Maksutase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaalitalouden että sen rahoituksen näkökulmasta. Ulkomainen varallisuusasema puolestaan kuvaa ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja, jotka muuttuvat rahoitustaloustoimien ja muiden muutosten tuloksena. Ensisijaisesti taloustoimia ja varantoja kuvataan vasten kaikkia ulkomaisia yksikköjä kokonaisuudessaan, mutta tietoja voidaan tarkastella tietyin rajoituksin myös vastapuolimaittain. Näitä rajoituksia tarkastellaan tässä blogissa.

Huomattavin este analyysille on portfoliovelan maakohtaisten tietojen puuttuminen. On hyvä huomata, että suurin osa bruttovelasta on portfoliosijoitusten muodossa, mikä rajoittaa koko maksutaseen tietojen tarkastelua maittain. Muita vastapuolikohtaista tarkastelua rajoittavia tekijöitä ovat tilastointitapa välittömän vastapuolimaan mukaan, puutteelliset lähteet sekä tietosuoja.

Portfoliosijoitusten bruttovelasta ei tiedetä tarkkaa vastapuolimaatietoa

Arvopapereiden bruttovelan vastapuolimaa määräytyy arvopaperin omistajan eli velkojan maan mukaan. Käytännössä on kuitenkin haastavaa tunnistaa suomalaisten liikkeeseen laskemien arvopapereiden ulkomaiset velkojat.

Liikkeeseen lasketut arvopaperit voivat vaihtaa omistajaa, eivätkä toimijat arvopaperimarkkinoilla välttämättä tiedä vastapuolen identiteettiä. Kauppaa käydään usein säilyttäjien tai muiden rahoituksen välittäjien välityksellä. Arvopapereiden hallinta- ja säilytysketjut voivat olla pitkiä ja monimutkaisia. Tällöin säilytysketjun ensimmäinen vastapuoli voidaan mahdollisesti tunnistaa, mutta lopullinen sijoittaja jää usein tunnistamatta.

Koska tietoja vastapuolista on haastavaa kerätä, rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman portfoliosijoitusten velkatietojen laadinnassa hyödynnetään seuraavaa kaavaa:

A – B = C,

jossa

• A = suomalaisten liikkeeseen laskemat arvopaperit,
• B = suomalaisten omistamat, suomalaisten liikkeeseen laskemat arvopaperit, ja
• C = ulkomaalaisten omistamat, suomalaisten liikkeeseen laskemat arvopaperit.

Kansantalouden rahoitustilinpidosta on saatavilla tieto suomalaisten liikkeeseen laskemista arvopapereista sekä siitä, kuinka paljon suomalaiset omistavat kyseisiä arvopapereita. Tieto kotimaisista omistuksista on varsin luotettava lakisääteisten vaatimusten vuoksi. Tämän mukaisesti laskettu tieto ulkomaalaisten omistamista suomalaisista arvopapereista ei kuitenkaan kata tarkempaa tietoa vastapuolesta.

Vaikka Suomen maksutaseen tiedoista ei voi tarkastella portfoliosijoitusten velkatietoja maakohtaisesti, voi velan vastapuolimaajakoa arvioida Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuottamien Coordinated Portfolio Investment (CPIS) -tietojen perusteella. CPIS tarjoaa muiden maiden raportoimaa dataa suomalaisten liikkeeseen laskemista arvopaperiomistuksistaan, eli ns. peilidataa.

Suorat sijoitukset tilastoidaan välittömän vastapuolimaan mukaisesti

Ulkomaisia suoria sijoituksia tilastoidaan välittömän vastapuolimaan mukaisesti. Suomalaisten yhtiöiden sijoitukset tiettyyn vastapuolimaahan näkyvät siten suorien sijoitusten tiedoissa vain silloin, kun suomalainen osapuoli omistaa ulkomaisen kohdeyhtiön suoraan.

Usein erityisesti maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevien osapuolten välissä on yksi tai useampi (holding-)yhtiö. Tällöin suora sijoitus Suomesta tilastoituu omistusketjussa ensimmäiseen ulkomaiseen maahan perimmäisen kohdemaan sijaan. Tilastointitavan vuoksi muutokset konsernien rakenteissa voivat aiheuttaa suuriakin maakohtaisia muutoksia ilman että uusia sijoituksia tehdään.

Sijoituksia olisikin usein mielekkäämpää tarkastella perimmäisen kuin välittömän kohdemaan mukaisesti, mutta toistaiseksi tällaista tietoa ei ole saatavilla. Sen sijaan ulkomailta Suomeen kohdistuvia sijoituksia tilastoidaan välittömän sijoittajamaan lisäksi myös perimmäisen sijoittajamaan mukaan ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastossa. Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tiedoissa kuitenkin kaikki vastapuolitiedot perustuvat välittömään vastapuolimaahan.

Vaihtotaseessa rajoitteita niin tavaroiden kuin palveluiden tiedoissa

Vaihtotaseen tapauksessa maakohtaista esittämistä rajoittavat pääasiassa tavarakaupan suurimpaan tietolähteeseen, sijoitustulojen tietoihin sekä otostutkimuksiin ja muihin pienempiin lähteisiin liittyvät haasteet.

