Taloutta kuvaavissa avainluvuissa on nähty viime aikoina poikkeuksellisen isoja muutoksia. Otetaan näistä muutama poiminta.

Energian hintojen nousu paisutti vaihtotaseen alijäämää vuonna 2022. Suhteessa bkt:n vaihtotaseen alijäämä oli suurin sitten vuoden 1992.

Maaliskuussa inflaatio oli edelleen 7,9 prosenttia, vaikka se laski helmikuusta. Kotitalouksien reaalinen ostovoima painui poikkeuksellisella tavalla vuonna 2022, kun kuluttaja­hintojen nousu oli tulojen kasvua nopeampaa. Vastaavaa on nähty viimeksi 1970-luvulla.

Talouden tuotannossa tilanne on epäselvempi. Neljännesvuosi­tilinpidon mukaan Suomi painui tekniseen taantumaan vuoden 2022 lopussa, mutta yritysten tulokset olivat vuoden lopussa kuitenkin edelleen vahvoja. Monella alalla oli työvoima­pulaa.

Talouden keskeiset mittarit olivat siis osin risti­riitaiset.

Kun vuositilinpidon ennakkoluvut vuodelta 2022 julkaistaan ennen juhannusta, myös neljännesvuosi­tilinpidon tietokanta­taulut päivitetään. Tilinpito on varoitellut nyt julkaistujen lukujen olevan tavallista epävarmemmalla pohjalla. Revisioitakin voi siis tulla.

Käyttäjät välillä kysyvät, mihin suuntaan luvut tyypillisesti tarkentuvat, kun vuosi­aineisto saadaan mukaan. Revisiot eri vuosien välillä kuitenkin vaihtelevat, eikä niissä ole säännön­mukaisuutta.

Revision suuruus riippuu siitä, miten eri lähteistä tulevat tilinpidon palaset sopivat yhteen. Tilinpito ei ole osiensa summa, vaan eri osien välillä tehdään tasa­painotusta.

Tasapainotuksissa arvioidaan eri tietojen laatua ja luotettavuutta. Ne pyritään tekemään epävarmimpiin osiin aineistosta. Lopputuloksena saadaan yhtenäinen kehikko, jossa kansan­talouden tilinpidon ja maksutaseen luvut ovat keskenään yhdisteltävissä.

Miksi siis tietojen revisioita ja tasapainotusta kesällä tarvitaan?

Poikkeukselliset muutokset taloudessa vaikuttavat sekä suhdanteeseen että talouden rakenteeseen. Tällä hetkellä epävarmuutta aiheuttaa mm. se ettemme tiedä, miten vuonna 2022 kasvaneet energia­kustannukset ovat vaikuttaneet eri toimialojen välituote­käyttöön. Tämä kuva tarkentuu kesällä, kun mukaan saadaan tietoa yritysten kulu­rakenteesta.

Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt kollegamme korosti, että desimaaleilla ei ole juuri merkitystä. Useimmat tunnus­luvut voitaisiin huoletta pyöristää lähimpään kokonais­­lukuun. Tämä näkökulma pitää paikkaansa myös 2020-luvulla.

Bkt voidaan laskea toisaalta arvon­lisäyksen kautta ja toisaalta kysyntäerien, kuten yksityisen kulutuksen, kautta. Jos kysynnän ja tarjonnan välinen tilastoero on suuri, se kuvaa epävarmuutta bkt:n desimaaleissa. Laskennan tarkentuessa tämä epävarmuus pienenee.

Revisiot, laskennan tarkentuminen, on merkki laadusta – ei sen puuttumisesta.

Kirjoittaja työskentelee kansan­­talouden tilinpidon parissa Tilasto­­keskuksessa.