomen ulkopuolella hankkimaa koulutusta. Tietoja kerättiin verkko- ja paperilomakkeella. Yllättävän moni halusi kertoa tilanteestaan myös puhelimitse.
Tilastolain uudistustyön soisi tuovan yrityksille mahdollisuuden luovuttaa hallussaan olevia tietoja tilastointia varten. Näiden uusien tietoaineistojen myötä Tilastokeskuksen aiheuttama rasitus niin yrityksille kuin kansalaisille pienenisi huomattavasti.
Digitalisaation myötä on käytettävissä entistä tarkempaa tietoa kansalaisten ostamien tuotteiden ja palveluiden myyntihinnoista ja ostetuista määristä. Perinteikäs kuluttajahintaindeksin laskenta mullistuu, kun hyödynnetään tätä massadataa.
Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.
Tilaston henki seikkailee parhaillaan somessa ja Ylen TV-kanavilla. Kysyin hengeltä kuulumisia.
