Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kunnat voivat vauhdittaa kiertotaloutta, mutta avuksi tarvitaan alueellista tietoa

19.5.2021
Twitterissä: @HeidiPirt
Kuva: Shutterstock

Vuoden 2021 kuntavaalit järjestetään 13. kesäkuuta. Monien muiden tärkeiden ratkaisujen ohella kunnissa päätetään ympäristön tilaan liittyvistä kysymyksistä, kuten konkreettisista ilmastoteoista ja lähiluontoon liittyvistä toimista. Viihtyisään ja hyvinvoivaan ympäristöön panostaminen on myös panostamista kuntalaisten ja siellä toimivien yritysten arkeen. 

Vaalien lähestyminen sai meidät pohtimaan, miten ympäristöön liittyvät näkökulmat huomioidaan kunnissa. Minkälaisista ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvistä asioista kuntatasolla oikein päätetään ja kuinka kestävyyden edistäminen näkyy kuntalaisille?

Vuonna 2021 vietetään tutkitun tiedon teemavuotta. Teemavuoden tavoitteena on tuoda tutkittu tieto entistä näkyvämmäksi ja saavutettavammaksi. Tutkitun, faktapohjaisen tiedon merkitys korostuu erityisesti päätöksenteossa. Erilaisia mittareita ja indikaattoreita tarvitaan, jotta nähdään ovatko tehdyt toimet olleet riittäviä tai vievätkö ne oikeaan suuntaan. Alueellisella tiedolla puolestaan tuetaan parhaiten juuri paikallisia päätöksiä ja toimenpiteitä. Tiedon saavutettavuus on keskeisesti myös sitä, että tieto on päättäjien ja äänestäjien helposti käytettävissä.

Kiertotalous on yhdessä tekemistä

Luontoon ja ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on yhdistetty usein kiertotalouteen. Esimerkiksi Sitran mukaan ilmastokriisi ja luonnonvarojen liikakäyttöön liittyvät ongelmat voidaan ratkaista kiertotalouden avulla. Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkimuksen mukaan kiertotaloudella voidaan myös vähentää luontokatoa.

Mitä kiertotalous sitten oikeastaan on? Se on perinteisen lineaarisen talousjärjestelmän tilalle kehitetty talousmalli, jossa kestämättömän kuluttamisen sijaan pyritään säästämään luonnonvaroja ja käyttämään niitä uudelleen. Kiertotaloudessa on siirrytty omistamisen sijaan käyttämään entistä enemmän palveluita ja lainaamaan tavaroita. Kiertotaloutta voidaan ajatella välineenä, jolla pyritään samanaikaisesti ratkaisemaan ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön liittyviä ongelmia. Siten kiertotalouden tavoitteena on turvata kestävä tulevaisuus ihmisille.

Valtioneuvosto julkisti huhtikuussa periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta: Suomi tavoittelee edelläkävijyyttä kiertotalouteen siirtymisessä. Ohjelmassa on asetettu numeerisia tavoitteita, joilla Suomesta on tarkoitus saada hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden edistymistä on tarkoitus seurata usealla eri indikaattorilla. Nämä tavoitteet ja indikaattorit on määritelty ohjelmassa kansallisella tasolla, mutta siinä on painotettu myös kuntien roolia konkreettisten tekojen kehittämisessä ja toteuttamisessa, esimerkiksi vapaaehtoisten sitoumusten kautta. Parhaimmillaan kiertotalous olisikin sellaista yhdessä tekemistä, jossa valtiotason toimijoiden lisäksi mukana olisivat kunnat, yritykset, erilaiset järjestöt ja muut sidosryhmät sekä kansalaiset.

Kiertotalous konkretisoituu kunnissa

Kiertotalous voi vaikuttaa kovin etäiseltä tavoitteelta kuntavaalien näkökulmasta. Kunnissa kuitenkin päätetään monesta kiertotalouteen siirtymisen kannalta olennaisesta asiasta ja päätökset konkretisoituvat näkyviksi ehkä parhaiten juuri kuntatasolla. Lisäksi päätöksenteko ja erilaiset kokeilut tapahtuvat kunnissa nopeammin kuin valtakunnan tasolla. Vapaaehtoiset sitoumukset voivat edistää kuntien omaa kiertotaloustyötä, minkä lisäksi onnistumiset vahvistavat kuntien edelläkävijyyttä ja kilpailukykyä suhteessa muihin kuntiin.     

