Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman maakatsaus: Suomen talous riippuvaista Yhdysvalloista

Katsaus liittyy aiheisiin:Kansantalous
katsaus | Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2024, 2. vuosineljännes

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoja kuvataan ensisijaisesti vasten kaikkia ulkomaisia yksikköjä kokonaisuudessaan, mutta niitä voidaan tarkastella tietyin rajoituksin myös vastapuolimaittain. Tilastokeskuksen mukaan Yhdysvallat on yksi Suomen merkittävimmistä vastapuolista sekä reaali- että rahoitustalouden kannalta. Yhdysvaltojen vaikutusta Suomen talouteen tarkastellaan tässä katsauksessa. 

Yhdysvaltojen merkitys kauppakumppanina on noussut merkittävästi

Tavaroiden ja palveluiden viennin arvossa mitattuna Yhdysvallat oli vuonna 2023 Suomen tärkein kauppakumppani, edellä Ruotsia ja Saksaa. Viennin arvo Yhdysvaltoihin oli 15,5 miljardia euroa. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin arvossa mitattuna Yhdysvallat oli Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani Ruotsin, Saksan ja Kiinan jälkeen. Tuonnin arvo oli 7,8 miljardia euroa. Kun huomioidaan sekä tuonti että vienti, Yhdysvallat oli vuonna 2023 Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani heti Ruotsin jälkeen.

Yhdysvaltojen merkitys Suomen ulkomaankaupalle on kasvanut selvästi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2013 Yhdysvaltojen osuus Suomen kokonaisviennistä oli 7 %, vuonna 2023 se oli jo 13 %. Kehitys oli samansuuntaista myös tuonnissa. Vuonna 2013 Yhdysvaltojen osuus Suomen kokonaistuonnista oli 5 %, mutta vuonna 2023 osuus oli jo 7 %.

Tavaroiden vienti Yhdysvaltoihin oli poikkeuksellisen korkealla vuosina 2022 ja 2023

Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin nousi poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin vuosina 2022 ja 2023. Vuonna 2022 tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi jopa 73 % edellisvuoteen verrattuna. Euromääräisesti kasvua oli 4,1 miljardia euroa, ja vuonna 2023 kasvu jatkui 0,8 miljardilla eurolla 10,5 miljardiin euroon.

Tavaroiden viennin kasvu Yhdysvaltoihin vuonna 2022 johtui erityisesti merkittävästä risteilyalustoimituksesta sekä öljytuotteiden viennin huomattavasta kasvusta. Marraskuun 2022 risteilyalustoimituksen arvo oli 1,0 miljardia euroa. Öljytuotteiden (SITC 33) viennin arvo yli kaksinkertaistui vuonna 2022, kasvun ollessa 0,7 miljardia euroa. Öljytuotteiden viennin poikkeuksellista nousua tarkastellessa täytyy huomioida keväällä 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota ja siitä alkanut energiakriisi. Vuoden 2023 tavaroiden viennin korkeaa tasoa selittää erityisesti 1,9 miljardin euron risteilyalustoimitus. Tuotekohtaiset tiedot perustuvat Tullin tilastoihin, julkaisuihin ja katsauksiin.

Rajat ylittävän tavarakaupan lisäksi tavaroiden vientiä Yhdysvaltoihin kasvatti globaali tuotanto, eli tehtaaton tuotanto, valmistuttaminen ja välityskauppa. Maakohtaista tietoa globaalista tuotannosta ei tällä hetkellä julkaista.

Tavaroiden tuonnin kehitys Yhdysvalloista saman suuntainen viennin kehityksen kanssa

Vuosien ajan melko tasaisena pysynyt tavaroiden tuonnin arvo Yhdysvalloista kasvoi viennin tapaan korkeisiin lukemiin vuosina 2022 ja 2023. Vuonna 2022 tavaratuonti Yhdysvalloista kasvoi 85 % edellisvuodesta 1,7 miljardilla eurolla. Vuonna 2023 tavaratuonti kasvoi vähäisesti edellisvuoteen verrattuna 3,8 miljardiin euroon. Vuoden 2022 ja 2023 tavaratuonnin korkeat tasot selittyvät pääosin energiatuotteiden (SITC 32-34) tuonnin kasvulla.

