Valtion työntekijöiden määrä nousee säännöllisesti puheenaiheeksi yhtenä mittarina valtiosektorin koolle. Kansantalouden tilinpito kertoo valtiolla olevan töissä reilut 150 000 henkeä, mikä on 11 000 enemmän kuin vuonna 2010. Mutta mikä valtion työllisten määrää oikeastaan on kasvattanut?

Työllisten määrä valtiosektorilla laski vuosina 2010–2017 ja on sen jälkeen noussut (kuvio 1). Tarkastelen tässä kirjoituksessa valtion työllisiä kansantalouden tilinpidon tilastojen kautta. Työssäkäyntitilastosta ja työvoimatutkimuksesta saa hieman eri lukuja valtion työllisille, mutta laajasti katsottuna työllisten määrä on niissäkin kehittynyt samansuuntaisesti.

Kolmessatoista vuodessa valtion työpaikoissa on tapahtunut paljon muutoksia, mutta kasvu vuodesta 2010 voidaan pitkälti selittää kahdella tekijällä: sektoriluokitusmuutoksilla ja koulutuksen toimialan kasvulla.

Sektoriluokitusmuutoksien tapauksessa kyse ei niinkään ole uusista työpaikoista, vaan siitä, että olemassa olevia työpaikkoja on tilastoissa luokiteltu toisilta sektoreilta valtiolle. Näistä merkittävimpiä on Yleisradion siirto osaksi valtiota vuonna 2013 ja muutaman ammattikorkeakoulun siirto 2018.

Yle siirtyi yrityssektorilta valtiosektorille vuodesta 2013, kun Yle-vero otettiin käyttöön. Tätä aiempina vuosina Yle näkyy tilaston luvuissa yrityssektorilla, joten tämä siirtymä itsessään on kasvattanut valtiosektorin työntekijämäärää reilulla kolmella tuhannella. Samaan tapaan tiettyjä yliopistoihin sidoksissa olevia ammattikorkeakouluja luokiteltiin paikallishallinnolta valtiolle vuonna 2018 ja 2019. Tämä kasvatti valtion työllisiä tilastoissa reilulla kahdella tuhannella – ja paikallishallinnon työlliset vastaavasti vähenivät.

Muitakin vastaavia sektorisiirtoja on tehty. Työterveyslaitos (nykyään n. 500 työllistä) siirtyi valtiosektoriin vuonna 2015, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (n. 1 000 työllistä) vuonna 2021. Yhteensä nämä siirrot ovat kasvattaneet valtion työllisten määrää yli 7 000 hengellä, eli suurin osa 11 000:n kasvusta selittyy tällaisella tilastoteknisellä syyllä.

Toinen merkittävä muutos valtion työllisissä tulee koulutuksen toimialalta, jossa työllisten määrä on kasvanut 6 500 hengellä. Tästä osa liittyy edellä mainittuihin ammattikorkeakoulujen sektorisiirtoihin, mutta myös yliopistojen työntekijämäärät ovat kasvaneet tuhansilla. Yliopistojen tapauksessa on kyse oikeasti uusista työpaikoista, sillä yliopistot on aina luokiteltu osaksi valtiosektoria.

Koulutuksen toimiala sekä erinäisten yksiköiden uudelleenluokittelu valtiosektorille näyttävät selittävän koko valtion 11 000 hengen kasvun vuosina 2010–23. Muut muutokset ovat yhteensä kutakuinkin nolla.

Aikajaksolla on kuitenkin tapahtunut muutakin. Jos jätetään huomiotta sektoriluokitusmuutokset sekä koulutustoimiala, valtion työlliset vähenivät vuoteen 2017 asti noin 15 000 hengellä ja kasvoivat sen jälkeen kutakuinkin saman verran (kuvio 2). Kuviossa 2 tätä kuvastavat tummansiniset pylväät, jotka osoittavat vuoteen 2017 asti työllisten määrän laskua ja sen jälkeen nousua kohti nollatasoa.

Viime vuosina kasvua TE-toimistoissa ja puolustusvoimissa

Valtionhallintosektori voidaan jakaa budjettitalouteen ja muihin valtionhallinnon yksiköihin. Muissa yksiköissä muutokset työllisissä liittyvät lähinnä edellä mainittuihin yliopistoihin ja sektoriluokitusmuutoksiin. Budjettitaloudessa työllisten määrä laski 2010-luvun alkupuoliskolla monissa virastoissa ja laitoksissa.

Eniten laskua tuli kuitenkin maanpuolustuksen alalta. Puolustusvoimien henkilöstö väheni noin kolmella tuhannella hengellä. Kansantalouden tilinpidossa työllisiksi lasketaan myös varusmiehet, joiden määrän ja palvelusvuorokausien lasku vähensi laskennallisia työllisiä myöskin kolmella tuhannella. Merkittävä työllisten lasku liittyi lisäksi TE-toimistoihin ja ELY-keskuksiin, joilta lähti yli 2 000 työpaikkaa.

Vuoden 2017 jälkeen muutos on ollut osin päinvastaista. Suurin kasvu tuli TE-toimistoilta, joissa työllisyys kasvoi 1 900 hengellä. Puolustusvoimien henkilöstö kasvoi reilulla tuhannella, poliisin taas vajaalla tuhannella. Valtion työllisten määrä on lisääntynyt näiden lisäksi joillain tuhansilla läpi valtiosektorin, melkein kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Aiheesta kiinnostunut voi tutkia budjettitalouden työllisyystietoja virastotasolla Valtiokonttorin avoimen rajapinnan kautta sekä (vuodesta 2019 eteenpäin) tutkihallintoa.fi-palvelussa.

Viime vuosina valtion työllisten määrä on siis monin paikoin kasvanut. Osa kasvusta selittyy kuitenkin yliopistojen työllisyyskasvulla sekä työpaikkojen siirroilla toisilta sektoreilta valtiolle.

Valtion työntekijät ovat toki vain reilu viidesosa koko julkisen sektorin 700 000 työllisestä. Suurin osa työskentelee kunnilla ja hyvinvointialueilla, eli paikallishallintosektorilla, jossa henkilöstö on kasvanut viime vuosina kymmenillä tuhansilla. Paikallishallinnon työllisten kasvussa korostuvat terveys- ja sosiaalipalvelut, mikä heijastelee väestön ikääntymistä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen julkisen talouden ja sektoritilinpidon ryhmässä.