Kunnissa voidaan edistää kestävämpää materiaalien kiertoa muun muassa maankäyttöön, rakentamiseen ja jätehuoltoon liittyvillä päätöksillä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi kunnissa keskeisiä ovat muun muassa liikkumiseen, energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät valinnat. Suositaanko kunnassa julkisen liikenteen kehittämistä? Kehitetäänkö kaukolämpöverkkoa, entä suositaanko hiilineutraalia rakentamista ja hankintoja?

Osa suomalaisista kunnista on lähtenyt voimakkaasti edistämään kiertotaloutta ja kestävyyttä. Finnish Sustainable Communities eli Fisu-verkostossa on 11 kuntaa (Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Riihimäki, Turku ja Vaasa), jotka ovat asettaneet tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraaliuden, jätteettömyyden ja globaalisti kestävän kulutustason vuoteen 2050 mennessä. Circwaste-hankkeen kymmenen edelläkävijäkuntaa ovat sitoutuneet kiertotalouden konkreettiseen ja kunnianhimoiseen edistämiseen.

Hinku-verkoston 79 suomalaista kuntaa ja viisi maakuntaa ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennykseen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Edelläkävijäkunnat ovat laatineet tiekartat tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraavat tehtyjen muutosten vaikutuksia. Näiden sitoumusten kunnianhimoinen edistäminen kannattaa tehdä näkyväksi myös kuntalaisille. Asutko sinä edelläkävijäkunnassa?

Kiertotalous vauhdittaa yritystoimintaa ja työllisyyttä

Kunnissa voidaan tukea sellaisen yritystoiminnan kehittämistä, joka palvelee kiertotaloutta ja houkuttelee alan yrityksiä ja osaamista kuntiin. Kunnilla on myös mahdollisuus toimia alustana yritysten ja asukkaiden kiertotalouskokeiluille, joista voi poikia pysyviä, kestävämpiä käytäntöjä. Näitä käytäntöjä voidaan sitten hyödyntää myös muissa kunnissa. Kokeilujen ja innovaatioiden ohella kunnissa voidaan tukea ja kehittää myös kiertotalousosaamista, jota tarvitaan esimerkiksi työpaikoilla ja kestävämmän arjen rakentamisessa.

Kuntien tehtäviin kuuluu työllisyyden tukeminen – tässäkin voidaan huomioida kokonaiskestävyys. Kunta voi osaltaan tukea työpaikkojen syntymistä esimerkiksi korjaus- ja uudelleenkäyttösektorille. Voisiko kunta omalla toiminnallaan mahdollistaa kiertotalousyritysten parempia toimintaedellytyksiä vaikkapa tarjoamalla liiketiloja keskeisiltä paikoilta? Kunta voi myös tehdä yhteiskäyttöä tutuksi asukkaille esimerkiksi kehittämällä ja tarjoamalla tavaroiden lainauspalveluita.

Kunnissa voidaan pitää huolta lähiympäristön monimuotoisuudesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä muun muassa suojelualueita perustamalla. Kunta voi lisäksi hankintojensa kautta luoda kysyntää ympäristöystävällisemmille tuotteille.

Kunta on hallinnon tasoista kaikista lähimpänä asukkaitaan ja se voi jakaa tietoa sekä opastaa asukkaitaan kohti kestävämpää elämäntapaa. Kunnan tulisikin muodostaa sellainen toimintaympäristö, jossa asukkaiden on helppo tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. Kunta voi kuitenkin tarjota vain puitteet – viime kädessä jää jokaisen omaksi velvollisuudeksi olla mukana muutoksessa.

Kunta on asukkaidensa näköinen. Arjen valintojen lisäksi jokainen meistä voi vaikuttaa kotikuntamme kestävään tulevaisuuteen karauttamalla kesäkuussa vaaliuurnille ja käyttämällä äänioikeuttaan kuntavaaleissa.

