Valtaosa kunnista ja kuntayhtymistä koki historiallisen muutoksen vuoden 2023 alussa, kun sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toiminnot ja palkansaajat siirtyivät 21 hyvinvointialueelle. Helsingin ja Ahvenanmaan vastaavat palvelut jäivät siirtymän ulkopuolelle.

Tilastokeskuksen vuoden 2021 kuntasektorin palkka-aineiston perusteella hyvinvointialueiden palvelukseen on siirtynyt arviolta 222 000 kokoaikaista kuukausipalkkaista palkansaajaa. Kuntiin ja kuntayhtymiin on jäänyt vähemmän palkansaajia, arviolta 207 000. Kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajajoukko on varsin naisvaltaista: hyvinvointialueille siirtyneistä arviolta 16 prosenttia on miehiä, ja kuntasektorille jääneistä miehiä on noin 23 prosenttia.   

Työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2020 Suomen työllisistä 23 prosenttia työskenteli kuntasektorilla. Paikallishallinnon jakautuminen kahtia koskee siis lähes viidesosaa työllisistä.  

Kerron tässä blogissa hyvinvointialueiden ja kuntien rakenteellisista ja palkkauksellisista eroista. Hyödynnän uusimpia saatavilla olevia tietoja eli vuoden 2021 kuntasektorin palkka- ja työsuhdeaineistoa. 

Aineistoon on määritelty työantaja-, ammatti- ja toimialatietojen perusteella, ketkä vuoden 2021 palkansaajat siirtyvät hyvinvointialueelle ja ketkä eivät. Vuoden 2023 aikana Tilastokeskus saa tulorekisteriin perustuvaa ajantasaista tietoa hyvinvointialueiden palkansaajista. Virallisen tilaston mukaisia palkka- ja työsuhdetietoja julkaistaan vuoden 2024 keväällä.  

Hyvinvointialueiden palkansaajista neljännes sairaanhoitajia, kuntasektorilla 40 prosenttia opettajia 

Hyvinvointialueiden palkansaajista moni on joko sairaanhoitaja tai lähihoitaja. Siirtyneitä koskevan arvion mukaan kuukausipalkkaisista palkansaajista noin 42 prosenttia kuuluu jompaankumpaan ammattiryhmään. Noin neljäsosa (24 %) eli lähes 54 000 palkansaajaa toimii sairaanhoitajina ja lähes 40 000 palkansaajaa, eli noin 18 prosenttia, lähihoitajina. Lääkäreiden osuus hyvinvointialueilla on reilu kuusi prosenttia, lukumäärältään noin 14 000 palkansaajaa.  

Muita yleisiä palkansaajaryhmiä hyvinvointialueilla ovat sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat, kodinhoitajat, toimisto- ja laitossiivoojat sekä sosiaalityön erityisasiantuntijat.  

Kuntiin ja kuntayhtymiin jääneistä palkansaajista selvästi suurin ammattiryhmä on opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat. Heitä on arviolta 41 prosenttia sektorin palkansaajista eli 84 000. Varhaiskasvatustoiminta on muutoksen myötä jäänyt kuntasektorille, ja lastenhoitajia ja koulunkäyntiavustajia on arviolta 42 000 eli 20 prosenttia kunta-alan palkansaajista. Lastentarhanopettajien osuus on noin yhdeksän prosenttia.  

Säännöllisen työajan ansiot samalla tasolla

Kun vertaillaan hyvinvointialueille siirtyneiden ja kunta-alalle jääneiden palkansaajien ansioita vuoden 2021 tietojen perusteella, on keskimääräisissä ansioissa melko vähän eroja. 

Säännöllisen työajan mediaaniansiot vuonna 2021 olivat hyvinvointialueelle siirtyneillä 3 033 euroa kuukaudessa ja kuntasektorille jääneillä 3 054 euroa kuukaudessa (kuvio 1). Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä olevan palkansaajajoukon keskimmäistä havaintoa ja kuvaa keskiarvoa paremmin keskimääräisiä tuloja.  

Ennen kuin tuoreimmat tiedot ovat käytettävissä, voidaan hyvinvointialueiden ja kuntien rakenteellisia ja palkkauksellisia eroja tarkastella Tilastokeskuksen vuoden 2021 lokakuuta kuvaavien tietojen avulla. Nämä kuntasektorin vuoden 2021 viimeisen neljänneksen ansiot ovat vuoden 2022 viimeiselle neljännekselle tultaessa nousseet 2,5 prosenttia säännöllisen ansion indeksin ja ansiotasoindeksin tietojen perusteella. 

Kunnissa palkkahaitari on hieman hyvinvointialueita leveämpi

Hyvinvointialueiden organisaatioita ja toimintoja on alettu rakentamaan jo vuonna 2022 ennen ison palkansaajajoukon siirtoa hyvinvointialueille. Hyvinvointialueille on rekrytoitu vuonna 2022 arviolta reilu tuhat palkansaajaa erityisesti johto- ja erityisasiantuntijatehtäviin. Vuoden 2021 tietoihin perustuvissa arvioissa ei ole huomioitu näitä hyvinvointialueille rekrytoituja palkansaajia.   

Hyvinvointialueiden ja kunta-alan välillä eroa on siinä, että kunnissa palkkahaitari on hyvinvointialueita leveämpi. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueiden palkansaajajoukko koostuu isoista ammattiryhmistä, kun taas kuntasektorilla eri ammattien ja ansioiden kirjo on laajempi.  

Kuntasektorille jääneistä vähiten ansaitseva kymmenys tienasi korkeintaan 2 226 euroa, kun taas hyvinvointialueille siirtyneiden matalimmin palkattu kymmenys sai 2 440 euroa tai vähemmän vuonna 2021. Kuntasektorilla korkeimmin palkattu kymmenys ansaitsi 4 576 euroa tai enemmän ja hyvinvointialueille siirtyneiden parhaiten palkatut vähintään 4 311 euroa.  

Kokonaisansioita tarkasteltaessa hyvinvointialueille määritellyn kokonaisansion mediaani oli 3 111 euroa ja kuntiin jääneillä 3 099 vuonna 2021. Hyvinvointialueille siirtyneillä on enemmän säännöllisiä ja ei-säännöllisiä lisiä, mikä näkyy suuremmissa kokonaisansioissa. Lisien suurempi määrä johtuu siitä, että terveys- ja sosiaalialoilla tehdään enemmän epäsäännöllistä työtä ja vuorotyötä.

Hyvinvointialueille määriteltyjen säännölliset lisät olivat keskimäärin 558 euroa ja kuntiin jäävien 448 euroa vuonna 2021. Hyvinvointialueille siirtyvät saivat vuonna 2021 kuukaudessa keskimäärin 216 euroa ei-säännöllisiä lisiä, kuntiin jäävät 41 euroa.

Hyvinvointialueilla erityisesti terveyspalveluita, kunnissa koulutusta ja varhaiskasvatusta 

Uusille hyvinvointialueille on siirtynyt kuntasektorilta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastusala. Hyvinvointialueiden palkansaajista arviolta 56 prosenttia on siirtynyt terveyspalvelujen toimialalta ja 34 prosenttia sosiaalihuolloin avopalvelujen tai laitospalvelujen toimialoilta. Palo- ja pelastustoimen toimialalta siirtyneiden osuus on kolme prosenttia. (Kuvio 2a.)

Kunta-alalle jääneistä palkansaajista 43 prosenttia toimii koulutuksen toimialalla. Myös kunnissa sosiaalihuollon avopalvelut on keskeinen toimiala. Sosiaalihuollon avopalvelujen, joka tarkoittaa kuntasektorilla lähinnä päiväkotitoimintaa, työskentelee arviolta 24 prosenttia palkansaajista. Julkisen hallinnon toimialalla on 12 prosenttia kuntasektorin palkansaajista. Myös muiden toimialojen kirjo on kunnissa paljon laajempi kuin hyvinvointialueilla. (Kuvio 2b.)

Hyvinvointialueiden ja kuntien toiminta jakautuu melko selvästi omille toimialoilleen. Merkittävänä poikkeuksena on sosiaalihuollon avopalvelujen toimiala, joka on jakautunut kahtia siten, että toimialan palkansaajista 57 prosenttia on jäänyt kunta-alalle ja 43 prosenttia siirtynyt hyvinvointialueille. Kunnissa on kyse päiväkotien toiminnasta ja hyvinvointialueilla vanhusten, vammaisten ja ikääntyneiden avopalveluista. 

Tietoja saadaan kuntasektorin aineistosta sekä tulorekisteristä 

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston tietokantataulukoissa on eri jaotteluin tietoja, joiden avulla voi vertailla tarkemmin ammattiluokkien tai toimialojen ansiotasoa vuoden 2021 tilastojen valossa. 

Tilastokeskus määrittelee keräämiinsä vuoden 2022 lopun kuntasektorin palkka- ja työsuhdeaineistoihin hyvinvointialueille siirtyneet ja kuntasektorille jääneet. Näitä tietoja voidaan tuottaa sen jälkeen kun kuntasektorin palkkatiedot on julkaistu 27.4.2023. Tilastokeskuksella on lisäksi tulorekisteristä saatavat tiedot käytössään, ja niitä voidaan hyödyntää vuoden 2023 aikana.   

Hyvinvointialueiden palvelussuhde- ja ansiotiedot kerätään loppuvuonna 2023 yhdessä kuntasektorin tietojen kanssa. Virallisen tilaston mukaisia palkkatietoja julkaistaan keväällä 2024. Uudessa tilastossa tulee olemaan sekä kunta-alan että hyvinvointialueiden tietoja eritellysti sekä toisiinsa nähden vertailukelpoisesti koko paikallishallinnon tasolla. Sektoriluokituksen virallisessa termistössä paikallishallinnossa on kaksi luokkaa: hyvinvointialuehallinto ja paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto, joista jälkimmäisellä tarkoitetaan kuntia ja kuntayhtymiä. 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa yliaktuaarina kuntasektorin palkkatilastoissa sekä sote-hankkeeseen liittyvässä työmarkkinatilastojen muutokset -projektissa.