Suomi tavoittelee kivihiilen energiakäytöstä luopumista ja turpeen energiakäytön merkittävää vähentämistä 2020-luvun aikana. Hiilen ja turpeen energiakäyttö on puolittunut vuosi­tuhannen alun huippu­lukemista, vaikka hiilen kulutuksessa onkin huomattavaa vuosittaista vaihtelua (kuvio 1).

Tavoitteessa on edetty. Viime marraskuussa energiayhtiö Neova ilmoitti lopettavansa turvetuotannon Suomessa vähäisen kysynnän takia. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kysyntä­tilanteen. Maaliskuussa Neova ilmoitti ryhtyvänsä nostamaan energia­turvetta ainakin itäisen Suomen alueella. Tuotanto korvaa muun muassa venäläistä energiapuuta. Ilmasto­tavoitteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet, ja siksi muutos jäänee väliaikaiseksi.   

Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen on tuottanut haasteita kyseisten poltto­aineiden hinta­tilastoinnille. Tietojen julkaiseminen edellyttää riittävän suurta vastaaja­määrää, eikä vastauksia ole viime aikoina ollut riittävästi.

Palaturpeen hinnan julkaisemisesta luovuttiin syyskuussa 2021. Jyrsinturpeen hinta jäi julkaisematta vuoden 2021 kahdelta viimeiseltä neljännekseltä. Myös kivihiilen kuukausihintojen julkaisemisessa on ollut vastaavia ongelmia.   

Tietojen julkaisemisen edellyttämä vastausmäärä voidaan saavuttaa esimerkiksi laajentamalla vastaajajoukkoa tai julkaisemalla tieto kuukauden sijasta neljännes­vuosittain.

Hiilen osalta päädyttiin ottamaan laskentaan mukaan maailman­markkinahintaa kuvaava osa. Turpeen osalta kyselyn vastaajajoukkoa on laajennettu. Nämä ratkaisut on kuitenkin arvioitu väliaikaisiksi. Hiilen ja turpeen hintatilastointi on siirtynyt jatkoajalle.   

Hintaseurannasta saatua tietoa käytetään analyysien lisäksi myös sopimuksissa. Energian­tuotannossa sopimukset ovat usein pitkiä, ja sopimus­hinnoissa käytetään indeksi­tarkistuksia. Turpeen ja kivihiilen hintaa käytetään tässä tarkoituksessa laajalti.

Jatkoajan alkaessa toimijoiden on syytä tarkistaa sopimusten indeksikytkennät ja varautua tuotekohtaisten hintojen ja alaindeksien julkaisun loppumiseen.  

Sopimukseen voi esimerkiksi kirjata uudelleen neuvottelu­pykälän tai vaihto­ehtoisen indeksin. Sellaiseksi on hyvä valita lakisääteinen indeksijulkaisu, esimerkiksi tuottaja­hintaindeksi tai sen alaindeksi.

Kotimaisen tuotannon hinnan muutosta kuvaava indeksi ottaa huomioon myös muutokset tuotannon rakenteessa. Tällaisia muutoksia ovat uusiutuvien polttoaineiden ja lämmön lähteiden käyttö lämmön tuotannossa.  

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen energia, ympäristö ja kasvihuonekaasut -ryhmässä.