Tutkittu tieto tuo kiertotalouden näkyväksi

Tutkittu tieto toimii kestävän kunnan rakennusaineena. Perustellun päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa, ymmärrystä sen soveltamisesta sekä harkintaa päätöksen vaikutuksista pitkällä tähtäimellä. Usein todetaankin, että ilman tietoa ei voi ohjata. Sitran mukaan tieto on yksi viidestä keskeisestä tekijästä kiertotaloussiirtymässä.

Suomessa on 309 kuntaa, joiden asukasmäärät vaihtelevat Ahvenanmaan Sottungan 88 asukkaasta Helsingin vajaaseen 700 000 asukkaaseen ja pinta-alat Kauniaisten kuudesta neliökilometristä Inarin yli 17 000 neliökilometriin (Kuntaliitto). On sanomattakin selvää, että samat ratkaisut eivät luultavasti siivitä Inaria ja Kauniaisia kestävyyden tielle. Asukasmäärien ja väestörakenteen lisäksi kunnat eroavat toisistaan esimerkiksi elinkeinorakenteen suhteen. Eri kunnilla on siis erilaiset kannustimet ja puitteet edistää kiertotaloutta sekä siihen liittyvää liiketoimintaa.

Kuntapäätöksenteon tueksi on olemassa tarkkaa kuntakohtaista tietoa esimerkiksi talouden ja työllisyyden kehityksestä. Kokonaiskestävyys rakentuu kuitenkin talouden lisäksi myös ympäristön kestävyyden ja sosiaalisen kestävyyden varaan. Ympäristön tilan ja ihmisten hyvinvoinnin kehityksestä on saatavissa huomattavasti vähemmän tietoa talouteen verrattuna. Myös kiertotalouden edistäminen ja sen seuranta ovat vasta alkutekijöissään.

Kiertotalouden mittarit näyttävät suuntaa

Valtakunnallinen kiertotalouden mittaristo kehittyy strategisen seurannan tarpeiden mukaan ja yhtä kaikenkattavaa kiertotalousindikaattoria ei ehkä ole edes mielekästä tuottaa. Kuntakohtaista tietoa kiertotalouteen siirtymisen tilasta ja sen kehityksestä on vielä varsin niukasti saatavilla, mutta kokosimme tähän joitakin paikallista kiertotalouskehitystä kuvaavia mielenkiintoisia indikaattoreita. Minkälaista kiertotaloustyötä juuri sinun kunnassasi on tehty, ja mitkä osa-alueet vaativat vielä kehittämistä?

Tilastokeskus vastaa kansallisesta kasvihuonekaasupäästölaskennasta, eli EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle vuosittain toimitettavista päästötiedoista. Laskenta on tehty niin sanotusta alueperusteisesta näkökulmasta, jossa päästöt on kohdennettu niiden tuotantokunnille. Ainoastaan päästökaupan ulkopuoliset päästötiedot julkaistaan kuntatasolla luottamuksellisuussyistä. Kokonaispäästöt ja päästökauppaan kuuluvat päästöt julkaistaan maakuntatasolla. Uusimmat, vuotta 2019 koskevat maakuntatason tiedot julkistetaan 3.6.2021. Myös SYKE laskee kuntien kasvihuonekaasupäästöjä ja seuraa niiden kehitystä.

Jätteiden tuotantoa, niiden käsittelytapaa tai kierrätysastetta on toistaiseksi hyvin haastavaa arvioida yhden kunnan tasolla. Circwaste – Kohti kiertotaloutta -kehityshankkeessa on arvioitu kotitalouksien tuottaman jätteen määrää ja kierrätysastetta kuntaseuduilla. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu kaasuautojen tankkausasemien ja keräyspisteiden saavutettavuutta, joka kuvastaa kiertotalouden mukaisten arkisten valintojen helppoutta eri puolilla Suomea.

Kuvio 1. Muovipakkausten aluekeräyspisteiden saavutettavuus

Lähde: SYKE/Circwaste 2020

Muovipakkausten aluekeräyspisteiden saavutettavuus: ajomatkan pituus ja saavutettavuus jalkaisin tai pyörällä 2019. Vuoden 2019 lopussa muovipakkausten aluekeräyspisteitä oli lähes jokaisessa kunnassa. Pohjois- ja Itä-Suomessa varsin moni joutuu kuitenkin turvautumaan autoon viedessään muovia lähimmälle keräyspisteelle.

Osana Circwaste-hanketta on tuotettu myös joitakin alueellisia indikaattoreita kiertotalousliiketoiminnasta. Maakuntatasolla tietoa on saatavilla kiertotaloustoimialoilla toimivien yritysten lukumäärästä, liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Lisäksi selvityksessä on laskettu kirpputoritoimialoilla toimivien yritysten liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrät alueittain. Muut kiertotalousliiketoimintaa kuvaavat indikaattorit on voitu tuottaa vain kansallisella tasolla, mutta ne viitoittavat suuntaa sille, minkälaisia toimia kunnissa tulisi tehdä kiertotalouden edistämiseksi.

Metsien suojelu on yksi keskeinen keino suojella luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarakeskus julkaisee metsien suojelutilastoa, joka tarjoaa alueellista tietoa lakisääteisistä suojelualueista, talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteista ja luontoarvojen suojelua tukevista alueista.

Kestävän siirtymän kiertotalouteen pitää olla myös sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kiertotalouden sosiaalisia mittareita on kehitetty mittaamaan esimerkiksi kiertotalousalan koulutustarjontaa, kiertotalousalalle työllistymistä ja jakamistalouden leviämistä eri puolilla Suomea.

Tässä esitellyt alueelliset indikaattorit ovat vain yksittäisiä kiertotaloutta kuvaavia mittareita, eikä valtaosaa niistä ole kehitetty juuri kiertotalouden kuvaamiseen. Vaikka kehitystyötä tehdään hartiavoimin, kokonaiskuva kiertotalouden tilasta ja kehityksestä on vielä varsin häilyvä. Jotta kiertotalous ja kestävyys kokonaisuudessaan olisi kuntapäätöksenteon keskiössä talouden ja työllisyyden rinnalla, myös kiertotalouden mittareiden tulisi olla yhtä laajasti, ajankohtaisesti, kattavasti ja vertailukelpoisesti saatavilla. Se vaatii merkittävää panostusta paikalliseen tiedontuotantoon ja sen kokoamiseen.

Haluamme kannustaa kuntia aktiiviseen ja näkyvään kiertotaloustyöhön

Kunnissa tehdään kiertotalouden kannalta merkittäviä, konkreettisia päätöksiä. Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.

Me tutkijat ja tilastojen tuottajat työskentelemme sen eteen, että tulevaisuudessa kiertotalousseurantaa olisi paremmin saatavilla kuntakohtaisesti ja siten kuntapäätöksenteon tukena olisi riittävästi paikallista tietoa. Jokaisella kunnalla ja asukkaalla on oikeus kestäviin arjen ratkaisuihin.

 

Heidi Pirtonen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Energia, ympäristö ja kasvihuonekaasut -ryhmässä ja Tiina Karppinen tutkijana Suomen ympäristökeskus SYKEssä.

Kirjoitus on julkaistu myös Circwaste-hankkeen Materiaalit kiertoon -sivustolla

Lähteet / Aiheesta muualla:

https://ym.fi/kiertotalousohjelma

https://www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kiertotaloudessa-reilusti-varaa-kasvuun-alan-liikevaihdon-osuus-alle-viiden-prosentin/

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__04%20Metsien%20suojelu/03_metsien-suojelu.px/

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.7.2021
Sami Hautakangas, Heidi Pirtonen

Ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ylikulutusta ja luontokatoa yhdistää monimutkaisuus – niin ilmiöiden kuin ratkaisujenkin osalta. Ratkaisu yhteen voi pahentaa toista tai tuloksena voi olla ennakoimattomia yhteisvaikutuksia. Kiertotalouden mittarit tarjoavat eri näkökulmia seurantaan ja päätöksenteon tueksi, mutta eivät huomioi ongelmien keskinäisiä kytköksiä. Päätöksiä on silti tehtävä, epävarmuudenkin vallitessa.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons