Vuonna 2020 yhdyskuntajätettä kertyi 3,3 miljoonaa tonnia. Kasvua edellisvuodesta oli yli viisi prosenttia, ja kokonaisjätemäärä oli korkeampi kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla, asukastakin kohden laskettuna.

Jätettä kertyi asukasta kohti lähes 600 kilogrammaa, mikä tarkoittaa yli kymmenen kilon jätekuormaa viikossa. Kannatko sinäkin auton renkaan painon verran jätettä ulos ovesta joka viikko?

Toki jätettä väkisinkin syntyy, mutta jätemäärien jatkuva kasvu antaa aihetta niiden kriittiselle tarkastelulle.

Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä on kasvanut jo vuosien ajan. Kyse on niin sanotuista kulutuksen jätteistä, eli kasvaneen jätekertymän voi katsoa merkitsevän kotitalouksien lisääntynyttä kulutusta.

Kotitalousjätteiden lisäksi yhdyskuntajätteiksi lasketaan niitä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaavat jätteet kaupoista, teollisuudesta ja palvelutoiminnasta.

Myös bruttokansantuotteeseen suhteutettu yhdyskuntajätemäärä oli vuonna 2020 korkeampi kuin kertaakaan 2000-luvulla – eli jätteiden määrällä mitattuna tuotteiden ja palveluiden tuotanto kuormitti ympäristöä aiempaa enemmän. Bkt:n supistuminenkaan ensimmäisenä koronavuonna ei siis pienentänyt jätekertymää.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää kuitenkin jäteintensiteetin pienenemistä: vähemmillä materiaalipanoksilla on siis tuotettava enemmän ja materiaalien on kierrettävä yhteiskunnassa nykyistä tehokkaammin, jotta jätemäärät ja ympäristökuormitus vähenevät.

Tavoitteeseen pääsyä edistävät ensisijaisesti jätteen synnyn ehkäisy, uudelleenkäyttö ja kierrätys tavaroina sekä siirtyminen palveluihin.

Materiaalien kierrättäminen on keskeistä, sillä maapallon resurssit ovat rajalliset. Väestönkasvu lisää paineita kuluttaa enemmän luonnonvaroja, jotka ovat vaarassa ehtyä. Lisäksi neitseellisten luonnonvarojen kulutus uhkaa monimuotoisuutta, kuluttaa energiaa ja voimistaa ilmastonmuutosta.

Jätteiden kierrätysasteessa on kovasti kirittävää

Vuonna 2020 yhdyskuntajätteistä kierrätettiin vain 42 prosenttia. Kierrätyksen osuus on pysynyt samalla tasolla jo vuodesta 2015 lähtien – tätä edeltävä matalampi kierrätysaste selittyy osin yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoituksella.

Kuviossa 1 eritellään yhdyskuntajätekertymä käsittelytavoin vuosina 2010–2020. Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkakielto on ollut voimassa vuodesta 2016 alkaen, ja nykyään niiden kaatopaikkasijoitus on käytännössä loppunut lähes kokonaan. Kaatopaikkasijoitus onkin käytännössä vaihtunut energiahyödynnykseen ja suurin osa jätteistä hyödynnetään nykyään energiana. Kierrätysasteissa on tapahtunut vain hyvin asteittaisia muutoksia.

Suomessa jäteasetukset asettavat vähimmäistason jätteiden erilliskeräykselle ja kierrätykselle. Jätteiden kierrätysvelvoitteet tiukentuivat, kun uusi jäteasetus astui voimaan 1.12.2021.

Uuden asetuksen mukaan yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteet ovat vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja vuonna 2035 yhdyskuntajätteistä tulisi kierrättää jo 65 prosenttia.

Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat siten, että kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tämän lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet.

Vaikka erilliskerättyjen jätteiden määrä ja niiden hyödyntäminen materiaalina kasvoi vuonna 2020, valtaosa lisääntyneestä jätemäärästä oli sekajätettä, joka ohjautui energiahyödyntämiseen.

