”Nyt alkoi loma…ei kun etäopiskelu”, totesi lukiolaiseni sunnuntaisen wilma-viestin luettuaan. Näin korona astui arkeemme pistäen koulupäivien rutiinit aivan uuteen kotimoodiin.

Seuraavana päivänä kantautuikin jo tieto, että hallituksen tekemä linjaus sulkee keskiviikosta alkaen lopulta ovet kaikilta maamme yli 3 000 oppilaitokselta: niin peruskouluilta, oppilaitoksilta, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, kansalaisopistoilta kuin muiltakin vapaan sivistystyön tiloilta.

Näin koko Suomi, monien muiden maiden tavoin, siirtyy tänään koronaepidemian vuoksi lähiopetuksesta poikkeukselliseen epäopetuksen aikaan.

Tuoreimpien vuoden 2018 tilastotietojen mukaan eri oppilaitoksissa ympäri Suomea puurtaa normaalisti kaikkiaan lähemmäs 1,3 miljoonaa koululaista tai opiskelijaa. Heistä miltei puolet, yli puoli miljoonaa, on perusasteen koulutuksessa. 

Ja kaikki he taituroivat koulutehtäviensä kimpussa kotoa käsin seuraavan kuukauden ajan.

Arjessamme näkyi sunnuntaisen wilma-viestin jäljiltä myös toinen muutos: lasten kiinnostus ajantasaiseen koronatietoon. Pitkästä aikaa katsoimme yhdessä illan tv-uutislähetystä.

Koronauutisia seuratessa tuli mietittyä, mitä epidemian leviämisestä kertovaa lukutietoa olisi hyödyllistä seurata ja mihin tietolähteeseen kannattaisi nojata.

Mutta miten tunnistaa kaiken tietotulvan ja mis- ja disinformaation keskeltä luotettava tieto? Entä miten esittää tieto mahdollisimman ymmärrettävästi ja havainnollisesti? Koronankin kohdalla olemme törmänneet enemmän ja vähemmän onnistuneisiin visualisointeihin.

Niinpä vinkkini, niin opettajille kuin aktiivisille opiskelijoille, kuuluu: treenatkaa edellä mainittuja taitoja osallistumalla tilastojulistekilpailuun.

Helmikuun alussa käynnistynyt kansainvälinen tilastojulistekilpailu 2020–2021 tarjoaa koululaisille ja yliopisto-opiskelijoille mahdollisuuden terästää yhteiskunnallisen ja numeerisen tiedon käyttöä sekä harjoittaa kriittistä tilastojen lukutaitoa. 

Kilpailutöiden viimeinen palautuspäivä on 1.2.2021. Aikaa julisteen laatimiseen on siis hyvin myös syyslukukaudella, koronan toivottavasti jo hellitettyä ja koululaisten palattua normaaliin koulutyöhön.

Kilpailuun osallistuvat työt lähetetään Tilastokeskukseen arvioitavaksi, ja ne saavat raadilta palautteen. Mukana on kolme sarjaa, yläkoulu, lukio/ammatilliset oppilaitokset ja kandivaiheen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Jokaisen sarjan voittajatyö jatkaa kansainvälisen raadin arvioitavaksi.

Kolmen kärki saa rahapalkinnon, ja voittaja voi niittää mainetta maailmalla. Kolmisen vuotta sitten ihastelin paikan päällä Marrakechissa, miten Taina Lötjösen ja Terhi Rasikankaan historiallinen hevonen sijoittui hienosti hopealle.

Haluan kannustaa nuoria osallistumaan etenkin sen vuoksi, että aiheena on tällä kertaa heidän tulevaisuuttaan merkittävästi määrittävä teema: ympäristö, biologia ja kestävä kehitys. Tehtävänä on kertoa aiheesta kiinnostava tarina tilastollisia välineitä käyttäen ja esittää tutkimuksen kulku, lähteet ja tulokset tilastojulisteessa.

Vaan mitä tuumii edellisen kilpailun Suomen kärkikaarti? Suosittavatko he nuoria mukaan kisaan?

”Ehdottomasti kannattaa osallistua!” toteaa joukko kuin yhdestä suusta.

Videolla Sarianna Kallio-Könnö, Ilona Mäki, Juri Rajala, Tinja Dragon ja Siru Salminen kertovat, miksi he osallistuivat kilpailuun ja mitä he oppivat.

Liekö nuorten joukossa tulevia visualisoinnin mestareita Hans Roslingin tapaan? Kotiharjoituksen voi kollegani vinkistä aloittaa vessapaperilla.

Kirjoittaja työskentelee erikoistoimittajana Tieto&trendit-toimituksessa.

Lisätietoa:

Lisätietoa kilpailusta ja ilmoittautumislomakkeet Tilastokeskuksen sivuilla

Uutinen edellisen tilastojulistekilpailun voittajista ja voittajatöistä

Kansainvälisen kilpailun voittajatyöt IASE:n sivuilla

Taina Lötjösen ja Terhi Rasikankaan blogi: Miten syntyi voittoisa hevosposteri?