Korona muutti henkilöstökoulutuksen tapoja yrityksissä
Vuonna 2020 yrityksissä opiskeli kurssimuotoisesti 29 prosenttia yritysten henkilöstöstä, mikä on lähes 15 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin vuonna 2015. Vastaavana aikana itseohjatusti opiskelleiden osuus lähes kaksinkertaistui noin 30 prosenttiyksikköön. (Kuvio 1)
Tiedot henkilöstön osaamisen kehittämisestä eli henkilöstökoulutuksesta kysyttiin opiskelleiden palkansaajien määrinä sekä kurssimuotoisesti toteutetusta opiskelusta että muulla tavoin kuin kursseina toteutetusta opiskelusta.
Henkilöstökoulutukseen lasketaan mukaan työajalla tapahtuva kouluttautuminen, joka on työnantajan kustantamaa.
Kurssimuotoisen opiskelun vähenemiseen vaikutti muun muassa se, että yrityksissä yhä enemmän henkilöstön osaamisen kehittämistä toteutettiin muilla tavoin kuin kurssimuotoisena opiskeluna. Myös koronaviruspandemia vähensi kurssimuotoisen opiskelun tarjoamista yrityksissä.
Erot henkilöstökoulutuksen tarjoamisessa eri vuosien välillä voivat osittain johtua myös siitä, että yhtenä vuonna tehtiin suurempia koulutusinvestointeja esimerkiksi tuotantovälineiden uudistamisen vuoksi. Vilkkaampaa koulutusjaksoa saattoi seurata vähemmän koulutusta sisältävä jakso.
Kurssimuotoisen opiskelun osuuksien vähenemisessä vuosien 2015–2020 välillä näkyi toimialoittaisia eroja: opiskelu kurssimuotoisesti väheni polttoaineiden ja kemiallisten tuotteiden toimialalla yli 30 prosenttiyksikköä ja mineraalien kaivun, kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla sekä rakentamisen toimialoilla (21–28 prosenttiyksikköä).
Ainoastaan kolmella toimialalla osallistuminen kasvoi: rahoitusta ja vakuutusta palvelevalla toimialalla, paperin ja paperituotteiden toimialalla sekä kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla (2–7 prosenttiyksikköä).
Itseohjattu opiskelu selvässä kasvussa
Itseohjattu opiskelu kehittyi päinvastaiseen suuntaan samana aikana. Itseohjatusti opiskelleiden osuus lähes nelinkertaistui rahoitusta ja vakuutusta palvelevan toiminnan toimialan reiluun 70 prosenttiin ja paperi- ja paperituotteiden valmistuksen toimialalla noin viisinkertaistui miltei 40 prosenttiin. (Taulukko 1)
Myös kulkuneuvojen valmistuksen, elintarvikkeiden valmistuksen, informaation ja viestinnän, tukkukaupan ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialoilla itseohjattuun opiskeluun osallistuneiden osuus kasvoi yli 20 prosenttiyksikköä vuosien 2015 ja 2020 välillä.
Kolmella toimialalla – rahoitusta ja vakuutusta palveleva toiminta, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä kulkuneuvojen valmistus – paitsi itseohjatusti opiskelleiden osuus lisääntyi eniten, myös kurssimuotoisesti opiskelleiden osuus kasvoi. Muilla toimialoilla kurssimuotoisesti opiskelleiden osuus pysyi ennallaan tai selvästi väheni.
Kurssimuotoisesti opiskelleiden osuus, yhteensä (%) | Itseohjatusti opiskelleiden osuus (%) | |||
---|---|---|---|---|
2015 | 2020 | 2015 | 2020 | |
Yhteensä | 43,8 | 29,1 | 17,3 | 30,3 |
Teollisuuden päätoimiala 01-11 | 46,8 | 32,5 | 12,3 | 24,3 |
01 Mineraalien kaivu | 60,2 | 32,0 | 6,3 | 22,8 |
02 Elintarvikkeiden valmistus | 43,8 | 36,4 | 4,5 | 30,2 |
03 Tekstiilien ja vaatteiden valmistus | 17,1 | 2,6 | 2,3 | 7,2 |
04 Paperin ja paperituotteiden valmistus | 48,8 | 52,9 | 8,3 | 41,4 |
05 Polttoaineiden ja kemiallisten tuotteiden valmistus | 58,8 | 25,7 | 17,8 | 26,5 |
06 Metallituotteiden valmistus | 41,4 | 23,5 | 16,5 | 7,6 |
07 Koneiden ja laitteiden valmistus | 46,4 | 38,0 | 25,3 | 34,8 |
08 Kulkuneuvojen valmistus | 35,0 | 37,0 | 4,7 | 32,6 |
09 Puutavaran ja huonekalujen valmistus | 34,1 | 22,1 | 2,8 | 13,1 |
10 Energia-, vesi- ja jätehuolto | 67,9 | 60,7 | 12,0 | 29,3 |
11 Rakentaminen | 48,4 | 27,0 | 3,4 | 17,3 |
Palvelujen päätoimiala 12-20 | 41,9 | 27,4 | 20,4 | 33,4 |
12 Moottoriajoneuvojen ym. kauppa | 40,6 | 28,9 | 21,2 | 22,2 |
13 Tukkukauppa | 39,0 | 29,5 | 12,7 | 35,5 |
14 Vähittäiskauppa | 35,2 | 22,1 | 31,5 | 33,5 |
15 Kuljetus ja varastointi | 50,2 | 25,3 | 18,0 | 28,9 |
16 Majoitus- ja ravitsemustoiminta | 32,2 | 13,6 | 4,1 | 11,6 |
17 Informaatio ja viestintä | 45,9 | 32,9 | 24,6 | 47,6 |
18 Rahoitus- ja vakuutustoiminta | 46,5 | 46,4 | 44,5 | 65,5 |
19 Rahoitusta ja vakuutusta palveleva toiminta | 38,2 | 44,7 | 18,2 | 70,6 |
20 Muut palvelut | 43,2 | 27,3 | 15,7 | 30,1 |
Lähde: Tilastokeskus, yritysten henkilöstökoulutus (CVTS)
Korona vei koulutukset verkkoon
Yrityksiltä kysyttiin, millaisia vaikutuksia koronapandemiasta seuranneilla rajoituksilla oli yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen vuonna 2020. Pandemian luonnollinen seuraus oli koulutuksien siirtyminen verkkoon ja koulutuksien tarjoamista aiempaa enemmän itseopiskeluna.
Verkossa järjestettävissä koulutuksissa koettiin ongelmia, jotka liittyivät muun muassa osaamisen jakamiseen, yhdessä työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun. Etätyöskentelyn koettiin rajoittavan myös ideointia.
Osa yrityksistä joutui siirtämään koulutuksia eteenpäin, esimerkiksi silloin kun koulutus vaati lähiopiskelua, tai kokonaan perumaan koulutuksia.
Osalla yrityksistä ei ollut ylimääräisiä taloudellisia resursseja koulutuksen järjestämiseen. It-palvelujen kustannukset kasvoivat verkkokoulutusten tarjoamisen myötä.
Myös lomautukset estivät koulutuksen järjestämistä. Kun henkilöstön vaihtuvuus pieneni, niin tarve koulutukselle oli vähäisempää.
Webinaarit suosioon
Verkkokoulutuksiin siirtymisellä oli myös myönteisiä seurauksia. Erilaiset webinaarit lisääntyivät huomattavasti koronan seurauksena, etänä oleviin koulutuksiin osallistuminen helpottui ja ne toivat kustannussäästöjä.
Koulutuspaikalle matkustamiseen käytetty aika jäi verkkokoulutuksissa pois, ja lyhyitä 1–2 tunnin webinaareja voitiin järjestää myös aiempaa enemmän.
Henkilöstön it-taidot kehittyivät merkittävästi etäkoulutuksiin osallistumisen myötä. Yleensä ottaen etäkoulutusten myötä tarjonta ja mahdollisuudet lisääntyivät merkittävästi.
Yritysten henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus (CVTS) toteutetaan seuraavan kerran vuotta 2025 koskien. Nähtäväksi jää, jatkuuko kurssimuotoisen opiskelun väheneminen edelleen ja muun kuin kurssimuotoisen opiskelun lisääntyminen myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen koulutustilastoissa.
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.