Tilastokeskuksessa on parhaillaan käynnissä vaikeita ratkaisuja. Julkistimme tänään listauksen tilastoista, jotka ovat lakkautus- tai supistusuhan alla. Taustalla ovat rahoitusleikkaukset, jotka kohdistuvat yhteen demokraattisen yhteiskunnan peruspilariin: luotettavan tiedon tuottamiseen.

Olemme keskustelleet lakkautuksista sidosryhmien ja oman henkilöstön kanssa eri yhteyksissä. Lähes poikkeuksetta keskusteluissa on jaettu ymmärrys siitä, miksi kansallisella tilastotuotannolla on niin suuri merkitys – ja miksi sen jatkuvuuden turvaaminen on koko yhteiskunnan etu.

Nyt lakkautusuhan alla ovat erityisesti tilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä.

Lakisääteisistä tilastoista säädetään EU-asetuksilla, ja suuri osa Tilastokeskuksen tilastotuotannosta kuuluu lakisääteisiin tilastoihin. Niiden lisäksi Tilastokeskus tuottaa kansalliseen tarpeeseen tilastoja, jotka kuvaavat useimmiten jollain tavoin yhteiskuntaolojamme kuten väestöä, rikollisuutta, vaaleja tai vaikkapa velkajärjestelyitä ja ulosottoja. Näiden tilastojen taustalla ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä.

Yhteiskuntaa kuvaavien tilastojen myötä katoaisi pala tietoinfrastuktuuria

Tilastot ovat yksi toimivan yhteiskunnan tärkeimmistä näkymättömistä infrastruktuureista. Sen puuttuessa päätöksenteko ja tehtyjen päätösten arviointi olisi pitkälti arvailua. Demokratia, talous, tutkimus ja julkinen valta nojaavat tietoon, jonka ajantasaisuus ja riippumattomuus eivät synny itsestään.

Julkinen sektori tekee vuosittain päätöksiä, jotka vaikuttavat talouteen, terveyteen, koulutukseen, työmarkkinoihin ja turvallisuuteen. Nämä päätökset perustuvat analyysiin, jonka pohjalla on säännöllinen, ennustettava ja samanlaisena toistuva tilastotuotanto.

Luotettava tieto ei ole vain tukitoiminto päätöksenteolle – se on sen perusta. Ilman kansallisia tilastoja päätösten perustaksi jäisi joidenkin ilmiöalueiden osalta vain “mutu”.

Tilastojen arvo näkyy usein vasta silloin, kun jokin muuttuu. Syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen, työllisyysluvut, muuttoliike ovat kaikki ajankohtaisia aiheita Suomessa. Tilastojen avulla niihin liittyvät kehityskulut tunnistetaan usein vuosia ennen kuin niiden seuraukset konkretisoituvat.

Ilman tilastoja ei olisi mahdollista arvioida koulujen ja päiväkotien tarvetta, hoivapalveluiden mitoitusta, alueiden veto- ja pitovoimaa, työvoiman saatavuutta ja infrastruktuurin tarpeita. Trendejä voi ennakoida vain silloin, kun niitä mitataan.

Laadukas tilastotuotannossa kerättävä data on Suomessa myös huippututkimuksen polttoaine. Kansallisen tilastotuotannon pohjalta tuotetut tietoaineistot ovat keskeinen osa kansallista tutkimusinfrastruktuuria, joka mahdollistaa uusien ilmiöiden tunnistamisen, vertailtavuuden pitkällä aikavälillä ja politiikkatoimenpiteiden suunnittelun ja arvioinnin.

Ilman pitkäjänteistä ja yhtenäistä tilastotuotantoa tietoaineistojen jatkuvuus, yhteismitallisuus ja laatu heikkenevät – ja samalla heikkenevät myös tutkimuksen edellytykset.

Tilastot vahvistavat läpinäkyvyyttä ja demokratiaa

Tilastokeskuksen tiedot ovat kaikille avoimia: medialle, kansalaisille, tutkijoille, päättäjille ja kansalaisjärjestöille. Avoimet tilastot tekevät vallankäytöstä läpinäkyvää. Tilastot eivät palvele minkään tahon intressejä, ja Suomessa niiden puolueettomuuteen myös luotetaan laajasti.

Avoin tieto on demokratian voimavara. Sen avulla esitetyt väitteet voidaan tarkistaa, päätöksiä voidaan arvioida sekä käydä niistä keskustelua. Luotettavaan tietoon vedoten voidaan tuoda esiin virheitä ja väärinkäytöksiä. Tilastojen avulla myös kansalainen saa välineitä ymmärtää yhteiskuntaa, sen erityispiirteitä ja eroavaisuuksia suhteessa muihin yhteiskuntiin.

Tilastot ovat myös keskeinen keino tunnistaa eriarvoisuutta, syrjintää ja alueellisia eroja. Ilman tietoa ilmiöt jäävät näkymättömiksi – ja korjaamatta. Tilastot ovat yhteiskunnan hermosto: ne kertovat, mitä meissä tapahtuu. Ja kuten hermoston kohdalla, sen arvon ymmärtää usein vasta, kun jokin lakkaa toimimasta.

Tilastokeskuksen tehtävä on tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi. Se on tehtävä, jonka merkitys ei vähene muutosten tai leikkausten keskellä – pikemminkin päinvastoin.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluista vastaava ylijohtaja.