Erilliskerätyistä jätteistä huomioitavaa oli positiivinen kehitys biojätteiden ja muovipakkausten määrässä, joita erilliskerättiin aiempia vuosia enemmän. Eri sekajätekoostumusselvitysten mukaan hyödyntämiskelpoista biojätettä ja muovipakkauksia on ollut sekajätteen joukossa merkittäviä määriä.

SYKE:n selvityksen mukaan vuonna 2020 sekajätteen joukossa oli 17 prosenttia muovijätettä ja 33 prosenttia biojätettä. Vaikka molempien erilliskeräysmäärät olivat kasvussa, on niiden kierrätyksellä edelleen suuri potentiaali vaikuttaa Suomen kierrätysasteeseen. Kolmas merkittävä sekajätteeseen päätyvä hyödyntämiskelpoinen jae on paperi- ja kartonkijäte.

Pirkanmaan ELY-keskuksen myöhemmin täydentyvät pakkausjätetiedot vuodelta 2020 tarkentavat yhdyskuntajätteen käsittelymääriä. Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n mukaan vuonna 2019 siihen kuuluvat tuottajavastuuyritykset kierrättivät 71 prosenttia tuottajavastuullisten yritysten markkinoille tuottamista pakkauksista ja ne onnistuivat myös senhetkisten materiaalikohtaisten kierrätystavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2020 Rinki-ekopisteille tuotiin 16 prosenttia enemmän pakkauksia kuin edellisvuonna.

Suomalainen tuottaa vuodessa 90 kiloa enemmän yhdyskuntajätettä kuin EU:ssa keskimäärin 

Vuosi 2020 oli niin sanottu ensimmäinen koronavuosi. Paljon on puhuttu siitä, että kulutus ja siten jätteiden synty ja kierrätys olisivat osin siirtyneet kaupoista, toimistoilta ja ravintoloista koteihin. Kotimaassa on kulutettu enemmän, kun ulkomaille ei ole voinut samalla tavalla matkustaa. Voidaanko yhdyskuntajätteen määrän kehitystä selittää tällä?

Toki aiemmin jätteitä ei ole samalla tavalla tullut esimerkiksi käytetyistä maskeista tai kertakäyttöhanskoista, jotka lajitellaan sekajätteeseen. Noutoruoka ja verkko-ostokset ovat todennäköisesti lisänneet pakkausjätteiden määriä kotitalouksissa.

Ensimmäinen koronavuosi koetteli kuitenkin myös muita EU-maita, ja EU-vertailussa Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohden – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vuonna 2020 vain 505 kilogrammaa. Esimerkiksi ruotsalaiset tuottivat 431 ja virolaiset vain 368 kilogrammaa yhdyskuntajätettä asukasta kohden.

Kuviossa 2 on esitetty Euroopan valtioiden tuottamia yhdyskuntajätemääriä asukasmäärään suhteutettuna vuosina 2005 ja 2020. Suomea suurempia jätemääriä on kertynyt muun muassa Tanskassa, Saksassa, Unkarissa ja Norjassa.

Huomiota herättää se, että Suomessa jätemäärä asukasta kohden laskettuna on tarkastelujakson aikana kasvanut yli sadalla kilolla per asukas. Useissa muissa EU-maissa kehitys on ollut päinvastaista.

Kuvio 2. Yhdyskuntajätteet Euroopassa vuosina 2005 ja 2020, kilogrammaa asukasta kohti

Kuviossa esitetyt luvut eivät erittele jätteiden kierrätystä, vaan luvut kertovat yhdyskuntien kokonaisjätemäärän kehityksestä. Vuonna 2020 EU:ssa yhdyskuntajätteistä materiaalina hyödynnettäväksi ohjautui keskimäärin 240 kiloa yhdyskuntajätettä ja kierrätysaste oli 48 prosenttia.

