Vuosi sitten hämmästelin blogissani keskipisteen siirtymälle tyypillisen nopean etenemisen huomattavaa hidastumista vuonna 2021. Väestön muuttoliikkeen uutisoinnissakin huomio kiinnittyi tuolloin Tampereen ja Turun muuttovoittoon niin Uudeltamaalta kuin Helsingistäkin.

Sen jälkeen keskipiste on liikkunut jälleen vauhdilla. Vuoden 2022 lopun väestötietojen perusteella keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla pois Andersmaan asuinalueelta 890 metriä pellonlaitaan, noin kaksisataa metriä Lakeentieltä itään: 24,6577 astetta itäistä pituutta ja 61,0723 astetta pohjoista leveyttä (ETRS-TM35FIN-koordinaatteina N: 6773096, E: 373623).

Vertaamalla viimevuotisiin ETRS-tasokoordinaatteihin saamme helposti laskettua pisteen siirtymäksi suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä.

Edellisenä vuonna piste siirtyi länteen 198 metriä, joten länsisuunnassa siirtymä on hidastunut. Koronavuonna 2021 maassamuutossa nähty ”pako” Helsingistä onkin sen jälkeen laantunut. Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäalueilla koetut huomattavat muuttotappiot edistävät pisteen siirtymistä.

Viimeinen yli kilometrin siirtymä oli vuosien 2018 ja 2019 välillä ennen koronan vaikutusta.

Väestöllinen keskipiste on edelleen suoraan toiseksi suurimman kaupunkimme Espoon ­yläpuolella.

Väestöltään kolmanneksi suurimman kaupungin Tampereen vetovoima hidastaa pisteen liikettä ja vaikuttaa siihen luonnollisesti myös länsisuunnassa. Länsisuuntausta tukee myös rannikon suurten kaupunkien vetovoima. Edellä mainitut kaupungit sijaitsevat maakunnissa, joiden väkiluku kasvoi vuonna 2022: Uudenmaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku sitä vastoin väheni. 

Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella,