Tilastollinen vuosikirja 2025 kertoo lukuisia kasvutarinoita Suomesta. Yksi sellainen on kodit.

Uusi vuosi on startannut – on hyvä hetki tarkastella, miten tähän on tultu. Suomen tilastollinen vuosikirja 2025 on melkoinen tietojärkäle, lähes 500 sivua faktaa ja tilastoja – kuka ehtii kahlata kaiken läpi?

Poimin puolestasi muutamia lukuja, jotka kertovat tarinan Suomesta. Luvut paljastavat, että Suomi muuttuu – ja monella tapaa hyvään suuntaan.

Kasvutarinoita hyvässä ja…

Suomalaiset asuivat 1950-luvulla vielä vaatimattomasti. Asunnot olivat pieniä, useimmiten vain 1–2 huonetta, ja tähän laskettiin myös keittiö. Vain 7 prosentissa asunnoista oli peseytymistilat.

Vuonna 2024 tilanne on toinen: asuntojen keskimääräinen koko on 79 neliötä, ja kolmanneksessa asunnoista on jo viisi huonetta tai enemmän (ml. keittiö). Kodit ovat kasvaneet samaa tahtia kuin elintaso.

Suomessa on 495 000 kesämökkiä. Mökkikulttuuri ei ole katoamassa – päinvastoin, mökkien keskikoko on 50 neliötä. Mutta 2020-luvulla rakennettujen mökkien keskikoko on jo 76 neliötä. Onko tämä merkki siitä, että mökkeily on muuttumassa luksukseksi?

Bara bada bastu. Suomalaiset ovat saunojia – ja luvut todistavat sen. Nykyään yli puolessa asunnoista on oma sauna, ja kaiken kaikkiaan saunoja arvioidaan olevan yli 2,4 miljoonaa. Sauna ei ole vain perinne – se on osa modernia asumista.

Vaikka paljon puhutaan ilmastosta ja lentämisen vähentämisestä, vuonna 2024 Suomessa tilastoitiin yhteensä 20 miljoonaa saapuneita ja lähteviä lentomatkustajia. Heistä 81 prosenttia lensi ulkomaille ja 19 prosenttia kotimaassa.

Vuonna 1960 lentäminen oli vielä harvinaista ja painottui kotimaan matkoihin – 70 prosenttia lennoista suuntautui kotimaahan ja 30 prosenttia ulkomaille. Lentäminen on yhä osa arkea ja matkailua.

1970-luvulla Suomen energiatuotanto nojasi vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Öljy ja kivihiili olivat arkea, ja uusiutuvat olivat marginaalissa. Vuonna 2024 tilanne on muuttunut merkittävästi: uusiutuvien osuus energian kokonaiskulutuksesta on 43,5 prosenttia ja fossiilisten osuus enää 28,8 prosenttia. Ydinenergia täydentää kokonaisuutta noin 26 prosentin osuudella.

2000-luvun alkupuolella suurin osa yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikoille. Kaatopaikat olivat normaali ratkaisu, ja kierrätys oli vähäistä. Tänä päivänä tilanne on toinen: yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaatopaikoille päätyy enää 0,5 prosenttia yhdyskuntajätteestä, ja suurin osa menee materiaalikierrätykseen tai energiahyötykäyttöön – toisin sanoen polttoon, jossa jäte muuttuu lämmöksi ja sähköksi.

Tilastotoimen yhteinen opus

Digiaika ei ole tappanut kirjoja. Vuonna 2024 Suomessa kustannettiin yhteensä 8 350 kirjaa. Kotimaista kaunokirjallisuutta julkaistiin yli 2 000 teosta, vuonna 1980 vastaava määrä jäi alle viiteen sataan. Paperi elää kehityksestä huolimatta, vaikka e-kirjat ja äänikirjat kasvavat.

Tilastollinen vuosikirja kokoaa Suomea koskevaa tilastotietoa vertailukelpoisesti.

Tilastokeskuksen tilastojen ohessa mukana on myös Eläketurvakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Kansaneläkelaitoksen, KEHA-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tullin, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Maanmittauslaitoksen, Maahanmuuttoviraston, Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väyläviraston ja monien muiden tuottavien tahojen tilastoja. Voidaankin puhua koko tilastotoimen julkaisusta.

Kiitos kaikille tiedonantajille! Hyvää faktantäyteistä vuotta 2026!

Terveisin Sirkku Hiltunen, Suomen tilastollisen vuosikirjan toimittaja

Tutustu vuosikirjaan: Suomen tilastollinen vuosikirja | Tilastokeskus