Väestöllinen keskipiste viiletti Hämeenlinnan Hauholla 30 vuotta. Nyt se on reippaasti hypännyt vanhasta kuntarajasta kauemmaksi, mutta pysytellen yhä Hämeenlinnassa. Jos piste jatkaisi samaa rataa, niin Janakkalan Kankaistenjärvellä se kävisi kolmen vuoden päästä.

Olen tarkastellut pisteen siirtymistä Tieto&trendeissä vuosittain. Pisteen lasken edeltävän vuoden eli nyt vuoden 2025 lopun väestötiedoista. Väestöllinen keskipiste, niin sanottu Weberin piste, on se piste, joka minimoi etäisyyden jokaiseen asukkaaseen.

Jos piste laskettaisiin väestön asuinpaikkojen koordinaattien keskiarvoina, saataisiin keskiarvopiste, joka sijaitsee 69 kilometriä pohjoiskoilliseen Weberin pisteestä. Muita laskentatapoja käsittelin vuoden 2019 blogissani.

Nykyinen piste sijaitsee metsässä Perä-Hätilän tien varrella, 190 metriä pohjoiseen Tuuloksentien risteyksestä. Pisteen tarkka sijainti on 24,65144 astetta itäistä pituutta ja 61,0474 astetta pohjoista leveyttä eli ETRS-TM35-FIN-tasokoordinaatteina N: 373184, E: 6770344.

Piste on siirtynyt viime vuoden pisteestä 877 metrin matkan etelälounaaseen. Lukema on lähes sama kuin edellinen 883 metriä.

Lapset kirmaavat etelään

Lasten väestöllinen keskipiste ei aikaile, vaan on taas kiitänyt puolitoista kilometriä etelän suuntaan ja vain 64 metriä länteen kallistuen. Pisteen siirtymä on tässäkin hivenen pienempi kuin edelliskerralla.

Lasten eli alaikäisten piste on jo ylittänyt Tuuloksentien ja sijaitsee metsässä Kankaistenjärven ranta-alueella, 2 339 metriä lounaaseen koko väestön pisteestä.

Seniorit liikkuvat rauhaisammin nyt lähes 24 kilometrin etäisyydellä pohjoiskoilliseen koko väestön pisteestä - mutta kiihdyttäen. Vähintään 65-vuotiaiden eli tässä eläkeläisväestön keskipiste liikkuu eteläkaakkoon, ja siirtymä viime vuodesta on 582 metriä. Tätä edeltävä siirtymä oli 382 metriä ja tätä edeltävä taas 375 metriä. Selvä vauhdin kiihtyminen on siis tapahtunut.

Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta on yksi Sitran Megatrendeistä 2026. Syntyvyys on alhaista ja väestönkasvu tulee maahanmuutosta. Ikääntyminen ei ole kuitenkaan maantieteellisesti tasaisesti jakaantunutta. Piste kallistuu itään etelään matkatessaan.

Yli 80-vuotiaat liitävät entistä kovempaa

Tarkastellaan seuraavaksi todellisia senioriasukkaitamme, yli 80-vuotiaita, joiden lukumäärä ylitti 300 000 rajan vuonna 2024. Heillä keskipiste sijaitsee 2 310 metriä länteen eläkeläisten keskipisteestä, mutta piste on nuori tulokas Hauholla. Se on liikkunut vuodessa peräti 2 385 metriä etelään hieman länteen kallistuen.

Edeltävän vuoden siirtymä Pälkäneeltä oli 1 731 metriä samoin länteen kallistuen. Ero on huomattava.

Piste käyttäytyy siis aivan eri tavoin kuin eläkeläisten keskipiste. Miksi on näin? Helsingin Sanomat kirjoitti 31.8.2023 rajasta, joka alkaa länsirannikolta ja jatkaa Keski-Suomen ja Pohjois-Savon välistä kohti itää. Tämä jakaisi Suomen kahteen leiriin. Lännessä ja etelässä ihmiset ovat terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin idässä ja pohjoisessa. Eri sairauksista kaikista räikein ero ääripäiden välillä on alkoholisairauksissa. ”Ne ovat huomattavasti yleisempiä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa kuin esimerkiksi Pohjanmaalla”.

Väestö ikääntyy, mutta näin pitkäikäisyyskään ei siis jakaannu tasaisesti. Tätä asetelmaa tukee yli 80-vuotiaiden keskipisteen nopea liike etelään mutta länteen kallistuen.

Uudenmaan vetovoima

Mikä koko väestön keskipistettä sitten liikuttaa etelään? Uusimaa haukkaa edelleen leijonanosan maahanmuutosta Suomeen. Se on myös ainoa maakunta, missä syntyvyys on kuolleisuutta korkeampaa.

Kun lisätään kansallinen muuttoliike, niin nämä yhdessä muodostivat viime vuonna väestön vuosilisäyksen, joka oli yli viisi kertaa niin suuri kuin Pirkanmaalla ja yli kuusi kertaa niin suuri kuin Varsinais-Suomessa (väestön muutosten ennakkotiedot). Joka tapauksessa näissä maakunnissa väestön kokonaismuutos on siis reilusti plussan puolella, toisin kuin idän maakunnissa.

Uudellamaalla keski-ikä on muita maakuntia alempi, mitä selittää erityisesti maahanmuutto. Itse asiassa Uudellemaalle keskittyvät ulkomaalaistaustaiset myös muista maakunnista. Suurimmassa osassa maakuntia ulkomaalaistaustaisten nettomaassamuutto onkin ollut tappiollinen.

Maahanmuutto vähentää eri alueilla oleellisesti syntyvyyden ja kansallisen muuttoliikkeenkin tuomia miinuksia ja nostaa siis plussan puolelle väestön kokonaismuutoksen tietyissä kunnissa. Syntyvyys ja kansallinen muuttoliike nostavat vain Uudellamaalla väestöä melkein yhtä paljon kuin maahanmuutto.

Missä on ulkomaalaistaustaisten piste?

Väkisinkin edellä olevasta herää kysymys: missä on ulkomaalaistaustaisen väestön keskipiste? Suomessa oli vuoden 2025 lopulla 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä eli 11,7 prosenttia väestöstä. Heistä 102 183 oli Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisen väestön keskipiste sijaitsee noin 715 metrin päässä Helsinki-Vantaan lentoaseman Kiitotie 3:n lounaispäädystä Vantaanjoen varrella. Vantaan Lapinkylän kaupunginosassa sijaitseva piste on Runkokujaa jatkavan polun ja Ruusumäentien risteyksestä 91 metriä kaakkoon voimalinjojen alla.

Olemme siis yli 82 kilometrin päässä koko väestön keskipisteestä.

Ulkomaalaistaustaisten määrä väestössämme on lisääntynyt vuosittain, vaikka kasvu onkin pienentynyt. Tässä jutussa kaikki edellä mainitut tekijät selittävät jälleen helposti väestöllisen keskipisteen siirtymää.

Mutta entä jatkossa? Käykö niin, että keskipisteen siirtymä pysyttelee samana tai hieman laskevana ikääntyneiden pisteen kiihdyttäessä edelleen kulkuaan, vai palataanko kilometrin hyppyihin myöhemmin?

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella.