Vuoden 2025 lopulla talouden asiantuntijat arvuuttelivat, miksi kasvu ei käynnisty. Syytä on etsitty rakentamisesta, vientiyrityksistä, ilmapiiristä ja tuntemattomasta jarrustakin. Kansantalouden tilinpidon luvut taustoittavat syitä heikon kasvun taustalla.  

Kotimarkkinoita on painanut poikkeuksellinen rakentamisen pudotus. Suomen kaltaista pudotusta rakentamisessa ei ole nähty muissa EU-maissa. Se on ollut syvempi ja pitkäkestoisempi kuin finanssikriisin aikaan. Siinä mielessä tilinpidon luvut tukevat väitettä, että heikkous tulee, ainakin osin, kotimarkkinoilta. 

Lasku on heijastunut myös asuntokaupan puolelle ja asumiseen liittyvään kulutukseen. Samalla kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut, mikä on harvinaisempi ilmiö.

Korkeimmillaan kotitalouksien velkaantumisaste oli vuonna 2022, 134 prosenttia (kuvio 1). Sen jälkeen lasku on jatkunut vuoden 2025 loppupuolelle asti. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien velkaantumisaste oli 121 prosenttia, mikä on muita Pohjoismaita alempi taso. Nousulle on siis tilaa. 

Suomen korkotaso nousi muita EU-maita nopeammin Euroopan keskuspankin nostaessa korkoja vuodesta 2022 alkaen, koska Suomessa asuntolainoja on perinteisesti sidottu lyhyisiin korkoihin. EKP:n aloitettua korkojen laskut vuoden 2024 kesällä Suomen asuntolainojen korkotaso palasi kuitenkin melko maltilliselle tasolle. Tästä huolimatta velkaantumisasteen kääntymistä takaisin nousuun on saatu odottaa. Taustalla vaikuttavat työttömyyden nousu ja yleinen epävarmuus.

Teollisuuden osuus Suomen taloudessa on perinteisesti ollut verrattain korkea. Teollisuuden matala suhdanne on näkynyt Suomen lisäksi myös muissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viimeaikojen kasvu on tullut mm. tekoälyyn liittyvistä investoinneista, mutta teollisuuden kehitys on ollut vaisua.

Suomen talouden rakenteessa näkyy myös negatiivinen muutos. Perinteisten syömähampaiden teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä on pienentynyt vuodesta 2008. Tilalle ei ole tullut uutta kasvun veturia. 

Vientiyritysten vaikeudet näkyvät vaihtotaseessa (kuvio 2), joka on viime vuodet ollut lähellä tasapainoa. Voidaankin sanoa, että vientiyritysten paino arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteen kasvattajana on pienentynyt. 

Suomen taloudessa pidempiaikaista kasvua on nähty terveys- ja hoivapalveluissa, mutta se on luonteeltaan velkavetoista. Bruttokansantuotteeseen näiden alojen kasvu tulee kasvavien palkkamenojen kautta ja samalla myös julkiset kulutusmenot kasvavat.  

Julkiseen talouteen liittyvä toinen muutos on puolustusteollisuuden kasvu.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli neljännesvuosittaisen sektoritoritilinpidon perusteella heinä–syyskuussa 4,2 prosenttia. Kotitalouksille näyttääkin keskimäärin kertyneen säästöjä vuoden 2025 aikana. Tarkempia tietoja koko vuoden 2025 säästämisasteesta saadaan maaliskuussa. Myös palkansaajien reaalinen ansiotaso on kääntynyt kasvuun. 

Tilinpidon luvut tukevat ajatusta, että kulutusvetoinen kasvu voisi käynnistyä vuoden 2026 aikana. Toistaiseksi kulutuksen kasvua on kuitenkin hillinnyt heikentynyt työllisyystilanne ja yleinen epävarmuus.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.