Vieraskielisten määrä kasvoi lähes 38 000 henkilöllä
Tilastokeskuksen mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 5 563 970. Väkiluku kasvoi vuoden 2022 aikana 15 729 henkilöllä. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 22 221 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 37 950 henkilöllä, mikä on eniten ainakin 40 vuoteen. Tilastossa ei ole mukana tilapäisen suojelun direktiivillä oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia.
Keskeisiä poimintoja
- Vieraskielisiä Suomessa lähes puoli miljoonaa.
- Joka neljäs vantaalainen äidinkieleltään vieraskielinen.
- Väkiluku kasvoi vuoden 2022 aikana 75 kunnassa ja väheni 234 kunnassa.
Vieraskielisiä Suomessa lähes puoli miljoonaa
Suomessa asui vakituisesti vuoden 2022 lopussa 495 992 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on yhdeksän prosenttia.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 93 535 henkilöä, viroa
puhuvat, 50 318 ja arabiaa puhuvat, 39 069.
Joka neljäs vantaalainen äidinkieleltään vieraskielinen
Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2022 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 17 % väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kolme prosenttia.
Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 25 %, Espoossa, 22 %, Närpiössä, 20 % sekä Helsingissä, 18 %.
Espoolle historiallinen väkiluvun kasvu, Kouvola edelleen suurin menettäjä
Väkiluku kasvoi vuoden 2022 aikana 75 kunnassa ja väheni 234 kunnassa. Espoon väkiluku kasvoi määrällisesti eniten, 8 142 henkilöllä. Kasvu on suurin ainakin 70 vuoteen.
Seuraavaksi eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 5 571 henkilöllä ja Tampere 4 786 henkilöllä. Vähintään 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 16 kunnassa ja väheni viidessä.
Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Espoossa, 2,7 %, ja Pelkosenniemen kunnassa, 2,5 %.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 1 025 henkilöllä ja Kotkassa, 624 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku pieneni eniten Rääkkylässä, 3,5 % ja Lestijärven, Siikaisten ja Ilomantsin kunnissa, kussakin 3,3 %.
Kymenlaakson väkiluku pieneni eniten
Kymenlaakson, Satakunnan ja Etelä-Savon maakuntien väkiluvut pienenivät yli 1 000 henkilöllä vuonna 2022. Suhteellisesti tarkastellen Kymenlaakson väkiluku pieneni eniten, 1,2 %.
Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Satakunnan maakunnissa väkiluku väheni kaikissa kunnissa. Kanta-Hämeessa väkiluku kasvoi vain Hämeenlinnassa, Päijät-Hämeessa vain Lahdessa ja Pohjois-Savossa vain Kuopiossa. Uudenmaan maakunnassa väkiluku laski joka toisessa kunnassa.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Alue
- Sukupuoli
- Sukupuoli
- Ikä
- Sukupuoli
- Ikä
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
- Kunta
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Kansalaisuus
- Sukupuoli
- Alue
- Kansalaisuus
- Sukupuoli
- Ikä
- Toinen kansalaisuus
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Kieli
- Sukupuoli
- Alue
- Kieli
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Syntymävaltio
- Sukupuoli
- Alue
- Syntymävaltio
- Sukupuoli
- Ikä
- Syntyperä
- Kieli
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Syntyperä
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Alue
- Syntyperä
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Alue
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Ikä
- Uskontokunta
- Sukupuoli
- Ikä
- Siviilisääty
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Kieli
- Siviilisääty
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon