Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yli puolet vähentänyt jo kulutustaan ja aikoo vähentää jatkossakin

24.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Koronakriisillä on odotetusti ollut selvä vaikutus kansalaisten kulutukseen, kertovat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset. Ne kertovat samaa tarinaa kulutuksen laskusta kuin korttiostojen perusteella tehdyt arviot.

Noin 60 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti vähentäneensä omaa kulutustaan pandemian takia. Kaiken kaikkiaan 13 prosenttia oli vähentänyt kulutustaan paljon ja 46 prosenttia hieman.

Noin neljä kymmenestä (37 %) arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa, ja viidellä prosentilla kriisi oli jopa lisännyt kulutusta.

Suurin piirtein samassa määrin vastaajat arvelevat vähentävänsä kulutustaan koronapandemian takia lähikuukausina joko paljon (13 %) tai hieman (44 %).

Noin neljä kymmenestä aikoo lähikuukausina pitää kulutuksen ennallaan ja nelisen prosenttia aikoo lähikuukausina jopa lisätä kulutustaan.

Samankaltaisia tuloksia saadaan myös sen osalta, kuinka moni kokee pandemian heikentäneen omaa taloudellista tilannettaan. Reilu kymmenesosa (12 %) vastaajista arveli kriisin heikentävän heidän taloudellista tilannettaan huomattavasti ja 40 prosenttia jossain määrin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Kuvio 1. Kuluttajien näkemykset koronakriisin vaikutuksista omaan ja Suomen talouteen
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Peräti 46 prosenttia kuitenkin arvioi, ettei kriisillä ole vaikutusta heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Muutamalla prosentilla (3 %) tilanne oli jopa parantunut.

Siinä missä reilu puolet arvioi pandemian heikentävän omaa taloudellista tilannetta lähikuukausina, miltei kaikki (99 %) uskoivat Suomen yleisen taloudellisen tilanteen heikkenevän lähikuukausina. Valtaosa eli 74 prosenttia uskoi taloudellisen tilanteen heikkenevän huomattavasti ja neljännes jossain määrin.

Koronapandemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen herättävät paitsi huolta myös lukuisia kysymyksiä. Näihin tietotarpeisiin vastatakseen Tilastokeskus tuottaa jatkossakin vakiintuneita suhdannemittareita, kuten kokonaistuotannon kehityksestä kertovia bkt-lukuja ja työllisyysastetietoja.  

Rajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet taloustilanteeseen poikkeuksellisen äkillisesti, ja akuutista tilanteesta kertovalle tiedolle on nyt erityisen kova kysyntä. Siksi päätimme tuottaa myös hieman nopeammalla rytmillä suuntaa-antavia tietoja ja lisäsimme kuluttajien luottamus -tutkimukseen huhtikuun aikana pandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Lisäkysymyksillä pyrimme saamaan ensinnäkin tietoa siitä, miten korona oli vaikuttanut vastaajien taloustilanteeseen, ja toisaalta kartoittamaan arvioita tulevaisuuden näkymistä. Aiemmin olemme raportoineet tietoja yrittäjiin liittyen.

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

tk-icons