Tietojenkäsittelypalveluiden vienti Yhdysvaltoihin moninkertaistunut

Palveluviennin arvo Yhdysvaltoihin noin kolminkertaistui ajanjaksolla 2017–2022. Palveluvienti saavutti huippunsa, 6,9 miljardia euroa, vuonna 2022, jolloin Yhdysvaltojen osuus Suomen palveluviennistä oli 20 %. Vuoden 2022 jälkeen palveluvienti väheni yli neljänneksen 2,0 miljardilla eurolla vuonna 2023, jolloin sen osuus kokonaisviennistä oli 32 %. Yhdysvaltojen palveluviennin viimeaikainen kehitys selittyy lähes yksinomaan tietojenkäsittelypalveluiden viennin muutoksilla. Toinen merkittävä palveluviennin erä Yhdysvaltoihin on henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut.

Tutkimus- ja kehityspalveluiden tuonti Yhdysvalloista ollut kasvussa

Palvelutuonnin arvo Yhdysvalloista on kaksinkertaistunut vuosien 2017–2023 aikana 2,0 miljardista eurosta 4,0 miljardiin euroon. Palvelutuonnin arvon kehitys johtui tutkimus ja kehityspalveluiden (T&K) huomattavasta kasvusta. T&K-palveluiden osuus on noussut merkittävästi viime vuosina ollen noin kolmasosan vuoden 2023 Yhdysvaltojen palvelutuonnista. Tutkimus- ja kehityspalveluiden lisäksi palvelutuontia Yhdysvalloista on vahvistanut viime vuosina myös tietojenkäsittelypalvelujen tuonnin kasvu.

Tavaroiden ja palveluiden suurin ylijäämä tulee Yhdysvalloista

Yhdysvalloista saatu tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämä oli selkeästi suurin kaikista Suomen kauppakumppaneista koko ajanjaksolla 2013–2023. Pienimmillään ylijäämä oli 2,0 miljardia euroa vuonna 2013 ja suurimmillaan 9,3 miljardia euroa vuonna 2022. Ulkomaankauppa Yhdysvaltojen kanssa vahvisti Suomen vaihtotasetta merkittävästi kyseisenä ajanjaksona.

Tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämää suhteessa Yhdysvaltoihin selitti varsinkin vahva tavaroiden tase, joka kasvoi 6,7 miljardiin euroon vuonna 2023. Palvelutaseen ylijäämä on ollut tavaroiden taseen ylijäämää pienempää. Vuosina 2013 ja 2014 palvelutase Yhdysvaltoihin oli lievästi alijäämäinen, minkä jälkeen myös palvelut ovat pysyneet ylijäämäisenä. Palveluiden tase oli erityisen ylijäämäinen vuosina 2021 ja 2022, mutta vuonna 2023 palveluiden taseen arvo väheni 2,4 miljardilla eurolla edellisvuodesta 0,9 miljardiin euroon.

Yhdysvalloista Suomeen maksettu sijoitustulo on kasvanut

Sijoitustulot Yhdysvalloista ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2023 sijoitustuloja maksettiin Suomeen 3,0 miljardia euroa. Tietoja on mielekästä tarkastella vain tulojen kautta, koska menojen esittämiselle maakohtaisesti liittyy rajoitteita.

Yhdysvallat rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman näkökulmasta

Rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman lähdeaineistojen tiedot sekä laadintamenetelmät asettavat tiettyjä rajoituksia tarkastelulle vastapuolimaittain. Suurin osa bruttovelasta on portfoliosijoitusten muodossa, mutta niiden velasta ei ole tiedossa tarkkaa maajakaumaa. Tämä rajoittaa tietojen vastapuolimaittaista tarkastelua huomattavasti. Näin ollen tarkastellaan ainoastaan Yhdysvaltojen bruttosaamisia. 

Yhdysvallat on noussut suurimmaksi vastapuoleksi bruttosaamisten osalta

Vuoden 2023 lopussa Suomella oli bruttosaamisia Yhdysvalloista 127,5 miljardia euroa, kun bruttosaamiset ulkomailta yhteensä olivat 916,2 miljardia euroa. Bruttosaamisten suhteen Yhdysvallat nousi vuoden 2023 lopulla aikaisemmin suurimman vastapuolimaan paikkaa pitäneen Ruotsin ohi. Merkitys bruttosaamisten vastapuolimaana on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2013 osuus kaikista ulkomaisista bruttosaamisista oli 9 %, kun vuonna 2023 osuus oli jo 14 %.

Sijoituslajeittain tarkasteltuna bruttosaamisia Yhdysvalloista oli eniten portfoliosijoituksina, jotka myös selittävät bruttosaamisten kasvun. Erityisesti vuodesta 2019 lähtien portfoliosijoitusten kasvu on johtunut pääasiassa hinnanmuutoksista, joissa näkyy osakemarkkinoiden kehitys.

Osakemarkkinoiden kehitys Yhdysvalloissa on ollut viime vuosina vahvaa. Poikkeuksena tähän on vuosi 2022, jolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, korkea inflaatio, korkojen nousu sekä energiakriisi näkyivät maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen huonona osakemarkkinakehityksenä. Tämän seurauksena vuonna 2022 Suomen bruttosaamiset Yhdysvalloista supistuivat, mutta sen jälkeen Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat olleet jälleen vahvassa nousussa, ja tämä näkyy myös portfoliosijoitusten bruttosaamisten kasvuna hinnanmuutosten kautta.

Ulkomaiset suorat sijoitukset tilastoidaan välittömän vastapuolimaan mukaan

Ulkomaisia suoria sijoituksia tilastoidaan välittömän vastapuolimaan mukaisesti. Usein erityisesti maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevien osapuolten välissä on yksi tai useampi (holding-)yhtiö, jolloin sijoitus ei kohdistu julkaistuissa tiedoissa perimmäiseen kohdemaahan. Tilastointitavasta johtuen muutokset konsernien rakenteissa voivat aiheuttaa suuriakin maakohtaisia muutoksia ilman, että uusia sijoituksia tehdään.

Ulkomaisia suoria sijoituksia tilastoidaan suuntaperiaatteen mukaan. Neljännesvuosittain osana maksutasetta julkaistavat suorien sijoitusten tiedot laaditaan saamis-/velkaperiaatteen mukaan. Nettotasolla molemmat laadintaperiaatteet johtavat samaan lopputulokseen.

Alla esitetyt luvut perustuvat suuntaperiaatteen mukaisiin tietoihin. Tarkemmin näiden kahden erilaisen laadintaperiaatteen eroja on kuvattu ulkomaisten suorien sijoitusten vuoden 2013 katsauksessa.

Sijoituskanta Suomesta Yhdysvaltoihin on suurempi kuin Yhdysvalloista Suomeen

Vuosina 2013–2023 sijoituskanta Suomesta Yhdysvaltoihin on ollut suurempi kuin sijoituskanta Yhdysvalloista Suomeen. Euroina sijoitusten arvo on vaihdellut 1,6 miljardista 15,8 miljardiin. Koko sijoituskantaan suhteutettuna Yhdysvaltojen osuus kohdemaana on vaihdellut kyseisellä aikavälillä kahden ja yhdentoista prosentin välillä

Välittömän vastapuolimaan mukaisesti laskettuna sijoituskannan arvo Yhdysvalloista Suomeen on vaihdellut tarkastelujaksolla 0,4 miljardista 1,7 miljardiin euroon. Koko sijoituskannasta Yhdysvaltojen osuus on ollut yhdestä kahteen prosenttia vuosina 2013–2023.

Suorat sijoitukset perimmäisen sijoittajamaan mukaan

Välittömän vastapuolimaan lisäksi ulkomaisten suorien sijoitusten tietoja voidaan tarkastella myös perimmäisen sijoittajamaan mukaan, mikä voi olla tietojen tulkinnan kannalta mielekkäämpää.

Perimmäisen sijoittamaan mukaisesti Yhdysvaltojen osuus sijoituksista Suomeen on ollut vuosina 2013–2023 huomattavasti suurempi kuin välittömän vastapuolimaan mukaan: euroina sijoituskanta on ollut 5,1–13,8 miljardia, ja osuus koko sijoituskannasta Suomeen on vaihdellut 7–18 %:n välillä.

Koko tarkastelujaksolla Yhdysvallat on ollut viiden suurimman perimmäisen sijoittajamaan joukossa, ja vuodesta 2017 alkaen se on ollut sijoituskannan arvolla mitattuna joka vuosi Ruotsin jälkeen toiseksi merkittävin perimmäinen sijoittajamaa.

Välittömän ja perimmäisen sijoittajamaan mukaisten tietojen eroja on käsitelty viimeksi tarkemmin vuoden 2020 tietoja koskevassa ulkomaisten suorien sijoitusten vuosikatsauksessa.

Suorien sijoitusten tuotot

Kantatietojen ohella myös suorien sijoitusten tuotto tilastoidaan omistusketjussa ensimmäisen ulkomaisen vastapuolimaan mukaan. Vuotta 2015 lukuun ottamatta sijoitukset Suomesta Yhdysvaltoihin ovat tuottaneet joka vuosi enemmän kuin sijoitukset Yhdysvalloista Suomeen. Tietoa ei voi pitää yllätyksenä, kun muistaa, että myös sijoituskanta Suomesta Yhdysvaltoihin on ollut tarkastelujaksolla suurempi kuin toisinpäin.

Johtopäätökset

Tässä katsauksessa on tarkasteltu maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoja Yhdysvaltojen osalta. Yhdysvallat on Suomen talouden yksi merkittävimmistä, jollei merkittävin vastapuoli reaali- sekä rahoitustalouden kannalta. Vaikutus Suomen talouteen on kasvanut selvästi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ja todellisuudessa se voi olla vielä tilastoista havaittavissa olevaa suurempi.

Yhdysvaltojen merkitys Suomen taloudelle on nähtävissä suoremmin maksutaseen tulojen kautta. Suuret yhdysvaltalaiset monikansalliset yritykset toimivat usein EU-alueella tytäryhtiöiden kautta, mikä saattaa näkyä tuonnin pienempänä osuutena. Viennin osalta suomalaiset yritykset kuitenkin ilmeisesti toimivat suoraan yhdysvaltalaisten kumppaneiden kanssa, jolloin ylijäämä Yhdysvalloista näyttää merkittävältä.

Vastaava ilmiö näkyy myös suorien sijoitusten tilastoinnissa. Ulkomaisten suorien sijoitusten tilaston perimmäisen sijoittajamaan mukaisista tiedoista nähdään, että Yhdysvaltojen vaikutus Suomen talouteen on vielä suurempi kuin maksutaseen välittömän vastapuolimaan mukaisista tiedoista voi tulkita.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Maksutase-erä
  • Maa
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Palveluerä
  • Alue
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
kahdeksan kertaa vuodessa
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Palveluerä
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
kahdeksan kertaa vuodessa
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Palveluerä
  • Alue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
kahdeksan kertaa vuodessa
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sijoituslaji
  • Sektori
  • Maa
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Maa
  • Toimiala
  • Vara
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Maa
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2024, 2. vuosineljännes. ISSN=2342-3463. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 2.11.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
maksutase@stat.fi
Risto Sippola
yliaktuaari
029 551 3383

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.