Ulkomaanmatkailun romahdettua mökkeily kotimaassa nousi vuoden 2020 matkailuilmiöksi. Mökkeilyn suosio näkyi muun muassa mökkikaupassa: vuoden 2021 alussa mökkejä myytiin 47 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Moni on siis hiljattain päättänyt ryhtyä mökinomistajaksi, joita on Suomessa satoja tuhansia. Noin 370 000 kesämökin kohdalla tilastoaineistoomme on merkitty omistajaksi yksityinen henkilö tai kotitalous. Useamman omistajan joukosta on valittu kesämökin omistajaa kuvaavaksi henkilöksi uusin (ja vanhin) omistaja. Loput Suomen 508 000 kesämökistä ovat perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistuksessa, tai niiden omistaja on tuntematon.

Tilastoista piirtyy kuva mökinomistajista hyvin toimeentulevina ja keskimääräistä iäkkäämpinä henkilöinä, joiden mökillä viettämä aika ei välttämättä mene palkkatöiden parissa. Suurin osa mökinomistajista on eläkeläisiä ja työelämässä heistä on alle puolet. Kuluvan ja viime vuoden aikana mökin ostaneiden tietoja ei ollut vielä tätä blogitekstiä kirjoittaessani saatavilla.

Sosioekonomisen aseman perusteella suurin mökinomistajien ryhmä on eläkeläiset, joita on 53 prosenttia mökinomistajista, kun koko väestöstä eläkeläisten osuus on noin neljännes. Työelämässä mökinomistajista on 42 prosenttia – ylempiä ja alempia toimihenkilöitä on jonkin verran enemmän kuin työntekijöitä ja yrittäjiä. (Kuvio 1.)

Käsitys kesämökistä työuran jälkeisenä vapaa-ajan asuntona vahvistuu, kun tarkastellaan mökinomistajien ikärakennetta. Selvästi eniten mökinomistajissa on 60–69-vuotiaita, lähes satatuhatta. Alle 50-vuotiaita on vain 17 prosenttia keski-iän ollessa 63 vuotta. Vain 16 prosenttiin mökinomistajatalouksista kuuluu alle 18-vuotiaita henkilöitä. (Kuvio 2.)

Tyypillinen mökinomistaja on hyvätuloinen…

Mökin omistavien asuntokuntien vuotuisten käyttötulojen mediaani oli 50 000 euroa vuonna 2019  eli puolella mökin omistavista asuntokunnista oli vuotuisia käyttötuloja yli 50 000 euroa. Tulojen mediaani oli noin 17 000 euroa suurempi kuin asuntokunnilla keskimäärin.

Taloudellisesti hyvin toimeentulevat asuntokunnat korostuvat mökinomistajissa: puolet mökin omistavista asuntokunnista kuului kolmeen suurituloisimpaan kymmenykseen samana vuonna (kuvio 3).

…ja asuu omistamassaan omakotitalossa

Mökkeilyyn olennaisesti liittyvät rakennuksen ja pihapiirin hoitoon liittyvät tehtävät ovat suurimmalle osalle mökinomistajista luultavasti tuttuja myös kodin piiristä, sillä tyypillinen mökinomistaja asuu omistamassaan omakotitalossa. Lähes 60 prosenttia mökinomistajatalouksista asuu omakotitalossa ja alle 30 prosenttia kerrostalossa, siinä missä kaikista asuntokunnista omakotitalossa asuu noin 40 prosenttia ja kerrostalossa noin 45 prosenttia.

Vain joka kymmenes mökinomistajatalouksista ei asu omistusasunnossa, kun kaikista asuntokunnista lähes kaksi kolmasosaa asuu omistusasunnossa ja noin kolmasosa vuokralla.

Vaikka kovimman mökkibuumin laantumista koronapandemian kriittisimmän vaiheen jäljiltä on jo ehditty uumoilla, ei mökkeilyn noste välttämättä selity pelkästään koronalla. Maaseutubarometrin 2020 tiedonkeruu toteutettiin ennen pandemiaa, ja tulosten mukaan yli kolmasosa 25–44-vuotiaista vastaajista uskoi omistavansa vapaa-ajan asunnon maaseudulla kymmenen vuoden kuluttua.

Tämä lienee hyvä uutinen suomalaisen kesämökkikulttuurin jatkuvuudesta huolestuneille, sillä aiemmin mökinomistajien korkea keski-ikä on herättänyt keskustelua jopa metsiin ränsistyvien mökkien pommista.

Siitä kuinka moni mökki on kesän aikana vaihtanut omistajaa, saadaan tuoreita tietoja vielä elokuussa Maanmittauslaitoksen julkaistessa uusimmat mökkikauppoja koskevat tilastot.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.