Tavarakaupan tietojen suurimpana lähteenä toimii Tullin julkaisema tavaroiden ulkomaankaupan tilasto. Siinä vienti- ja tuontitiedot perustuvat käytännössä rajan ylitykseen. Vastapuolimaaksi kirjataan maa, johon tavara on lähtenyt, tai maa, josta se on lähtöisin tai lähetetty. Nämä maat eivät kuitenkaan välttämättä ole maksutaseessa tarkastellun vastapuolen kotimaita, jolloin maakohtainen tieto tilastoituu virheellisesti.

Toinen huomionarvoinen asia maksutaseen mukaisissa tavaroissa on, että ne perustuvat omistajuuden muutokseen, eivätkä rajan ylitykseen. Tästä johtuen maksutaseeseen tehdään määritelmällisiä muutoksia, mikä muuttaa lukujen tulkintaa. Tällä hetkellä Tilastokeskus ei valitettavasti julkaise näitä määritelmällisiä muutoksia maittain, vaan ainoastaan kaikkien ulkomaiden kokonaismäärän.

Sijoitustulon kohdalla vastapuolimaan mukaista tarkastelua rajoittavat samat haasteet kuin rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietojen tarkastelua: Suomesta ulkomaille maksettujen sijoitustulojen tarkat vastapuolet eivät ole tiedossa portfoliosijoitusten velan osalta. Suorien sijoitusten tapauksessa sijoitustulo tilastoidaan välittömän vastapuolimaan mukaan, ja siksi tietoja saaduista ja maksetuista tuotoista ei ole saatavilla maksutaseen tiedoista perimmäisen kohdemaan ja sijoittajamaan mukaan.

Edellä mainittujen lähteiden lisäksi lähes kaikkiin vaihtotaseen alaeriin on olemassa erinäisiä lähteitä, jotka sisältävät hyvin rajoitetusti alueittaista tietoa, tai joissa sitä ei ole laisinkaan olemassa. Siksi esimerkiksi palkansaajakorvauksista, muusta ensitulosta, tulojen uudelleenjaosta tai vaihtotaseeseen kuulumattomasta pääomataseesta ei ole aina mielekästä tehdä maakohtaista analyysia. Joissain tapauksissa näiden kohdentuminen on kuitenkin hyvin tiedossa, mutta vastapuolimaana saattaa olla esimerkiksi jokin kansainvälinen organisaatio.

Maakohtaista ulottuvuutta ei voida kattaa aukottomasti otoksen suunnittelussa

Palvelukaupan ja ulkomaisten suorien sijoitusten tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen tekemiin otostutkimuksiin. Myös rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tiedot perustuvat joiltain osin otostutkimuksiin. Tämä rajoittaa tietosisältöä, koska maakohtaista ulottuvuutta on lähes mahdoton kattaa aukottomasti otoksen suunnittelussa. Saattaa siis syntyä tilanteita, joissa otos ei ole kovinkaan edustava joidenkin maiden kohdalla.

Vaikka tietosisältö ei ole täydellinen, voidaan olettaa, että tärkeimpien vastapuolimaiden tiedot ovat luotettavia. Oletusta tukee myös se, että Suomen peilitiedot palveluiden ulkomaankaupan osalta muihin EU-maihin verrattuina ovat absoluuttisesti ja suhteellisesti tarkasteltuina pienimpiä EU:n vertailuissa.

Myös tietosuojasta on huolehdittava

Tässä blogissa on pyritty selittämään, miksi maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa ei ole kaikissa tapauksissa mielekästä esittää vastapuolimaiden mukaisesti. Pääasiallisena syynä ovat lähdeaineistoista tulevat rajoitteet. Maksutaseen tietosisältö pyritään kattamaan mahdollisimman pitkälti käytettävissä olevilla aineistoilla, jotta sen tuottaminen ei vaatisi liikaa resursseja, ja jotta tiedonantorasite ei nousisi kohtuuttomaksi.

Toinen merkittävä ongelma maakohtaisten tietojen julkistamiselle on tietosuoja. Varsinkin kaukaisempiin kauppakumppaneihin kohdistuva kauppa voi keskittyä vain pienelle joukolle yrityksiä, jolloin niihin sisältyy riski yksikön tietojen jonkinasteisesta paljastumisesta. Maksutaseen tiedot on kuitenkin tyypillisesti julkaistu hyvin karkealla tasolla, mikä pienentää paljastumisen riskiä.

Edellä mainituista syistä Tilastokeskus on rajoittanut maakohtaisten tietojen julkistamista omissa tietokantataulukoissaan. Lisäksi taulukoista on puuttunut esimerkiksi sijoitustulon esittäminen sijoituslajeittain. Olemme kuitenkin aloittaneet selvityksen tietokantataulukoiden uudistamisesta. Selvityksessä kartoitetaan muiden uudistusten lisäksi kattavamman maakohtaisten tietojen julkistamisen mahdollisuutta.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen maksutase ja rahoitustilinpito -ryhmässä. Lue myös katsaus maksutaseesta ja ulkomaisesta varallisuusasemasta (2. vuosineljännes 2024), joka julkaistiin 31.10.2024.