Yhdyskuntajätemäärän ja materiaalihyödyntämisen kehitystä voidaan osin tarkastella myös alueellisesti. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alueella vuonna 2020 kertyi asukasta kohden 520 kiloa yhdyskuntajätettä, ja määrä selvästi väheni edellisvuosista. Vähenemiseen vaikutti erityisesti yksityisten palveluiden yhdyskuntajätteen määrän kehitys. Kotitalouksista peräisin olevat yhdyskuntajätteet lisääntyivät kuitenkin hieman.

Tämän perusteella muualla Suomessa yhdyskuntajätettä on siis syntynyt suhteellisesti enemmän kuin HSY:n alueella. Myös yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli koko maata korkeampi – vuonna 2020 kierrätysaste pieneni hieman edellisvuodesta, mutta oli silti noin 50 prosenttia.

Herää kysymys, miten ja missä määrin HSY:n alueella kierrätysasenteet tai ehkä mahdollisuudet kierrättää ja vähentää jätettä eroavat muusta maasta? Kysessä ei toki ole kilpailu, vaan kokonaisuus on aina osiensa summa.

Arvot ja asenteet eivät vielä kanavoidu arjen teoiksi 

Eri selvitysten mukaan suomalaiset ovat huolissaan ympäristöstä ja ilmastosta. Vuonna 2021 suomalaisista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa. Ehkä koronakin on herätellyt entistä useampaa arvostamaan vähintäänkin lähiluontoa.

Tilastojen valossa huoli ympäristöstä ei kuitenkaan ole riittävässä määrin johtanut sellaisiin arjen tekoihin, jotka heijastuisivat myönteisesti yhdyskuntajätemäärien ja lajittelun kehitykseen.

Pitkäkestoinen käyttäytymisen muutos alkaa muutoksesta arvoissa ja asenteissa yksilön tiedostaessa, miksi tämä asia on tärkeä ja miten se koskettaa juuri minua henkilökohtaisesti. Mutta miten arvojen ja asenteiden kanavoitumista käytännön toimintaan voisi vauhdittaa ja mikä arvojen lisäksi motivoisi toimimaan puhtaamman ympäristön puolesta vähemmillä resursseilla?

Vaikka oma panos tuntuisi mitättömältä, niin jokaista tarvitaan yhteisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei koske pelkästään kuluttajaa vaan kaikkia yhteiskunnan osajärjestelmiä ja toimijoita. Pakkausten kierrätyksen tulisi olla yksinkertaista ja kierrätysmerkintöjen selkeitä. Kierrätyspisteiden pitäisi haja-asutusalueillakin olla helposti saavutettavissa. Lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen pitäisi olla ajantasaista ja tuotesuunnittelun tulisi tukea kuluttajan arkea.

Jätemäärän vähentämistä ja kierrätystä voidaan edistää – aina yhteiskunnalliseksi normiksi asti – tietoon perustuvan ja kannustavan keskustelun avulla. Mitä enemmän asioista puhutaan, sitä luontevammin ne löytävät tiensä osaksi jokaisen arkea.

Viime kädessä vastuu – ja velvollisuus toimia – on kaikkien yhteinen.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina ja ilmiöasiantuntijana Tilastokeskuksen Energia, ympäristö ja kasvihuonekaasut -ryhmässä.

Lisätietoa:

Eurostat 12/2021. Municipal waste statistics

Tilastolive: Jätteet ja kierrätys – taittuiko kulutuksen jätteiden määrän kasvu koronavuonna?

Ympäristöministeriö: tiedote. 18.11.2021. Uusi jäteasetus velvoittaa nykyistä tehokkaampaan erilliskeräykseen ja kierrätykseen.

Hyviä lajitteluvinkkejä on saatavilla esimerkiksi HSY:n jäteoppaasta ja Suomen pakkauskierrätys Rinki kotitalouksien lajitteluohjeista.